{"id":3433,"date":"2021-12-23T20:12:12","date_gmt":"2021-12-23T18:12:12","guid":{"rendered":"http:\/\/www.jukkatakalo.fi\/?page_id=3433"},"modified":"2023-12-20T14:29:47","modified_gmt":"2023-12-20T12:29:47","slug":"joulun-ajaksi-lukemista-kuoleman-nimi-on-saab-96","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.jukkatakalo.fi\/?page_id=3433","title":{"rendered":"Joulun ajaksi lukemista: Kuoleman nimi on Saab 96"},"content":{"rendered":"<p>Jukka Takalon esikoisfiktio Kuoleman nimi on Saab 96 joulunpyhien ajan luettavana t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Mukana teoksen tarinan mukana v\u00e4lj\u00e4sti kulkeva soittolista.<br \/>\nHanki oma fyysinen teos kirjastosta tai nettikirjakaupasta, esim booky.fi<br \/>\n<a href=\"http:\/\/www.jukkatakalo.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2018\/04\/KuolemanNimiOnSaab96_etukansinettiin.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignleft size-medium wp-image-3096\" src=\"http:\/\/www.jukkatakalo.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2018\/04\/KuolemanNimiOnSaab96_etukansinettiin-183x300.jpg\" alt=\"\" width=\"183\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/www.jukkatakalo.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2018\/04\/KuolemanNimiOnSaab96_etukansinettiin-183x300.jpg 183w, https:\/\/www.jukkatakalo.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2018\/04\/KuolemanNimiOnSaab96_etukansinettiin-626x1024.jpg 626w, https:\/\/www.jukkatakalo.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2018\/04\/KuolemanNimiOnSaab96_etukansinettiin.jpg 649w\" sizes=\"(max-width: 183px) 100vw, 183px\" \/><\/a><br \/>\n<iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/open.spotify.com\/embed\/playlist\/4ggVJ0rADNPsmjwYloleHv\" width=\"100%\" height=\"380\" frameborder=\"0\"><\/iframe><\/p>\n<p>13.55<\/p>\n<p>Pulpetin reunaan on vedetty kolme syv\u00e4\u00e4 viirua jollain ter\u00e4v\u00e4ll\u00e4 esineell\u00e4. Varmaan harpilla. Kotona minun kirjoitusp\u00f6yt\u00e4ni laidassa on my\u00f6s kolme puukolla vuoltua viivaa. Savotar, Judotytt\u00f6 ja\u2026<br \/>\n\u201dOotko menossa illalla kaupunkiin?\u201d kuiskaa Essi viereisest\u00e4 pulpetista.<br \/>\nMarimekkopaitainen uskonnon- ja el\u00e4m\u00e4nkatsomustiedonopettaja vilkaisee suuntaamme, mutta ei keskeyt\u00e4 puhetta j\u00e4lleensyntymisest\u00e4. En vastaa Essille, joka er\u00e4\u00e4n\u00e4 kes\u00e4y\u00f6n\u00e4 esitteli minulle tamponin toimintaperiaatteita. Ihan kaveripohjalta.<br \/>\nTuoli vinkaisee, kun opettaja nousee ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4ns\u00e4 takaa luokan edess\u00e4. Huurteisten m\u00e4ntyjen v\u00e4list\u00e4, lumisen pellon yli, n\u00e4kyy pajukkoon piiloutunut punainen aurinko.<br \/>\n\u201dJos ihminen on huono hindu, h\u00e4n saa pahaa karmaa ja joutuu seuraavassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tyytym\u00e4\u00e4n huonompaan j\u00e4lleensyntymiseen. H\u00e4nest\u00e4 voi tulla sika tai torakka\u201d, sanoo opettaja.<\/p>\n<p>Kyll\u00e4. Maailma on norsujen sel\u00e4ss\u00e4\u00e4n kannattelema littana pannukakku. Maanj\u00e4ristykset johtuvat \u00e4k\u00e4isesti piereskelevist\u00e4 elefanteista.<br \/>\nT\u00e4\u00e4ll\u00e4 meill\u00e4p\u00e4in ei ole j\u00e4ttim\u00e4isi\u00e4 maanj\u00e4ristyksi\u00e4, mutta maa kohoaa. Maankuoren alla asuu intialaisten norsujen sijasta todella suuri naarashauki, joka \u00e4nke\u00e4\u00e4 kutemaan ahtaisiin paikkoihin, mataliin jokisuihin, maatuneisiin putaisiin ja lahtiin. Hauen kaverina maankuorta kannattelee hartioillaan Jatuli, muinainen voimamies, joka nostaa maata melkein sentin vuodessa.<br \/>\nNopeasti laskien t\u00e4m\u00e4n oppitunnin aikana maa ehtii kohota kymmenestuhannesosan sentist\u00e4. Kun aurinko kohta laskee, maa kohoaa viel\u00e4 kaksi tuhannesosasentti\u00e4 ennen seuraavaa aurinkon nousua.<br \/>\nEnnen valon kajastusta, pimeyden aikana, ehtii hyvin vetaista itsens\u00e4 riehakkaaseen nousuhumalaan. Tulla tukevaan k\u00e4nniin. Sinkoutua maankohoamisen s\u00e4est\u00e4m\u00e4n arktisen kiiman revontuliseen r\u00e4iskeeseen. Tipahtaa takaisin Saabin lokasuojan sis\u00e4pinnan harmaaseen kuraan. Tai sitten k\u00e4y s\u00e4k\u00e4 ja p\u00e4\u00e4see seuraavaan avaruuteen.<\/p>\n<p>Suolaiset kikkarat maailman pannarissa ovat sianpotkaa. Ruotsissa ruokalajia sanottiin fl\u00e4skpankakaksi. \u00c4iti toi reseptin t\u00f6ist\u00e4, kun asuimme siell\u00e4. L\u00e4skipannukakku. Keit\u00e4 ne ruotsalaiset potkanluovuttajat olivat aiemmissa el\u00e4miss\u00e4\u00e4n olleet? J\u00e4\u00e4kiekkoilevia k\u00e4rppi\u00e4 vai p\u00e4hkin\u00e4nakkeleita lintulaudoilla? Videopelin pacmaneja vai pacmania jahdanneita puna- ja keltahameisia vipelt\u00e4ji\u00e4?<br \/>\nVhiu-vhiu-vhiu. Alasp\u00e4in laskeva, vihelt\u00e4v\u00e4 \u00e4\u00e4ni peliss\u00e4 todistaa Pacmanin kuolemaa. Peli jatkuu vain, jos el\u00e4mi\u00e4 on j\u00e4ljell\u00e4. Jos Space Invanders -peliss\u00e4 tappaa tarpeeksi avaruuden alieneita ja ker\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti pisteit\u00e4, saa uusia el\u00e4mi\u00e4. Listitty\u00e4\u00e4n kaikki t\u00e4hteinv\u00e4liset lortot pelaaja p\u00e4\u00e4see seuraavalle kent\u00e4lle. Uudelle tasolle, seuraavaan avaruuteen.<br \/>\nPeli tuntuu toteuttavan hindulaisen sielunvaelluksen logiikkaa. Onko pelin lopullinen tarkoitus yhtyminen maailmansieluun? En usko. Viimeist\u00e4\u00e4n seitsem\u00e4nness\u00e4 avaruudessa tulee vastaan joku supermonsteri, jolle ei voi yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. Ja kun henki on taas kerran menetetty, sielunvaellus vaatii uuden markan kolikon laittamista peliautomaattiin. Ehk\u00e4 Raha-automaattiyhdistyksen Johannan Grillibaariin kuskaamien videopelien tarkoitus on sittenkin ker\u00e4t\u00e4 rahaa julkiseen terveydenhoitoon, eik\u00e4 avittaa sielunvaellusta.<br \/>\n\u201dMik\u00e4s se mahtaa olla Manun laki?\u201d kysyy opettaja.<br \/>\n\u201dEi p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, vaan se liike!\u201d huudahtaa kaverini K\u00f6lni eturivist\u00e4, ennen kuin kukaan ehtii edes viitata.<br \/>\nPulpeteille liiskaantuneet uniset l\u00e4j\u00e4t havahtuvat ihmishahmoisiksi.<br \/>\n\u201dT\u00e4m\u00e4 ei liity presidentti Koivistoon\u201d, sanoo opettaja hymyillen. Naisen tummassa polkkatukassa on v\u00e4h\u00e4n harmaata, pellavainen Marimekko-paita kiilt\u00e4\u00e4 silitysraudan j\u00e4ykist\u00e4m\u00e4n\u00e4.<br \/>\n\u201dMuistakaa, t\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4 t\u00e4rppi kirjoituksiin. Kyse on lakikirjoista vuodelta 100 j\u00e4lkeen Kristuksen.\u201d<br \/>\nMelkein kaksituhatta vuotta vanhoja lakikirjoja. Silloin merenpinta oli t\u00e4\u00e4ll\u00e4 20 metri\u00e4, tai ainakin 18 metri\u00e4, ylemp\u00e4n\u00e4. T\u00e4m\u00e4 luokka oli kymmenen metrin syvyydess\u00e4 meress\u00e4. Lohet saalistivat lukion pihalla silakoita. Ja Gr\u00f6nlanninhylkeet lohia. Ja ihmiset gr\u00f6nlanninhylkeit\u00e4.\u00a0 Maankohoaminen aitasi ne vangeiksi l\u00e4mpenev\u00e4\u00e4n sis\u00e4mereen ja me s\u00f6imme ne. Ne kuolivat sukupuuttoon.<br \/>\nKovimmilla koillistuulilla merenrannalta n\u00e4kee tulevaisuuteen, yli sadan vuoden p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Karikot ja hiekkas\u00e4rk\u00e4t muuttuvat saariksi, kun vesi rynnii meren pohjukoista alas Tukholmaa kohti ja rantaviiva liikkuu useamman jalkapallokent\u00e4n verran kohti horisonttia. Kun vesi sitten syksyisin nousee jonkun Mauri-, Pertti-, Antero- tai Erkki-myrskyn aikana kaksi metri\u00e4 yl\u00f6s, siirryt\u00e4\u00e4n mets\u00e4t vallanneen vesirajan mukana jopa 200 vuotta ajassa taaksep\u00e4in. Vuosi per sentti -asteikolla aikaan ennen autoja, videopelej\u00e4 ja kontaktipuhelimia.<br \/>\nAivan varmasti, ep\u00e4ilyksett\u00e4, y\u00f6t ja talvet olivat silloinkin yht\u00e4 pitki\u00e4 kuin nyky\u00e4\u00e4n. Uudet kev\u00e4\u00e4t ja kes\u00e4t tulivat, auringot paistoivat ja r\u00e4k\u00e4ttirastaat r\u00e4k\u00e4ttiv\u00e4t. Nakkelit nakuttivat ja joutsenet opettivat poikasiaan lent\u00e4m\u00e4\u00e4n. Lintujen l\u00e4hdetty\u00e4 tulivat taas uudet talvet ja syksyt, niin kuin seuraavat el\u00e4m\u00e4t Pacmanin sielunvaellusmatkalla tai seuraavat avaruudet taistelijalle Space Invandersissa.<br \/>\nOpettaja p\u00e4\u00e4see lempiaiheeseensa.<br \/>\n\u201dBuddhalaisuuden perustajan Siddharta Gautaman mukaan perussyy k\u00e4rsimykseen on ihmisen luulo omasta erillisest\u00e4 minuudesta.\u201d<br \/>\n\u201dEl\u00e4m\u00e4 on k\u00e4rsimyst\u00e4\u201d, sanoo urheilijan lommoposkia ylikasvaneella liimaletill\u00e4 peitt\u00e4v\u00e4 K\u00f6lni.<br \/>\n\u201dKyll\u00e4! N\u00e4in on!\u201d riemuitsee opettaja.<br \/>\n\u201dSilti ei ahista yht\u00e4\u00e4n\u201d, sanoo K\u00f6lni.<br \/>\n\u201dJa toiseksi, k\u00e4rsimys johtuu el\u00e4m\u00e4njanosta!\u201d sanoo opettaja.<br \/>\nPulpetteihinsa puoliunessa nojaavat erilliset minuudet nostavat p\u00e4it\u00e4\u00e4n.<br \/>\n\u201dMiten k\u00e4rsimys voitetaan?\u201d kysyy opettaja k\u00e4mmeni\u00e4\u00e4n hieroen.<br \/>\n\u201dTreenill\u00e4\u201d, sanoo K\u00f6lni.<br \/>\n\u201dK\u00e4nnill\u00e4\u201d, kommentoi \u00e4\u00e4ni takapulpetista.<br \/>\n\u201dPaastolla\u201d, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ajattelevan minun viereisess\u00e4 pulpetissa istuva Essi, joka on Atkinsin lihakuurin j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4tynyt kokeilemaan paastoa pelk\u00e4ll\u00e4 vedell\u00e4.<br \/>\n\u201dYrit\u00e4tk\u00f6 irrottautua t\u00e4st\u00e4 ilmi\u00f6iden maailmasta?\u201d kuiskaan Essille. \u201dN\u00e4\u00e4nnyt\u00e4t itte\u00e4s niinku painijat ennen kisoja.\u201d<br \/>\n\u201dGautaman mukaan k\u00e4rsimys voitetaan sammuttamalla el\u00e4m\u00e4njano\u201d, riemuitsee opettaja.<br \/>\nLuokasta kuuluu v\u00e4synyt huokaus. Sammuttamalla el\u00e4m\u00e4njano.\u00a0 Masentava huipennus koko sielunvaellukselle ja lukion kolmannen luokan syyslukukaudelle.<br \/>\nVhiu-vhiu-vhiu. Pacmanin Requim. Kuolemanvihellys laskeutuu tummuvalta taivaalta katon l\u00e4pi luokkaan ja kimpoaa pulpeteista koulun k\u00e4yt\u00e4v\u00e4lle.<br \/>\nEn\u00e4\u00e4 tunti joululomaan.<\/p>\n<p>14.00<\/p>\n<p>Luokka t\u00e4yttyy puheesta ja pulpettien kolinasta, kun uskonnon ja el\u00e4m\u00e4nkatsomustiedon opettaja h\u00e4ipyy L-kirjaimen muotoisen lukiorakennuksen toisessa sakarassa sijaitsevaan opettajanhuoneeseen. Kaivan monistenippua koululaukkuna toimivasta pilkkirepusta.<br \/>\n\u201dOotko tulossa illalla diskoon j\u00e4rkk\u00e4riksi?\u201d kysyy vaaleat hiuksensa lyhyeksi leikannut Essi ja t\u00f6kk\u00e4\u00e4 sormella kylkeeni ja py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 sormea kuin poraa. \u201dP\u00e4\u00e4seek\u00f6 diskon j\u00e4lkeen sun kyydiss\u00e4 kaupunkiin?\u201d<br \/>\nEssill\u00e4 on kaupungissa poikayst\u00e4v\u00e4, Jone, painija. Juhannusfestareilla nukuimme Essin kanssa l\u00e4hekk\u00e4in tunturin rinteeseen pystytetyss\u00e4, kunnalta lainatussa oranssissa soputeltassa. Suhteemme ei ole edennyt yst\u00e4vyytt\u00e4 pitemm\u00e4lle vaikka vietimmekin kes\u00e4\u00f6it\u00e4 yhdess\u00e4 ja Essi hakeutui teltassa kylkeeni. Min\u00e4 olen se kiva kaveri, joka kirjoittelee runoja vieraskirjaan. Lihaksikkaammat kaverit korjaavat runojeni satoa.<br \/>\nKoulun k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 joku laittaa kasetin mankkaan. Tunnistan uuden biisin riffin heti. Paska kaupunki.<br \/>\n\u201dSaan varmaan Saabin, mutta meill\u00e4 oli K\u00f6lnin kanssa tarkoitus l\u00e4hte\u00e4 kaupunkiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n Lipsu Teutorin pikkujouluja\u201d, sanon Essille, jonka k\u00e4si on porauksen j\u00e4lkeen pehment\u00e4nyt ensin otettaan,\u00a0 kietoutunut sitten k\u00e4sivarteni ymp\u00e4rille ja lopulta imeytynyt kylkeeni.<br \/>\n\u201dJos l\u00e4het kuskiksi\u201d, sanon. Varakainalona ja uninallena olo \u00e4rsytt\u00e4\u00e4.<br \/>\n\u201dVoin min\u00e4 ainakin kaupunkiin ajaa, meen sitten Jonen tyk\u00f6. Lopetan paaston t\u00e4n\u00e4\u00e4n ja saatan ottaa my\u00f6hemmin jonkun lonkeron. En usko ett\u00e4 oon tulossa y\u00f6ll\u00e4 takasin\u201d,\u00a0 sanoo Essi ja irrottaa otteensa.<br \/>\n\u201dHyv\u00e4, min\u00e4 voin aloittaa sitte juopottelun heti t\u00f6itten j\u00e4lkeen\u201d, sanon.<\/p>\n<p>Talvip\u00e4iv\u00e4nseisaus. Vuoden lyhin p\u00e4iv\u00e4.<br \/>\nKuningas Aurinko kurkistaa horisontin reunalta ja tarkkailee el\u00e4m\u00e4\u00e4 vain parin tunnin ajan. Pilvett\u00f6m\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 se saa puitten latvat kellert\u00e4m\u00e4\u00e4n kauniisti. Rangaistuksena iloisesta v\u00e4riloistosta niskaan napsahtaa kiivas pakkanen. Suurimman osan vuorokautta on tyytyminen kahteen harmahtavan siniseen s\u00e4vyyn. Tumman sinert\u00e4v\u00e4 s\u00e4vy, yl\u00e4-asteen poikien talvitakeista tuttu, on suositumpi. Itse pid\u00e4n siit\u00e4 vaaleammasta.<br \/>\nKoska maapallo on kallellaan, seuraavan kerran aurinko n\u00e4ytt\u00e4ytyy alamaisilleen tarkalleen 20 tunnin ja 27 minuutin kuluttua. Olemme kuudennella kymmenennell\u00e4 viidennell\u00e4 leveyspiirill\u00e4 pohjoisessa, suunnilleen Islannin ja Alaskan korkeudella. Kello on kaksi iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 ja aurinko laskee t\u00e4n\u00e4\u00e4n juuri N-Y-T\u2026 nyt!<br \/>\nPimeyden voi n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s mahdollisuutena.\u00a0 Jos p\u00e4iv\u00e4 on vuoden lyhin, y\u00f6 on pisin. Ja y\u00f6, se on laulujen ja tarinoiden mukaan paitsi vampyyrien, my\u00f6s rakkauden aikaa.<br \/>\nJ\u00e4\u00e4lakeudelta jo vuosisatoja jatkunut kahdeksan boforin tuuli ja -20 asteen pakkanen ei ole mik\u00e4\u00e4n este. Mink\u00e4s teet jos nuori syd\u00e4n ulvoo ja veri on kuumaa.\u00a0 Jossain saattaa odottaa joku.<br \/>\nEi p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, vaan se liike.<\/p>\n<p>14.03<\/p>\n<p>\u201dYhdistet\u00e4\u00e4n ne pikkujoulut ja Lipsu Teutorin kaupungin valloitus!\u201d sanoo K\u00f6lni ja venyttelee pussihousuihin puettua takareitt\u00e4\u00e4n lukion k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n lattialla. Sen lis\u00e4ksi ett\u00e4 K\u00f6lni on liimaletti hippi, h\u00e4n on my\u00f6s maajoukkuetason varttimaileri, jonka lihaksikkaita pohkeita olen esitellyt tyt\u00f6ille y\u00f6n pimein\u00e4 tunteina Letkunpuiston grillill\u00e4.<br \/>\n\u201dEl\u00e4m\u00e4 on taistelua hyytymistekij\u00e4 8:aa vastaan!\u201d huutaa lehtemme etukanteen p\u00f6lkkykirjaimin piirretty otsikko tahmaisen olion vieress\u00e4. Takakannessa siipiens\u00e4 kantavuutta kokeilee naapurin parrakas lentovaris. Minun ja K\u00f6lnin omatekoisen lehden ensimm\u00e4inen numero ilmestyi pari viikkoa sitten. Nerojen ty\u00f6t\u00e4, ainakin omasta mielest\u00e4mme.<br \/>\nKoska juuri nyt kyl\u00e4ll\u00e4 ei tapahdu mit\u00e4\u00e4n muuta, olemme saaneet myyty\u00e4\u00a0 ensimm\u00e4isen 50 kappaleen painoksen loppuun. Illan kaupunkireissulle lehti\u00e4 tarvitaan lis\u00e4\u00e4.<br \/>\nHiivimme lukion monistushuoneeseen. Monistushuonetta vartioi siev\u00e4 ruskeatukkainen kanslisti, joka on vain muutaman vuoden meit\u00e4 vanhempi. K\u00f6lni tuntee h\u00e4net urheilukentilt\u00e4.<br \/>\n\u201dMeill\u00e4 olis v\u00e4h\u00e4n monistettavaa.\u201d<br \/>\nKanslisti on lukenut lehtemme. Myimme sit\u00e4 my\u00f6s koulun henkil\u00f6kunnalle. Gonzojournalistiset pyrkimyksemme eiv\u00e4t saavuttaneet yleist\u00e4 luottamusta. Kaikki eiv\u00e4t olleet kuulleet suuresta hainmets\u00e4styksest\u00e4. Lehden luettuaan rehtori tuli luoksemme.<br \/>\n\u201dEttek\u00f6 olisi voineet samalla vaivalla tehd\u00e4 oikeaa lehte\u00e4?\u201d<\/p>\n<p>Monistushuoneessa haisee sitruunainen sprii. Kanslisti nostaa sormensa huulilleen ja osoittaa sitten opettajanhuoneeseen p\u00e4in.<br \/>\n\u201dSiell\u00e4 kaapissa monistuskoneen alla on lis\u00e4\u00e4 paperia jos tarvitte ja hys!\u201d<br \/>\nMonistamme lehden 20 kappaleen lis\u00e4painosta sivu kerrallaan. Ensin monistamme parittomat sivut. Sitten k\u00e4\u00e4nn\u00e4mme paperit toisinp\u00e4in ja laitamme ne takaisin sy\u00f6tt\u00f6pes\u00e4\u00e4n. Kone alkaa rouskuttaa parillisia sivuja.<br \/>\nPiip. Paperitukos? Piip. Paper empty? Ei voi olla, k\u00e4\u00e4nsimme juuri paperit.<br \/>\nAsettelen toiselta puolen monistetut sivut paremmin ja K\u00f6lni laittaa koneen uudestaan k\u00e4yntiin.<br \/>\nKone imaisee muutaman sivun ja vinkaisee. Alkaa jurnuttaa, sitten tuutata. Lopulta suruaan ulvovasta koneesta nousee pahanhajuinen savu. Aitajuoksua harrastava kanslisti spurttaa paikalle ja t\u00f6rm\u00e4\u00e4 piirtoheittimeen. Py\u00f6rill\u00e4 liikkuva demolux l\u00e4htee taklauksen voimasta liikkeelle. Ruskeaverikk\u00f6 sy\u00f6ksyy rep\u00e4isem\u00e4\u00e4n k\u00e4ry\u00e4v\u00e4n monistuskoneen t\u00f6pselin irti sein\u00e4st\u00e4. Takana demolux kolahtaa sein\u00e4\u00e4n nojaaviin karttarulliin. Monistuskoneen jodlaus loppuu kuolonkorahduksiin.<br \/>\nK\u00f6lni aukaisee ikkunan ja min\u00e4 monistuskoneen. Ruumiinavaus. Nypin lehtemme hiiltyneit\u00e4 sivuja monistuskonevainaan sisuksista. T\u00e4m\u00e4 on jo toinen monistuskone, joka k\u00e4ry\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 projektissa. Sos.dem -nuorten koneen aatteemme palo k\u00e4rvensi jo ensimm\u00e4ist\u00e4 painosta tehdess\u00e4.<br \/>\nHiivimme rikospaikalta monistetut sivut paitojemme alle piilotettuina.<\/p>\n<p>14.13<\/p>\n<p>K\u00f6lni on kehitt\u00e4nyt venyttelyst\u00e4 taiteen. H\u00e4nen mukaansa urheilukent\u00e4ll\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4 ei ole suoritus, vaan n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 venyttely yleis\u00f6n edess\u00e4. Nuorisomaajoukkueeseen p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n K\u00f6lni j\u00e4tti margariinin pois n\u00e4kkileiv\u00e4n p\u00e4\u00e4lt\u00e4. Rasvaprosentti oli saatava alas. Tulosten, ei lihasten n\u00e4kymisen vuoksi.<br \/>\n\u201dEi sit\u00e4 ollut mahdollista vet\u00e4\u00e4 nollaan\u201d, h\u00e4n totesi my\u00f6hemmin pettyneen\u00e4.<br \/>\nTutustuin K\u00f6lniin alunperin yl\u00e4-asteen poikien vessassa. Yhdeks\u00e4nnen luokan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 meill\u00e4 oli yhteinen v\u00e4lituntiharrastus. Potkimme kev\u00e4\u00e4n ajan karatepotkuilla poikien vessan per\u00e4ll\u00e4 olevaa isoa raskasta ovea. Lopulta, lumien jo sulettua, jykev\u00e4 ovi antoi periksi. Olimme vapaita. Vaikka oven takaa l\u00f6ytyi pelkk\u00e4 p\u00f6lyinen suksivarasto, olimme p\u00e4\u00e4sseet seuraavaan avaruuteen.<\/p>\n<p>My\u00f6s pienlehdell\u00e4mme on oma venyttelyliike. Nyt on hyv\u00e4 hetki venyttelylle. Asetumme selinmakuulle k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n lattialle. Nostamme polvet kohti korvia ja kierr\u00e4mme k\u00e4det polvitaipeiden takaa p\u00e4\u00e4t\u00e4 kohti. Lopuksi suljemme k\u00e4mmenill\u00e4\u00a0 korvat.<br \/>\n&#8220;Mit\u00e4 nuo oikein yritt\u00e4v\u00e4t esitt\u00e4\u00e4?\u201d kysyy Kata Essilt\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n sein\u00e4ll\u00e4 olevan peilin edess\u00e4, samalla kun asettelee tummanruskeita hiuksiaan asiallisesti poninh\u00e4nn\u00e4lle. \u201dAhdistaakohan niit\u00e4 joku?\u201d<br \/>\nVenyttely on ehtinyt siihen vaiheeseen, etten kuule peilin edustalta tulevaa kommenttia.<br \/>\nK\u00e4yt\u00e4v\u00e4n sein\u00e4lle on teipattu julisteita. Lent\u00e4j\u00e4nasuinen Tom Cruise seisoo kyp\u00e4r\u00e4 kainalossa Top Gun -julisteessa. Vieress\u00e4 Paris, Texas -elokuvan blondattu Nastassja Kinski katsoo kaihoisasti taakseen. Siell\u00e4 oiristelee Kim Basinger pelk\u00e4ss\u00e4 y\u00f6paidassa. Kaihdinverhojen l\u00e4pi paistava valo maalaa n\u00e4yttelij\u00e4tt\u00e4ren seepraksi. 9 ja 1\/2 viikkoa. Peilin alla mailoihinsa nojaavat Jari Kurri ja Wayne Gretzky Edmonton Oilersin paidoissa.<br \/>\n\u201dJ\u00e4tk\u00e4t, joogaatteko te?\u201d sanoo Essi meille.<br \/>\n&#8220;N\u00e4et edess\u00e4si kaksi Lipsu Teutoria, jotka morisevat!&#8221; \u00e4hisee K\u00f6lni sel\u00e4ll\u00e4\u00e4n, k\u00e4det polvitaipeiden ymp\u00e4ri korvissa.<br \/>\n\u201dPyrimme irrottautumaan ilmi\u00f6iden maailmasta\u201d, puuskahdan hankalasta asennostani.<br \/>\n&#8220;Isot miehet, kattelisitte mieluummin vaikka naisia\u201d, sanoo aavistuksen eteeriseksi n\u00e4lkiintynyt Essi.<br \/>\n&#8220;Maan asukas, n\u00e4emme r\u00f6ntgenkatseella vaatteidenne l\u00e4pi\u201d, sanoo K\u00f6lni.<br \/>\nAnnan katseeni kiert\u00e4\u00e4 t\u00f6rke\u00e4sti himoitsemallani Essin vartalolla.<br \/>\nEssi punastuu ja k\u00e4\u00e4ntyy Kataan p\u00e4in. Kata tulee luoksemme ja asentaa naamalleen yst\u00e4v\u00e4llisimm\u00e4n hymyns\u00e4.<br \/>\n\u201dHerrat Teutonit, min\u00e4kin voisin tulla teid\u00e4n kyydiss\u00e4nne illalla kaupunkiin. Essi aikoo kuulemma ajaa.\u201d<br \/>\n\u201dSe on TeutoRI!\u201d alleviivaan.<br \/>\nLuokkaamme l\u00e4hestyy sodassa lottana palvellut puolitoistametrinen historian ja lakitiedon opettaja. K\u00f6ny\u00e4mme lattialta yl\u00f6s.<\/p>\n<p>14.18<\/p>\n<p>Yksikerroksinen lukio on tiputettu taivaalta pellon ja hautausmaan v\u00e4liin joskus 1960-luvulla. L-kirjaimen pitemm\u00e4ll\u00e4 sivulla, 3B luokan ikkunan ulkopuolella, kasvaa m\u00e4ntyj\u00e4. M\u00e4ntykasvusto laskeutuu hiekkaista rinnett\u00e4 muinaisrantaan. Entinen joenmutka ja merenlahti on maankohoamisen my\u00f6t\u00e4 kuivunut ja kynnetty pelloksi. Sittemmin pelto on pantu pakettiin. Toisella puolen lukiota on hiekkakangas, jossa lep\u00e4ilev\u00e4t kuntalaisten viimeisen vuosisadan aikana edesmenneet esi\u00e4idit ja -is\u00e4t. Sit\u00e4 vanhemmat vainajat lep\u00e4\u00e4v\u00e4t joen rannassa, kirkon vieress\u00e4 vanhalla hautuumaalla ja sit\u00e4kin vanhemmat kirkon lattialautojen alla.<br \/>\nKirkossa oleva j\u00e4ttim\u00e4inen Mikael Toppeliuksen Viimeinen tuomio -maalaus her\u00e4tt\u00e4\u00e4 pelkoa jo kolmatta sataa vuotta. Kun kes\u00e4loma alkaa, maalauksen perkeleet repiv\u00e4t Suvivirren soidessa kuntalaisten alastomia esi\u00e4itej\u00e4 kirkon lattian alle. Siell\u00e4 odottavat helvetin tuliset orgiat, joissa \u00e4idit himojensa vuoksi k\u00e4rvennet\u00e4\u00e4n. Joulukirkossa viimeist\u00e4 tuomiota odotellaan kirkkomaalari Toppeliuksen pojanpojan Zachariaksen sata vuotta my\u00f6hemmin sanoittaman Julpsalmin, En etsi valtaa loistaa -kappaleen tahtiin.<br \/>\nKirkon ja kunnantalon v\u00e4liss\u00e4 on kyl\u00e4museo, jonka terassilla viimeist\u00e4 tuomiota ei odoteta. P\u00e4invastoin, rippikouluik\u00e4iset ovat l\u00f6yt\u00e4neet suojaisan paikan kiljun ja pussikaljan juomiseen.\u00a0 Mehukattien ja kaljapussien tyhjennytty\u00e4 kyl\u00e4n humalainen nuoriso py\u00f6r\u00e4ilee Tenttutiet\u00e4 yl\u00e4-asteen, lukion ja hautausmaan ohi kunnan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n perjantaidiskoon monitoimitalo Jatuliin, joka on nimetty alueella asuneiden muinaisten j\u00e4ttil\u00e4isten mukaan.<\/p>\n<p>\u201dMit\u00e4 jos joku teini hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 puukon kanssa j\u00e4rkk\u00e4rin kimppuun diskossa?\u201d kysyy K\u00f6lni puolitoistametriselt\u00e4 opettajalta. \u201dMit\u00e4 saa h\u00e4t\u00e4varjelun piikkiin tehd\u00e4?<br \/>\n\u201dNiin, miss\u00e4 menee h\u00e4t\u00e4varjelun liioittelun raja?\u201d kysyy opettaja ja katsoo lakitiedon oppikirjaa selailevaa Kataa, joka er\u00e4\u00e4n\u00e4 syysiltana ajellessamme kertoi haaveilevansa juristin urasta.<br \/>\n\u201dPuolustautuminen on sallittua vasta, kun hy\u00f6kk\u00e4ys on v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti uhkaamassa tai jo alkanut\u201d, siteeraa Kata lakiteksti\u00e4.<br \/>\nAmmatinvalintakysymyksess\u00e4 Katan esikuva on Joyce Davenport, Hillstreet Blues tv-sarjan oikeusaputoimiston puolustusasianajaja. Viime syksyn aikana selvisi etten ainakaan min\u00e4 ole Katan silmiss\u00e4 Frank Furillo, tv-sarjan poliisip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja asianajajan rakastaja.<br \/>\n\u201dH\u00e4t\u00e4 ei lue lakia,\u201d sanoo K\u00f6lni,\u201dmutta Kata lukee.\u201d<br \/>\nMy\u00f6s K\u00f6lni on ollut kiinnostunut Katasta, mutta nyt h\u00e4nen kommenttinsa vaikuttaa kohtuuttoman kitker\u00e4lt\u00e4, vaikka Katalla on kaupungissa uusi arkkitehtuuria opiskeleva poikayst\u00e4v\u00e4.<br \/>\n\u201dMik\u00e4 on niin sanottu pakkotila?\u201d kysyy sodassa pommitukset kokenut opettajamme. Vieress\u00e4ni istuva Essi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaipuneen jonnekin kauas syyntakeettomuuden tilaan.<br \/>\n\u201dMuistatko Essi?\u201d kysyy opettaja. Essi nostaa p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ja vilkaisee Kataa, joka ny\u00f6kk\u00e4\u00e4 Essin edess\u00e4 auki olevaan kirjaan. Essi vilkuilee nopeasti kirjan sivua ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sopivan vastauksen.<br \/>\n\u201dN\u00e4lk\u00e4\u00e4ns\u00e4 varastava ei voi vedota pakkotilaan\u201d, lukee Essi viiden p\u00e4iv\u00e4n vesipaaston kokemuksella.<br \/>\nAlkuviikosta ennustin Essille loistavaa tulevaisuutta terveys- ja hoitoalalla kun h\u00e4n esitteli minulle aloittamansa vesipaaston hienouksia ja suolihuuhtelua.<br \/>\n\u201dAluksi vett\u00e4 pussiin, sitten letku pyllyyn. Haluatko auttaa?\u201d h\u00e4n kysyi huoneessaan kun viimeistelin runoa h\u00e4nen vieraskirjaansa.<\/p>\n<p>Oma verensokerinikin on alhaalla ja lakijorina alkaa v\u00e4hitellen nukuttaa. Olisi pit\u00e4nyt v\u00e4litunnilla ostaa r\u00e4k\u00e4munkki oppilaskunnan kahvilasta, mutta se unohtui monistush\u00e4ss\u00e4k\u00e4ss\u00e4.<br \/>\n\u201dEnt\u00e4p\u00e4 jos meinaa paleltua kuoliaaksi?\u201d sanoo K\u00f6lni. \u201dSilloinhan saa vaikka murtautua jonkun kes\u00e4m\u00f6kkiin l\u00e4mmittelem\u00e4\u00e4n.\u201d<br \/>\n\u201dPakkotilanne on juuri sellainen\u201d, sanoo opettaja. \u201dKorvausvelvollisuutta se ei kuitenkaan poista.\u201d<br \/>\n\u201dEnt\u00e4 saako k\u00e4nniss\u00e4 vied\u00e4 syd\u00e4rin saaneen papan autolla sairaalaan?\u201d kysyy K\u00f6lni.<br \/>\n\u201dPakkotilan todellisuus punnitaan viime k\u00e4dess\u00e4 oikeudessa, joka tarkastelee tilannetta kriittisesti\u201d, sanoo Kata. \u201dOlennaista pakkotilassa on, ett\u00e4 uhan on oltava todellinen ja ennalta arvaamaton.\u201d<br \/>\n\u201dMiettiik\u00f6 kukaan tuommoista jos henki meinaa oikeasti l\u00e4hte\u00e4?\u201d kysyy K\u00f6lni. \u201dTai jos muuten vaan ahistaa?\u201d<br \/>\n\u201dSyyntakeettomaksi todettu voidaan sulkea m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi ajaksi pakkohoitoon mielisairaalaan\u201d, sanoo Kata enemm\u00e4n K\u00f6lnille kuin opettajalle.<\/p>\n<p>Mietin mielisairaalaa. Jack Nicholson Yksi ensi yli k\u00e4enpes\u00e4n -elokuvassa. Pakkopaita ja vahvaa l\u00e4\u00e4kett\u00e4 suoraan suoneen. Olen nojautunut eteenp\u00e4in lakitiedon kirjan ja penaalin p\u00e4\u00e4lle. Silm\u00e4ni menev\u00e4t kiinni. Jossain taustalla opettajan \u00e4\u00e4ni kuulostaa rauhoittavan monotoniselta.<br \/>\n\u201dSyyntakeettomuus merkitsee kyvytt\u00f6myytt\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 syy-seuraussuhteita ja tekojen seurauksia&#8230;\u201d<br \/>\nJossain Skandinavian it\u00e4reunan taivaalla lent\u00e4\u00e4 punainen Saab 96 henkil\u00f6auto. Auringon viime s\u00e4teet saavat avaruudessa risteilyohjuksena kiit\u00e4v\u00e4n auton kyljet hehkumaan tulta. Saippuakoteloksi haukutun perheautomme kuskin paikka on tyhj\u00e4. Autoa ei ohjaa kukaan. Min\u00e4 istun Saabin takapenkill\u00e4 ja syliss\u00e4ni liikehtii alaston nainen; samanlainen, joita olen n\u00e4hnyt sahan viilakopin \u00e4ijien levitt\u00e4mill\u00e4 VHS-kaseteilla.<br \/>\nAuton ohi vilisee t\u00e4hti\u00e4 ja kuita. Nainen voihkii p\u00e4\u00e4ll\u00e4ni \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4sti. Naisen vaaleat hiukset on leikattu polkkatukaksi, kuin Nastassja Kinskill\u00e4 Paris, Texasissa. Tai sitten se on peruukki.<br \/>\nVaikka olemme avaruudessa, jostain auton ulkopuolelta, kuin megafonista, kuuluu opettajan \u00e4\u00e4ni.<br \/>\n\u201dAbiturientit! Auton ajaminen alkoholin vaikutuksen alaisena on kielletty\u00e4. Alaik\u00e4iseen sekaantuminen on kielletty\u00e4!&#8221;<br \/>\nKaukana alhaalla erottuvat sis\u00e4meren rannikon matalat muodot. Aurinko on painumassa j\u00e4\u00e4tyneen meren tuolle puolen, kauas horisontissa h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4v\u00e4n Ruotsin taakse. Takapenkill\u00e4 syliss\u00e4ni oleva nainen vilkaisee minua. Vaalean peruukin takaa paljastuvat tutut kasvot. Seh\u00e4n on meid\u00e4n luokan Essi, jolle on kasvanut pornahtava Paris, Texas -polkkatukka! Vai onko se Essi?<br \/>\n&#8220;Toisen omaisuuteen kajoaminen on kielletty\u00e4. Suomessa t\u00e4ytyy k\u00e4yd\u00e4 armeija ja opiskella insin\u00f6\u00f6riksi. Mene t\u00f6ihin, mene armeijaan ja perusta perhe!\u201d saarnaa opettajan \u00e4\u00e4ni horteeni l\u00e4pi. Saarnan taustalle ilmaantuu saksalaista marssimusiikkia. Kurotan k\u00e4tt\u00e4ni syliss\u00e4 voihkivan naisen ohi autostereoihin, jossa olisi valmiina Sielun Veljien Hei Soturit -kasetti. En yll\u00e4 stereoihin. Vilkaisen syliss\u00e4ni liikkuvaa naista. Vaalea Essi on muuttunut joksikin toiseksi. \u00c4kki\u00e4 syliss\u00e4ni kirmaa ikivanha puolitoistametrinen opettaja, joka on pukeutunut pacmanin keltaisen takaa-ajajan mekkoon!<br \/>\n\u201dMuutu takas! Muutu takas!\u201d karjun kauhuissani.<br \/>\nMarssimusiikki kiihtyy ja vaihtuu pacmanin kuolemaa enteilev\u00e4ksi kiihtyv\u00e4ksi arpeggioksi. Helmojaan heiluttavat isosilm\u00e4iset takaa-ajajat saavuttavat pacmanin.<br \/>\n\u201dVhiu, vhiu, vhiu\u201d, vihelt\u00e4\u00e4 pacman kuollessaan.<\/p>\n<p>15.01<\/p>\n<p>Aurinko on laskenut kokonaan, kun bussit hakevat viimeisi\u00e4 yl\u00e4-asteen ja lukion oppilaita koulun pihalta ja kuljettavat eri puolille kuntaa. Kaikkiin ilmansuuntiin, paitsi merelle, l\u00e4htevi\u00e4 busseja odotetaan jonoissa. Jonot muuttuvat bussin saapuessa kymmenien henkien vellovaksi painiksi, solulimaksi, joka muljuaa kohti liikkuvaa bussia ja parhaita istumapaikkoja. Ruuhkassa jotkut yl\u00e4-asteen pojat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tilaisuutta hyv\u00e4kseen ja yritt\u00e4v\u00e4t puristella tytt\u00f6jen tissej\u00e4 ja takapuolia. Tyt\u00f6t yritt\u00e4v\u00e4t osua nyrkeill\u00e4\u00e4n puristelijoihin. Ne pojat, jotka eiv\u00e4t kehtaa puristella, rynt\u00e4\u00e4v\u00e4t iskusateessa entist\u00e4 kovempaa bussiin.<br \/>\nOppilasmassan vy\u00f6ryess\u00e4 liukkaalla pihalla k\u00e4y usein niin, ett\u00e4 joku k\u00e4rkijoukoista painuu bussin renkaan alle ja litistyy veriseksi l\u00e4ntiksi j\u00e4\u00e4h\u00e4n. Pojista kuitenkin jopa 80 % selvi\u00e4\u00e4 yl\u00e4-asteesta hengiss\u00e4.<\/p>\n<p>15.15<\/p>\n<p>Koulukaverimme Pete on todenn\u00e4k\u00f6inen tulevaisuuden it-miljon\u00e4\u00e4ri. Peten is\u00e4ll\u00e4 on valomainoksia tekev\u00e4 yritys ja perhe kulkee aivan teknologian k\u00e4rjess\u00e4. Pete osaa tehd\u00e4 itse tietokoneohjelmia. Koulun ATK-tunneilla h\u00e4n puhuu sormillaan dos-kielt\u00e4 kuin basiciin langennut Niilo Yli-Vainio. Muut tyytyv\u00e4t pelaamaan koneilla pasianssia tai Pacmania. Petell\u00e4 on kotonaan my\u00f6s Commodore 64 tietokone, mutta meit\u00e4 kiinnostaa enemm\u00e4n h\u00e4nen huoneensa nurkassa r\u00f6hn\u00f6tt\u00e4v\u00e4 sika, j\u00e4ttim\u00e4inen Brother monistuskone. Sen avulla aiomme yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 sananvapautta oman pienlehtemme lis\u00e4painoksen verran.<\/p>\n<p>Monistaessa huomaamme, ettei sivum\u00e4\u00e4r\u00e4 menek\u00e4\u00e4n tasan, meilt\u00e4 puuttuu yksi sivu, teksti ja kuvat.<br \/>\nNo, tehd\u00e4\u00e4n sitten uusi sivu.<br \/>\nEi, laskuvirhe; sivuja olisi sittenkin ollut oikea m\u00e4\u00e4r\u00e4. Nyt meill\u00e4 on yksi sivu liikaa.<br \/>\n\u201dT\u00e4m\u00e4 uus sivu on aivan liian hyv\u00e4 j\u00e4tett\u00e4v\u00e4ksi pois\u201d, arvioi kiihtynyt K\u00f6lni. \u201dTehd\u00e4\u00e4n viel\u00e4 yksi sivu lis\u00e4\u00e4!\u201d<br \/>\nRupeamme hommiin. Peten monistuskone alkaa piiputtaa. Koneesta kuuluu jurnuttava \u00e4\u00e4ni, joka muuttuu ulvonnaksi. Nousee savua.<br \/>\n\u201dTuo kuulostaa ihan Jukka Orman kitaralta\u201d, sanon. Ep\u00e4toivoisen monistuskoneen \u00e4\u00e4ni todella muistuttaa Sielun Veljien s\u00e4hk\u00f6kitaroiden murahtelua ja kirskuntaa.<br \/>\n\u201dTei\u00e4n lehell\u00e4 on paha karma\u201d, sanoo Pete tyynesti, aukaisee koneen, korjaa paperitukoksen ja jatkaa monistamista. \u201dKolmas vai nelj\u00e4s jo tulessa t\u00e4m\u00e4n lehen painajaisissa?\u201d<br \/>\n\u201dTotuus ei pala!\u201d julistaa K\u00f6lni ja nostaa nyrkin ilmaan, painaa katseen alas ja kuvittelee olevansa Meksikon olympialaisten palkintopallilla. Min\u00e4 nostan my\u00f6s nyrkkini ilmaan.<br \/>\n\u201dPit\u00e4isk\u00f6 lehelle teh\u00e4 oma valomainos?\u201d Pete kysyy. \u201dVai syttyisk\u00f6 sekin palamaan?\u201d<br \/>\nIdea on mahtava, edess\u00e4 on vuoden pimein ja pisin y\u00f6!<br \/>\n\u201dYsikutosen Saabin katolle vois laittaa pituussuuntaan, etupuskurista takapuskuriin! Semmonen helevetin iso ja kirkkaasti liekehtiv\u00e4 mainoslogo! \u201d huudan. \u201dV\u00e4h\u00e4n niinku mateen ev\u00e4!\u201d<br \/>\n\u201dTotuus ei pala!\u201d toistaa K\u00f6lni.<br \/>\nSloganit kimpoilevat huoneessa. Sein\u00e4lle ripustetut Samantha Fox ja Sabrina k\u00e4\u00e4ntelev\u00e4t p\u00e4it\u00e4\u00e4n edestakaisin kuin tennisottelussa.<br \/>\n\u201dRamboa rajalle!\u201d<br \/>\n\u201dHimo on tietoa!\u201d<br \/>\n\u201dAktiiviseksi tekee aktiiviseksi!\u201d<br \/>\n\u201dKuoleman pelko &#8211; Sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n!\u201d<\/p>\n<p>Brother l\u00e4\u00e4h\u00e4tt\u00e4\u00e4 ja pieree lehden viimeiset sivut sy\u00f6vereist\u00e4\u00e4n. On kiirehditt\u00e4v\u00e4 viinakauppaan.<\/p>\n<p>16.15<\/p>\n<p>Kunnantalon vieress\u00e4, kuntakeskuksen ainoan yksisuuntaisen kadun varrella, on Alko. Pitk\u00e4n tiskin takana vaitonaiset virkamiehet odottavat tilauksia. Jonotettuaan ensin asiakas sanoo vierasper\u00e4isen juoman nimen nopeasti ja hiljaa suunpielest\u00e4\u00e4n. Jos nimi on liian vaikea, juoma j\u00e4\u00e4 tilaamatta. Siksi otetaan yleens\u00e4 jotain jonka nimi on helppo lausua. Kossu. Lippis. Myyj\u00e4t hakevat tisleen tai k\u00e4ymistuotteen kaikkein pyhimm\u00e4st\u00e4, salatusta takahuoneesta. Siell\u00e4 esi-isien henget varjelevat Sorbusta ja muita valtion monopolin nektareita.<br \/>\nKulman takana, Yl\u00e4baarin metallisten ritil\u00e4portaiden alla, odottelee kaksi aikuisen mittoihin vastik\u00e4\u00e4n ven\u00e4ht\u00e4nytt\u00e4 mopopoikaa. Helkama Raisun ja Tunturi Supersportin sel\u00e4ss\u00e4 istuvat pallinaamat olisivat ulkon\u00e4k\u00f6ns\u00e4 puolesta enemm\u00e4n finnipuikon kuin viinin tarpeessa. Kyp\u00e4r\u00e4t on aseteltu teinityyliin takaraivolle ja huulilla palaa vihre\u00e4 Belmont. Pitempi mopopojista on K\u00f6lnin pikkuveli V\u00f6ke.<br \/>\n\u201dTuokaa meille sit\u00e4 mit\u00e4 te itekki juotte, siin\u00e4 vihri\u00e4ss\u00e4 pullossa\u201d sanoo V\u00f6ke ja ker\u00e4ilee kolikoista ja V\u00e4in\u00f6 Linnan kuvaa kantavasta setelist\u00e4 19 markan l\u00e4j\u00e4\u00e4.<br \/>\n\u201dTarkotat vissiin Kulkurin Valssia?\u201d kysyn tupakoivalta mopopojalta.<br \/>\n\u201dNo ei ainakaan Lippist\u00e4, se on ihan kusta\u201d, sanoo poika ja limppaa lumeen.<br \/>\n\u201dViittiik\u00f6 noille hakea?\u201d kysyy K\u00f6lni minulta.<br \/>\n\u201dOottako te t\u00e4nn\u00e4\u00e4n diskosa t\u00f6is\u00e4?\u201d kysyy V\u00f6ke.<br \/>\n\u201dOstetaan Valssit teille sill\u00e4 eholla ettette tule illalla vittuilemaan sinne\u201d, sanon klopille, joka on vaikuttanut joskus aikaisemmin ihan fiksulta.<br \/>\n\u201dMe pysyt\u00e4\u00e4n ruumishuoneen puolella\u201d, lupaa V\u00f6ke. \u201dEi kai me tultais mihink\u00e4\u00e4n lasten diskoon\u201d.<\/p>\n<p>Alkossa on paljon porukkaa. T\u00f6ist\u00e4 p\u00e4\u00e4sseet ostavat juomia joulua varten. Viinakaupan jonot eiv\u00e4t ulotu kuitenkaan ulos, kuten viime juhannusaaton aattona. Olin silloin t\u00e4ytt\u00e4nyt juuri 18 ja \u00e4iti sattui viereiseen jonoon. L\u00e4hdin viel\u00e4 samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 \u00e4idin kyydiss\u00e4 kohti m\u00f6kki\u00e4 ja tunturin juhannusjuhlia. Pakkasin Kulkurin Valssit tiiviisti kunnalta lainatun oranssin soputeltan sis\u00e4\u00e4n, etteiv\u00e4t ne kilisisi. Mukaan hinkunut Essi lupasi tulla seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 bussilla suoraan juhannusjuhlille tunturiin.<\/p>\n<p>16.43<\/p>\n<p>Hypp\u00e4\u00e4n kassit kilisten sinikeltaiseen bussiin. Kuskina oleva Maukka ei kiinnit\u00e4 huomiota kilin\u00e4\u00e4n.<br \/>\nMafiaveljet-elokuvan Ray Liottaa muistuttava Maukka on naistenmiehen maineessa. Mainettaan h\u00e4n yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 jututtamalla ahkerasti bussiin tulevia nuoria naisia. Samaan aikaan tuo Al Pacinon siskonpoika pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 koviksen profiilia poikien suuntaan. Bussih\u00e4irik\u00f6it\u00e4 lyhyehk\u00f6 macho pilkkaa kova\u00e4\u00e4nisesti, varsinkin silloin kun kyydiss\u00e4 on vain koululaisia.<br \/>\nEr\u00e4\u00e4n\u00e4 iltap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 joku painaa koulubussin stop-nappia jo huomattavasti ennen kuin kukaan oli j\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 bussista pois.<br \/>\n\u201dPrrrr\u201d.<br \/>\nMaukka painaa jarrua \u00e4rh\u00e4k\u00e4sti. Bussin k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 matkustavat horjahtavat vaarallisen n\u00e4k\u00f6isesti. Bussi pys\u00e4htyy. Maukalla taitaa olla huono p\u00e4iv\u00e4.<br \/>\n\u201dBussi ei jatka matkaa, ennen kuin napin painaja poistuu bussista\u201d, kuuluu Maukan tuomio. Hiljaisuus laskeutuu bussiin. Oliko kukaan edes painanut stop-nappia? Oliko se vahinko? Tunnelma kiristyy hetki hetkelt\u00e4 piinaavammaksi. Lopulta er\u00e4s yl\u00e4luokkien Jari p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 laukaista tilanteen.<br \/>\n\u201dVittu, min\u00e4 l\u00e4hen.\u201d<br \/>\n\u201dMutta, eth\u00e4n n\u00e4\u00e4 painanu sit\u00e4 nappia?\u201d kuiskaa vieruskaveri.<br \/>\nJari nousee penkilt\u00e4 bussin takaosasta.<br \/>\n\u201dMiksi se l\u00e4htee, vaikkei painanut sit\u00e4 nappia?\u201d kaikuu \u00e4\u00e4net\u00f6n kysymys bussiin muodostuneessa tyhji\u00f6ss\u00e4.<br \/>\nJari k\u00e4velee vaitonaiseksi heitt\u00e4ytyneen Maukan ohitse taakseen katsomatta ja hypp\u00e4\u00e4 bussista pientareelle.<br \/>\nBussi l\u00e4htee taas liikkeelle, mutta kaltoin kohdeltujen kapinamieliala kytee bussissa. Kun bussi k\u00e4\u00e4ntyy kyl\u00e4nraitille ja eteen avautuu E-myym\u00e4l\u00e4n ikkuna mainoksineen, koko vihasta tirisev\u00e4 koululaisjoukko kokee yhteisen, samanaikaisesti v\u00e4l\u00e4ht\u00e4v\u00e4n oivalluksen. Kaupan ikkunaan on tekstattu suuri keltainen makkaramainos. Kaikki alkavat hokea yhteen \u00e4\u00e4neen mainoksen teksti\u00e4, kuin taivaalta laskeutunutta mantraa:<br \/>\n\u201dMaukasta makkaraa, maukasta makkaraa&#8230;\u201d<\/p>\n<p>Keidasbaari on vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 uutta ty\u00f6v\u00e4entaloa. Kun olin kahdeksannella, Keidas tunnettiin viel\u00e4 nimell\u00e4 Johannan Grillibaari. Iltap\u00e4ivisin baarin vetonauloja olivat mallasjuomien lis\u00e4ksi flipperi ja kolikoilla toimiva Galaxians avaruuspeli. Hakkasin flipperi\u00e4 tuntikausia ja v\u00e4lill\u00e4 kokeilimme kavereiden kanssa Galaxiansia. Taustalla soi Jaakko Tepon Ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n laulu. T\u00e4nn\u00e4\u00e4n min\u00e4 onnellinen oon. Kun nuorin poika pi\u00e4si kortistoon.<br \/>\nK\u00e4vin samaan aikaan rippikoulua, mutta Galaxiansista omaksuin it\u00e4maisen ajatuksen kuoleman j\u00e4lkeisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja sielunvaelluksesta. Jos pelaa hyvin, jos saa pisteit\u00e4 eik\u00e4 menet\u00e4 el\u00e4mi\u00e4ns\u00e4, voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 seuraavaan avaruuteen. Ja jos edelleen pelaa hyvin ja v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 turhat kuolemat, p\u00e4\u00e4see taas seuraavaan, uuteen avaruuteen. Ja niin edelleen, niin kauan kuin alkuper\u00e4isi\u00e4 ja peliss\u00e4 tienattuja uusia el\u00e4mi\u00e4 riitt\u00e4\u00e4.<br \/>\nVaati kovaa harjoitusta ja itsekuria p\u00e4\u00e4st\u00e4 uusiin avaruuksiin kiihtyv\u00e4ss\u00e4 tulituksessa, aina vain kaameampien otusten vainotessa. Milloinkaan ei ehtinyt kehitty\u00e4 niin hyv\u00e4ksi, ett\u00e4 olisi p\u00e4\u00e4ssyt peliss\u00e4 loppuun saakka. Ja jos olisi kehittynytkin, mit\u00e4 siell\u00e4 kaikkien avaruuksien takana olisi odottanut? Hiljalla ja minulla on kaksitoista lasta. Kahdestoista kortistossa Jahvetti on vasta.<\/p>\n<p>Bussi pys\u00e4htyy kyl\u00e4nraitille keltaisten kerrostalojen eteen. Kerrostaloja vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 oleva kauppa on lopetettu. Saunam\u00e4en sinivihre\u00e4 puuaita on viel\u00e4 pystyss\u00e4. Viisivuotiaana pulkkailin keltaisen kerrostalon pihalta m\u00e4ke\u00e4 alas, tiet\u00e4 ja vaaleanvihre\u00e4\u00e4 aitaa kohti. Y\u00f6ll\u00e4 oli satanut reilusti lunta. Pulkka ei kulkenut hangessa, mutta polulla sai kovat vauhdit.<br \/>\nT\u00e4ysosuma; suhahdin k\u00e4velypolun lumeen muodostamaa r\u00e4nni\u00e4 pitkin aidan portista vauhdilla ulos kyl\u00e4nraitille.<br \/>\nHuti; t\u00e4ydess\u00e4 lastissa ollut j\u00e4ttim\u00e4inen tukkirekka ehti niukasti menn\u00e4 edest\u00e4 ja vauhtini riitti juuri (ja juuri) ennen seuraavaa rekkaa tien yli vastap\u00e4isen kaupan py\u00f6r\u00e4telineeseen saakka. Kops. El\u00e4mi\u00e4 oli j\u00e4ljell\u00e4.<\/p>\n<p>\u00c4itini oli tullut sihteeriksi kyl\u00e4\u00e4 hallitsevan sahalaitoksen konttorille. Is\u00e4lle l\u00f6ytyi koneasentajan hommia. Minut laitettiin lastenkotiin ja kuten kaikille muillekin kyl\u00e4n lapsille, kainalooni tatuoitiin sahan hammaspy\u00f6r\u00e4\u00e4 ja pet\u00e4j\u00e4\u00e4 pelkist\u00e4v\u00e4 logo. Vanhassa inkeril\u00e4ismallisessa ty\u00f6l\u00e4isasuntotalossa pidetty\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kotia sanottiin lastenkodiksi. Sukujuhlissa t\u00e4dit ja serkut katsoivat pitk\u00e4\u00e4n, kun kerroin viett\u00e4v\u00e4ni arkip\u00e4iv\u00e4t lastenkodissa. Tatuointia en heille n\u00e4ytt\u00e4nyt.<br \/>\nViihdyin lastenkodissa. Oli aurinkoinen kev\u00e4tp\u00e4iv\u00e4. Maa vilautteli lanteitaan lumen alta ja purot alkoivat virrata pihamailta kohti suurempia vesi\u00e4. Minulla ei ollut muodikkaita leve\u00e4lahkeisia housuja, kuten tarhan kauneimmalla tyt\u00f6ll\u00e4, vaan joka s\u00e4\u00e4n enstex-housut. Sis\u00e4ll\u00e4 pienemm\u00e4t lapset nukkuivat viel\u00e4 p\u00e4iv\u00e4unia kankaisissa s\u00e4ngyiss\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4n isommat repiv\u00e4t vessassa maitohampaita ikenist\u00e4\u00e4n. Me isommat leikimme jo ulkona, kun minun hetkeni koitti. Kaunottaren liehuvat farkunlahkeet juuttuivat jopon kettingin v\u00e4liin. Osasin oikean tekniikan. Sain lahkeen irrotettua. Se oli minun hetkeni h\u00e4nen suosionsa paisteessa.<br \/>\nJuuri sill\u00e4 samalla hetkell\u00e4 kun kauneimman tyt\u00f6n suosion aurinko paistoi vain minulle, kev\u00e4tauringon sulattama vesipisara tipahti r\u00e4yst\u00e4\u00e4lt\u00e4 ja valui kaivamaani puroa tekoaltaaseen, jonka olin tarhan pihalle padonnut. Tyt\u00f6n kauneudesta huumaantuneena kompastuin rakentamaani patoon ja kaaduin kyljelleni altaaseen. Pato meni rikki, mutta se r\u00e4yst\u00e4\u00e4lt\u00e4 tippunut vesipisara p\u00e4\u00e4si jatkamaan matkaansa ojien kautta Per\u00e4mereen. Sielt\u00e4 It\u00e4merelle ja Tanskan salmien kautta kauas valtamerille ja Afrikkaan.<br \/>\nEnstex-housuni olivat m\u00e4r\u00e4t ja pihan kauneimman tyt\u00f6n suosion aurinko \u00e4kki\u00e4 pilvistym\u00e4\u00e4n p\u00e4in. Ymm\u00e4rsin ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 j\u00e4isi t\u00e4h\u00e4n. Mutta mit\u00e4 siit\u00e4? Jossain Madagasgarin rannikolla se minun altaani vesipisara liimautuisi Jac Cousteaun otsaan juuri, kun h\u00e4n olisi nousemassa sukelluspuvussaan merest\u00e4 yl\u00f6s Calypso-alukselleen!<br \/>\nK\u00e4rjistyv\u00e4 kriisi laukesi tehtaan pillin kyl\u00e4n yll\u00e4 raikaavaan ujellukseen. \u00c4idit ja is\u00e4t l\u00e4htisiv\u00e4t t\u00f6ist\u00e4 nyt. Kyl\u00e4n koirat ulvoivat pillin mukana. Tytt\u00f6 haettaisiin kotiin ennen koirien rauhoittumista. Pian \u00e4iti tulisi noutamaan minutkin valkoisella Volvo Amatsonillamme. Menisimme kaupunkiin katsomaan ensi-iltaan tullutta Herra Huu -elokuvaa.<br \/>\n\u00c4iti oli lukenut minulle Herra Huu -kirjaa \u00e4\u00e4neen iltaisin. Toista osaa luin jo itse. Amiraali Kaljamaha oli suosikkini. Herra Huu -elokuvan ohjaajan vaimo oli \u00e4idin entinen ty\u00f6kaveri. Min\u00e4kin olisin p\u00e4\u00e4ssyt mukaan siihen elokuvaan, jota kuvattiin edellisen\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 Koillis-Lapissa. K\u00e4vimme lomareissulla kuvauspaikalla, mutta en halunnut j\u00e4\u00e4d\u00e4 sinne, koska halusin p\u00e4\u00e4st\u00e4 kalastamaan harreja Oulankajoelle. Taisi olla, ett\u00e4 pelk\u00e4sin niit\u00e4 kuvausryhm\u00e4n hippej\u00e4 ja ett\u00e4 ne muut lapset ovat paikallisia koviksia tai tulevia p\u00e4\u00e4kaupunkilaismulkkuja.<\/p>\n<p>16.56<\/p>\n<p>Kyl\u00e4postin pihalla telineess\u00e4 minua odottelee polkupy\u00f6r\u00e4. Py\u00f6r\u00e4ilen ensin veneveist\u00e4m\u00f6n, sitten vanhan punaisen koulun ohi, ja viel\u00e4 j\u00e4\u00e4kauden muovaaman Niitynm\u00e4en moreeniharjanteen yli. Vanhan lastausrenkaan talon j\u00e4lkeen kurvaan pihaan, jossa punainen Saab 96 kertoo vanhempien saapuneen jo t\u00f6ist\u00e4. Jos tiet\u00e4 jatkaisi, tultaisiin kalasatamaan ja jokisuun aallonmurtajalle.<br \/>\nKes\u00e4ll\u00e4 ennen kouluunmenoa, juuri kun olin t\u00e4ytt\u00e4nyt seitsem\u00e4n, pari vuotta vanhempi kaverini houkutteli minut onkireissulle. Ajoimme pitk\u00e4istuimisilla py\u00f6rill\u00e4 keltaisilta kerrostaloilta soratiet\u00e4 kalasataman aallonmurtajaa kohti. Py\u00f6r\u00e4n sarvesta roikkui K-valinnan muovipussi, jossa oli matopurkki ja mehua. Toisessa k\u00e4dess\u00e4 pidin kolmeen osaan taiteltua rytivapaa. Telakan rannan kohdalla kiihdytimme vauhtia, koska sis\u00e4maan puolella oli maankohoamisen my\u00f6t\u00e4 soistunut vanha satamaj\u00e4rvi. Sen petollisen upottavassa keskustassa t\u00f6rr\u00f6tti ep\u00e4onnisen Kurtin hevosreen aisa. Kurtti oli jossain loppusyksyn lumipyryss\u00e4 ajanut sulaan satamaj\u00e4rveen ja hukkunut yhdess\u00e4 hevosensa kanssa. Tapahtumasta todisti edelleen suossa p\u00f6n\u00f6tt\u00e4v\u00e4 harmaa keppi. Paikalla my\u00f6s kummitteli.\u00a0 Olimme lukeneet liian monta Shokki-sarjakuvalehte\u00e4 tai pelanneet liikaa spiritismi\u00e4. Paikan nimi, Kurtinhauta, her\u00e4tti kauhua.<br \/>\nParas onkipaikka oli iso littana kivi aallonmurtajan meren puolella, rummunsuun joelle viist\u00e4v\u00e4ll\u00e4 sivulla. Kaveri v\u00e4itti, ett\u00e4 horisontissa n\u00e4kyv\u00e4 majakka on l\u00e4hes Ruotsin rannikolla. Joka tapauksessa paljon, paljon kauempana kuin Hailuoto. Kirkkaana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 saattoi majakan takaa n\u00e4ky\u00e4 se seuraava majakka ja oikein selke\u00e4ll\u00e4 s\u00e4\u00e4ll\u00e4 saattoi n\u00e4hd\u00e4 tarunhohtoisen kolmannen majakan. Rannaton horisontti hohti lupauksiaan siell\u00e4 jossain isommaksi kasvamisen takana odottelevasta tulevaisuudesta. Kaukaiset majakat olivat seuraavia avaruuksia, tuntemattomia uusia tasoja el\u00e4m\u00e4n videopeliss\u00e4.<\/p>\n<p>17.02<\/p>\n<p>Huoneessani panen stereoista radion p\u00e4\u00e4lle ja r\u00f6tk\u00e4hd\u00e4n s\u00e4ngylle. Radiossa on kaksi kanavaa. Ylen Rinnakkaisohjelman Rockradiossa Tero Liete k\u00e4y illan keikkoja l\u00e4pi. Emme aio menn\u00e4 K\u00f6lnin kanssa t\u00e4n\u00e4 iltana keikoille, vaikka Juliet Jonesin Syd\u00e4n esiintyisikin Rattori-lupilla. Ik\u00e4raja on sinne perjantaisin 19. Oksanen tunnetaan tiukkana ja tylyn\u00e4 portsarina, eik\u00e4 meill\u00e4 ole edes v\u00e4\u00e4rennettyj\u00e4 papereita.<br \/>\n\u201dSielun Veljet &#8211; Padasjoki, Kauko R\u00f6yhk\u00e4 ja Narttu &#8211;\u00a0 Jyv\u00e4skyl\u00e4, Garbo &#8211; Nivala, Popeda &#8211; Kaavi, Tanna &#8211; Lapua ja Stalker, seh\u00e4n tulee&#8230; Pattijoelta\u201d, lukee radio\u00e4\u00e4ni keikkakalenteria.<br \/>\nHuoneeni sein\u00e4ll\u00e4 on vanhoja julisteita. Kirjahyllyn kirjojen takaa kurkkivat vanhat Suosikin julisteet, joissa Eppu Normaali elvistelee uima-altaassa ja Pelle Miljoona on lavalla vanginpuvussa. Kaverien reissuiltaan l\u00e4hett\u00e4m\u00e4t postikortit t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ikkunan edess\u00e4 olevaa kirjoitusp\u00f6yt\u00e4\u00e4 vierustavan sein\u00e4n. Sein\u00e4n yhdess\u00e4 nurkassa on ainakin kymmenen viime kes\u00e4n\u00e4 Tukholmasta minulle l\u00e4hetetty\u00e4 Puss och Kram -korttia. Ruotsiin kes\u00e4t\u00f6ihin l\u00e4htenyt Judotytt\u00f6 on kuitenkin jo kaukaista historiaa. En\u00e4\u00e4 ei juuri kirpaise. Kovin paljon. Tai, jos ei ajattele.<\/p>\n<p>Kaivan kaapista pilkkikilpailusta voittamani mikroskoopin ja enon vanhan ilmakiv\u00e4\u00e4rin vierest\u00e4 pussihousut, joiden nimi on Abdul. Ne teki minulle kaverini Pate, vanhempi punkkaritytt\u00f6, joka on nyt l\u00e4htenyt lukion j\u00e4lkeiseksi talveksi kansanopistoon.<br \/>\nEdellisen\u00e4 talvena Pate seurusteli Ven\u00e4l\u00e4inen kantoraketti -yhtyeen tyypin kanssa. Poikayst\u00e4v\u00e4 oli mukana, kun k\u00e4vimme Rys\u00e4-klubilla Sielun Veljien keikalla. Ennen keikkaa pes\u00e4palloilijoiden hallinnoimalla urheilutalolla py\u00f6ri disko. Me istuimme autossa odottamassa keikkaa, joimme Kulkurin Valssia ja kuuntelimme Ven\u00e4l\u00e4isen kantoraketin treenik\u00e4mpp\u00e4nauhoituksia. Kasettimankkanauhoituksen kolkko treenik\u00e4mpp\u00e4soundi toi mieleen berliinil\u00e4isen Einst\u00fcrzende Neubauten -yhtyeen.<br \/>\nOlin pettynyt, kun Ven\u00e4l\u00e4isen kantoraketin my\u00f6hemmin ilmestynyt esikoisalbumi ei kuulostanut en\u00e4\u00e4 ihan niin teollisuusmetelilt\u00e4. Paten mielest\u00e4 taas Sielun Veljet meni pilalle siin\u00e4 vaiheessa, kun soitosta alkoi saada selv\u00e4\u00e4 ja sit\u00e4 pystyiv\u00e4t kuuntelemaan muutkin kuin kovimmat punkkarit. Minua se ei haitannut. Riparilla minulla oli omatekoinen Mot\u00f6rhead-paita, vaikka oikeasti kuuntelin sen kes\u00e4n Simon &amp; Garfunkelin herkk\u00e4\u00e4 kokoelmaa.<br \/>\nVed\u00e4n Abdulit pitkien kalsareiden p\u00e4\u00e4lle, vuoden pisin y\u00f6 j\u00e4\u00e4tikk\u00f6er\u00e4maan reunalla tulisi olemaan arktisen kylm\u00e4. Otan yhden Kulkurin Valssin koulureppuna k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4ni pilkkirepusta ja sovitan sit\u00e4 vaarilta perityn lyhyen sarkaisen ajurintakin povitaskuun. Se painaa rintaa ja pullottaa hassusti. Laitan pullon takaisin Lipsu Teutori -lehtien kaveriksi reppuun.<\/p>\n<p>17.35<\/p>\n<p>Olohuoneessa is\u00e4 on jo pikkujoulutunnelmissa, er\u00e4- ja kalakerhon juhlat odottavat. Triple Sec -pullo vahtii is\u00e4nt\u00e4ns\u00e4 onnea sohvap\u00f6yd\u00e4n jalan vieress\u00e4. Bodauksen maailmanmestarin mukaan nimetty koiramme Kike nukkuu sohvan jalkop\u00e4\u00e4ss\u00e4.<br \/>\n\u201dJoutaako auto lainaan?\u201d aloitan. \u201dJ\u00e4rkk\u00e4rinhommia diskossa. Sen j\u00e4lkeen k\u00e4yd\u00e4\u00e4n ehk\u00e4 kaupungilla.\u201d<br \/>\n&#8220;Tankissa on oltava aamulla bensaa!&#8221; ilmoittaa is\u00e4 valtaistuimeltaan.<br \/>\n\u201dJoo, tietenki\u201d, totean n\u00f6yr\u00e4n\u00e4 h\u00e4nen armolleen.<br \/>\n\u201dSiell\u00e4 on akkukaapelit per\u00e4ll\u00e4, jos hyytyy pakkaseen. Naisten l\u00e4mmitysjohto sulla onkin aina mukana!\u201d sanailee is\u00e4, nappaa pullon ja ottaa naukut. \u201dL\u00e4hteek\u00f6 tytt\u00f6j\u00e4 kyytiin?\u201d<br \/>\n\u201dJoo, ty\u00f6kavereita saattaa.\u201d<br \/>\n\u201dN\u00e4in pikkujouluaikaan olisi varmaan hyv\u00e4 antaa pojalle ehk\u00e4isyvalistusta!\u201d innostuu lik\u00f6\u00f6rinhilpe\u00e4 is\u00e4 ja vilkaisee pesuhuoneen peilin edess\u00e4 pikkujouluihin valmistautuvaa \u00e4iti\u00e4.<br \/>\n&#8220;Siemensy\u00f6ksyn sattuessa suuntaa siitin per\u00e4aukkoon!&#8221; riemuitsee is\u00e4, ottaa toisen ryypyn ja heilauttaa ilmassa kaksi ja puoli -sormiseksi ty\u00f6tapaturmassa sahan j\u00e4lkik\u00e4sittelylaitoksella typistynytt\u00e4 vasenta k\u00e4tt\u00e4\u00e4n.<br \/>\n\u201dNakkaappa meid\u00e4t l\u00e4htiiss\u00e4s samalla pikkujouluihin\u201d, sanoo \u00e4iti pesuhuoneesta tullessaan.<br \/>\n\u201dMun pit\u00e4\u00e4 olla kuudelta jo j\u00e4rkk\u00e4rin\u00e4\u201d, sanon. \u201dPit\u00e4is varmaan ihan just l\u00e4hte\u00e4.\u201d<br \/>\n\u201dHuomasitko muuten, lintulaudalla oli pitk\u00e4st\u00e4 aikaa p\u00e4hkin\u00e4nakkeli?\u201d sanoo \u00e4iti. \u201dNiit\u00e4 ei oo n\u00e4kynytk\u00e4\u00e4n moneen vuoteen.\u201d<\/p>\n<p>17.44<\/p>\n<p>Laitan 80-l\u00e4tk\u00e4n paikalleen takaikkunalle ja istahdan Saabin etupenkille. Merenlahden toiselta puolen, saha-alueelta, kuuluu et\u00e4ist\u00e4 hukkuneiden, el\u00e4m\u00e4n ja kuoleman v\u00e4litilaan j\u00e4\u00e4neiden meriraukkojen kiljuntaa.\u00a0 Is\u00e4 ja \u00e4iti kiirehtiv\u00e4t juhlavaatteissa Saabin kyytiin.<br \/>\n\u201dJ\u00e4lkik\u00e4sittelylaitoksella on hihina jumissa\u201d, sanoo koneasentaja-is\u00e4ni tehtaalta kantautuvasta ujelluksesta. \u201dToivottavasti ei pala poikki just kun on pikkujoulut.\u201d<br \/>\nSuuntaan Saabin kohti kyl\u00e4n keskustaa ja siell\u00e4 sijaitsevaa 1930-luvulla\u00a0 suojeluskuntataloksi rakennettua Kerhotaloa. J\u00e4t\u00e4n vanhempani talon eteen ja k\u00e4\u00e4nn\u00e4n auton talon vierelle auratussa syvennyksess\u00e4. Vaalean vihre\u00e4n puurakennuksen takana on urheilukentt\u00e4, joka on alkanut pusikoitua. Viel\u00e4 muutama vuosi sitten pelasimme siin\u00e4 jalkapalloa ja potkimme rankkareita sahan satamaan lastauksen ajaksi ankkuroituneiden laivojen merimiesten kanssa.<br \/>\nTy\u00f6nn\u00e4n kasetin mankan pes\u00e4\u00e4n. V\u00e4\u00e4nn\u00e4n volumet t\u00e4ysille. Sielun Veljien\u00a0 L\u2019amourha-levyn aloittavan Peltirummun komppi l\u00e4htee jytkytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kurvaan Saabin kirkonkyl\u00e4\u00e4 kohti. Painan kaasua. Kotikyl\u00e4 j\u00e4\u00e4 taakse. Omakotitalojen savupiipuista nousee pystysuoria patsaita. Maasto kumpuilee, korkeampien harjanteiden v\u00e4liin j\u00e4\u00e4v\u00e4t notkelmat t\u00e4yttyv\u00e4t kev\u00e4isin vedest\u00e4. Ne ovat kuivuneita joenuomia, putaita, joissa on virrannut aikoinaan vesi. Olemme muinaisella delta-alueella. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 el\u00e4m\u00e4 on saanut alkunsa j\u00e4ttim\u00e4isen hauen kudusta.<\/p>\n<p>L\u2019amourhan kolmosbiisi loppuu juuri, kun k\u00e4\u00e4nnyn monitoimitalon takapihalle parkkiin. Pihalle on jo ker\u00e4\u00e4ntynyt nuorisoa odottelemaan diskon ovien aukaisua.<\/p>\n<p>18.00<\/p>\n<p>\u201dCheri cheri lady&#8230; tervetuloa pikkujouludis-COON!!!\u201d spiikkaa DJ Sakke, kuin Keke Rosbergin Mercedes Monzan l\u00e4ht\u00f6kiihdytyksess\u00e4. Alataajuuksien valtias suuntaa kaiuttimet kohti kolmiomaista diskosalia, sen tanssilattian magiaa palvovaa yl\u00e4-asteik\u00e4ist\u00e4 yleis\u00f6\u00e4. Modern Talkingin hitti imee parketin keskustan t\u00e4yteen hillitysti tamppaavia tytt\u00f6j\u00e4, jotka asettavat laukkunsa kasaan muodostamansa ympyr\u00e4n keskelle. Pojat nojailevat keltaiseksi maalattuihin metallisiin porraskaiteisiin tai n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n reunaan. N\u00e4enn\u00e4isen v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6min\u00e4 he seuraavat kuinka nuorten naisten askeleet tikkaavat viile\u00e4sti saksalaisen tanssimusiikin tahtiin. Askel viereen, askel viereen, \u00e4l\u00e4 erotu joukosta. Erotu joukosta. \u00c4l\u00e4 erotu.<br \/>\nPoikien suunpielist\u00e4 valuu kuola, mutta se ei johdu hormonitoiminnasta. Yl\u00e4huulessa pojottavaa nuuskaa tai siit\u00e4 valuvaa nuuskanestett\u00e4 ei k\u00e4rsi nielaista. V\u00e4lill\u00e4 t\u00e4ytyy kiirehti\u00e4 vessaan limppim\u00e4\u00e4n ja vaihtamaan Ettan tai Grow uuteen. K\u00e4ytetty nuuska heitet\u00e4\u00e4n roskiksen sijasta vessan valkoiseksi maalattuun kattoon, jonne ruskea p\u00f6kyl\u00e4 j\u00e4\u00e4 pysyv\u00e4ksi muistomerkiksi.<br \/>\nJotkut ovat yritt\u00e4neet juoda ennen diskoon tuloa pussikaljaa kyl\u00e4museon terassilla, kaukalon vaihtoaitiossa tai ruumishuoneen takana. Hankeen jemmatut kaljat ovat pakkasen alij\u00e4\u00e4hdytt\u00e4mi\u00e4 ja imaisevat itsens\u00e4 hileiseen j\u00e4\u00e4h\u00e4n, kun\u00a0 kruunukorkkinen pullo aukaistaan.<br \/>\nNolla-asteisen oluen humalahakuinen juominen vaatii luonnetta. Ja pakkotilanteessa sit\u00e4 pohjoisen teineilt\u00e4 l\u00f6ytyy. Veltot ja laiskat eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se k\u00e4nniin. Tyt\u00f6t juovat Light Beeri\u00e4 etteiv\u00e4t lihoisi, pojat Lapin Kultaa kuten is\u00e4ns\u00e4. Varttuneemmat teinit, kuten K\u00f6lnin pikkuveli V\u00f6ke, ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t jo juoda v\u00e4kev\u00e4mpi\u00e4.<br \/>\nMinun ja K\u00f6lnin kulutustottumusten ansiosta Kulkurin Valssi -valkoviini on levinnyt nuoremman v\u00e4en keskuuteen. Makiaa ja halapaa, heleppo juua. Mennee p\u00e4\u00e4h\u00e4n ku pipo.<\/p>\n<p>18.45<\/p>\n<p>\u201dT\u00e4st\u00e4 saa kuitenkin sen 24 markkaa tunti\u201d, sanon K\u00f6lnille, joka pit\u00e4\u00e4 nyrkkiraudalla uhonnutta isoa kahdeksasluokkalaiskarjua kiinni k\u00e4sist\u00e4, min\u00e4 toisesta p\u00e4\u00e4st\u00e4. \u201dKun koko illan palkka on 128 markkaa.\u201d<br \/>\n\u201dPressiteekiss\u00e4 julkaistusta runosta ei saa kuin 19 markkaa\u201d, toteaa K\u00f6lni maakuntalehden nuortenpalstan palkkiopolitiikasta.<br \/>\n\u201dEik\u00f6 pitk\u00e4st\u00e4 jutusta saa 27 markkaa?\u201d kysyn samalla, kun parannan otetta maassa rimpuilevan teinin jaloista.<br \/>\n\u201dJoo, mutta niit\u00e4h\u00e4n on vaikeampi saada lehdess\u00e4 l\u00e4pi\u201d, sanoo K\u00f6lni ja tiukentaa otettaan h\u00e4irik\u00f6st\u00e4. \u201d128 markkaa jaettuna viidell\u00e4 vai kuudella\u2026 montako tuntia me t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ollaan?\u201d<br \/>\nSeiskaluokkalaiset tyt\u00f6t ovat juorunneet j\u00e4rkk\u00e4rein\u00e4 ty\u00f6skenteleville Essille ja Katalle, ett\u00e4 poikien vessassa tyyppi uhkailee nyrkkiraudalla ja sanoo tappavansa kaikki.<br \/>\nNostamme kahdeksasluokkalaisen k\u00e4sist\u00e4 ja jaloista ilmaan.<br \/>\nMonitoimitalon vastaava nuoriso-ohjaaja tulee auttamaan. Nasseksi kutsuttu naispuolinen bodauksen harrastaja on hankkinut p\u00e4tevyytens\u00e4 Per\u00e4pohjolan opiston nuorisoty\u00f6linjalla.<br \/>\n\u201dSaatteko te heitetty\u00e4 sen ulos?\u201d kysyy Nasse ja menee aukaisemaan ovea edelt\u00e4.<br \/>\n\u201dKyll\u00e4 se tuntipalkka on enemm\u00e4n kuin 24 markkaa tunti\u201d, miettii K\u00f6lni, kun pakkanen monitoimitalon tuulikaapissa iskee h\u00f6yryten naamaan.<br \/>\n\u201dSaatanan saatana!\u201d huutaa kahdeksasluokkalainen.<br \/>\n\u201dJos ty\u00f6tunteja on viisi\u201d, sanoo K\u00f6lni ja tiukentaa otettaan kahdeksasluokkalaisesta, \u201dja illan kokonaisansio on 128 markkaa.\u201d<br \/>\n\u201dPitk\u00e4\u00e4 matikkaa\u201d sanon, kun p\u00e4\u00e4semme ulos Nassen aukaisemasta ovesta.\u201dTuntipalkan t\u00e4ytyy olla 25 markkaa ja pennej\u00e4 p\u00e4\u00e4lle.\u201d<br \/>\n\u201dLaskekaa varovasti\u201d, sanoo Nasse. \u201dEttei sille satu. Poliisit hakee sen kohta.\u201d<br \/>\nLaskemme teinin hangelle.<br \/>\n\u201dVoi vittu, soitittako te polliisit?\u201d huutaa kahdeksasluokkalainen noustessaan. \u201dKotona tullee viel\u00e4 tavallista kovempaa turpaan!\u201d<br \/>\nKahdeksasluokkalainen s\u00e4nt\u00e4\u00e4 pakomatkalle hautausmaata kohti, lumiseen mets\u00e4\u00e4n. Ruumishuoneen suunnalla kiiluu kymmenien belmonttien tuli. Hattivatteina hohtavat oranssit hehkut muistuttavat tupakkamerkin sponsoroiman pienileukaisen yksinpurjehtijan maailmanymp\u00e4rysmatkasta.<br \/>\n\u201dMenk\u00f6\u00f6n, kyll\u00e4 tuosta viel\u00e4 kelpo metallimies kasvaa\u201d, sanoo Nasse katsellessaan kahdeksasluokkalaiselta takavarikoitua nyrkkirautaa, yl\u00e4-asteen metallity\u00f6tunnilla rakkaudella ja tuskalla hitsattua kotitarvekalua.<br \/>\n\u201dTuntipalkka on 25 markkaa ja 60 penni\u00e4\u201d, sanoo K\u00f6lni saatuaan laskutoimituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen.<\/p>\n<p>19.27<\/p>\n<p>Pahimmat k\u00e4nnil\u00e4iset on heitetty diskosta ulos. Pikaisesti ennen sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4sy\u00e4 juotujen j\u00e4isten kaljojen ja viinin aiheuttama nousuhumala on k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4 laskuksi ja tunnelma diskossa tasaantunut. Rohkeimmat pojat hakevat varhaiskypsimpi\u00e4 tytt\u00f6j\u00e4 hitaille. Viel\u00e4 pikkutyt\u00f6ilt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 ei haeta. Partneritta j\u00e4\u00e4neet huokaisevat ja ostavat suruunsa kahviosta irtokarkkeja. Heid\u00e4n aikansa tulisi my\u00f6hemmin, kun varhaiskyps\u00e4t olisivat jo rupsahtaneita, v\u00e4syneit\u00e4 teini\u00e4itej\u00e4.<br \/>\nUjot pojat, ne jotka eiv\u00e4t viel\u00e4 uskalla hakea tytt\u00f6j\u00e4 hitaille, ty\u00f6nt\u00e4v\u00e4t kolikkoja Space Invanders -videopeliautomaattiin. Jotkut heist\u00e4 ovat peliss\u00e4 todella taitavia. Selvitt\u00e4v\u00e4t kent\u00e4n toisensa j\u00e4lkeen ja p\u00e4\u00e4sev\u00e4t uusille kentille, uusiin avaruuksiin. Onko heist\u00e4 kukaan koskaan p\u00e4\u00e4ssyt pelin loppuun saakka? Tiet\u00e4v\u00e4tk\u00f6 he mik\u00e4 siell\u00e4 heit\u00e4 odottaa?<\/p>\n<p>\u201dL\u00e4hetk\u00f6 tanssimaan\u201d, kysyn Essilt\u00e4, kun Alphavillen Forever Young py\u00f6r\u00e4ht\u00e4\u00e4 k\u00e4yntiin DJ Saken diskonk\u00e4he\u00e4ll\u00e4 spiikill\u00e4. Edellisen\u00e4 talvena kuuntelimme laulua ovet auki autostereoista venesatamassa. Talviteloille nostettujen purjeveneiden ja kalastusalusten keskell\u00e4 kappaleen syntetisaattoritorvien taivaalliset fanfaarit tuntuivat aitoja todellisemmilta, kun t\u00e4hdet tuikkivat pakkasessa.<br \/>\nSo many adventures couldn&#8217;t happen today. So many songs we forgot to play. So many dreams swinging out of the blue. We let them come true.<br \/>\nHuomaan K\u00f6lnin juttelevan jotain Katan kanssa. Ennen kuin Kata l\u00f6ysi arkkitehtiopiskelijapoikayst\u00e4v\u00e4ns\u00e4, olimme molemmat K\u00f6lnin kanssa kiinnostuneita h\u00e4nest\u00e4. Kata varmaankin arvioi, analysoi ja laski pisteemme. Kes\u00e4reissulla menimme porukalla telttailemaan j\u00e4rven rantaan, mutta lopuksi sekoilimme ja painimme K\u00f6lnin kanssa aamuy\u00f6st\u00e4 suolla. Syv\u00e4llisyyskertoimemme eiv\u00e4t nouseet Katan laskelmissa kyllin korkealle. Tuleva juristi ja EU-diplomaatti ei kelpuuttanut meist\u00e4 kumpaakaan.<br \/>\n\u201dVoihan sit\u00e4 kaverin kanssa tanssia\u201d, sanoo Essi ja ottaa olkap\u00e4ist\u00e4ni kiinni. Min\u00e4 otan kiinni vy\u00f6t\u00e4isilt\u00e4 lantion kaarelta, mutta pid\u00e4n et\u00e4isyyden s\u00e4\u00e4dyllisen\u00e4. Muutama litra savukoneen sitruunanhajuista ilmaa j\u00e4\u00e4 v\u00e4liimme. Onkohan savukoneessa samaa sitruunanhajuista spriit\u00e4 kuin monistuskoneissa?<br \/>\n\u201dJone olis t\u00e4ydellinen, jos se olis v\u00e4h\u00e4n pitempi\u201d, sanoo Essi, ennen kuin saksalaiskommunistien hitti ehtii huumaavaan kertos\u00e4keeseen.<br \/>\n\u201dPitempi? Siis mist\u00e4 kohtaa?\u201d<br \/>\n\u201d\u00c4l\u00e4 viitti, sill\u00e4 on t\u00e4ydellinen vartalo.\u201d<br \/>\n\u201dMiten se voi olla t\u00e4ydellinen, jos se on liian pieni?\u201d piruilen ja mietin Essin painijapoikayst\u00e4v\u00e4n lihaksikasta kreikkalaisen jumalan vartaloa.<br \/>\n\u201dAjattelepa, jos se ois kymmenen sentti\u00e4 pitempi\u201d, spekuloi Essi. Mietin Essi\u00e4 ja j\u00e4ttikyrp\u00e4ist\u00e4 painija-adonista. Kevyt mustasukkaisuus raapaisee jostain, muistan kes\u00e4y\u00f6n Essin kanssa soputeltassa. Koetan pysytell\u00e4 tyynen\u00e4.<br \/>\n\u201dSin\u00e4 halakiaisit.\u201d<br \/>\n\u201d\u00c4l\u00e4 viitti. Mieti, se olis liian t\u00e4ydellinen, en varmaan kelpais sille, kun kaikki naiset jonottais sen luokse.\u201d<br \/>\n\u201dEik\u00f6 se oo sitte hyv\u00e4 n\u00e4in?\u201d<br \/>\n\u201dNo, on se hyv\u00e4 n\u00e4inki\u201d, sanoo Essi ja puristaa olkap\u00e4ist\u00e4ni ja katsoo tanssilattian reunalle.<br \/>\n\u201dKatoppa tuota kiltsi\u00e4 tuolla\u201d, sanoo Essi ja ny\u00f6kk\u00e4\u00e4 salin reunaa kohti. \u201dSe on ihan kiimassa sinuun.\u201d<br \/>\nKatson tanssilattialta kahvioon johtaville portaille. Tytt\u00f6joukon keskell\u00e4 siev\u00e4 tytt\u00f6 k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 katseensa pois ja sitten \u00e4kki\u00e4 katsoo takaisin ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 katseensa uudesta pois. Alkaa sitten jutella vieress\u00e4\u00e4n seisoskelevalle tytt\u00f6kaksikolle. Vaalea polkkatukkainen muistuttaa v\u00e4h\u00e4n Nasstasja Kinski\u00e4 Paris, Texas -elokuvassa.<br \/>\n\u201dTuo Terhi on nyt mulle mustasukkanen\u201d, sanoo Essi hymyillen, \u201dpit\u00e4isk\u00f6 sun hakea sit\u00e4 tanssimaan?\u201d<br \/>\n\u201dHei, se on korkeintaan viistoista\u201d, sanon.<br \/>\n\u201dSe oli ihan sun fani jo toissa kes\u00e4n\u00e4 siell\u00e4 leirill\u00e4 miss\u00e4 oltiin ohjaajina\u201d, sanoo Essi minua leirill\u00e4 joka paikkaan seuranneesta Terhist\u00e4.<br \/>\n\u201dMin\u00e4 kyll\u00e4 tykk\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n kypsemmist\u00e4 naisista.\u201d<\/p>\n<p>20.20<\/p>\n<p>Juomme kahvia nuoriso-ohjaajien toimistossa. Bassarin loputon jytke kuuluu sein\u00e4n takaa. Pian olisi illan viimeisten hitaitten aika.<br \/>\n\u201dT\u00e4m\u00e4 teid\u00e4n lehti on aivan kauhea\u201d, sanoo vastaava nuoriso-ohjaaja Nasse. \u201dEih\u00e4n t\u00e4t\u00e4 voi lukea! Alkaa oksettaa.\u201d<br \/>\n\u201dEt vissiin ole gonzojournalismin yst\u00e4v\u00e4\u201d, sanon samalla kun heittelen renkaita lasten viisisarviseen tarkkuusheittoleluun. Pisteit\u00e4 on tarjolla kymmenest\u00e4 viiteenkymmeneen.<br \/>\n\u201dPojilla on tainnut olla hiukan paineita\u201d, sanoo Kata. \u201dYlioppilaskirjoitukset ja kaikki!\u201d<br \/>\n\u201dEi kyll\u00e4 ahista yht\u00e4\u00e4n\u201d, sanoo K\u00f6lni ja heiluttelee lattialla ikkunan alla patteriin nojaavaa kassiaan. Kassista kuuluu kilahdus, kun kaksi Kulkurin Valssi -pulloa osuu toisiinsa. \u201dJa kohta ahistaa viel\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n.\u201d<br \/>\nEssi tulee ovesta toimistoon.<br \/>\n\u201dHyv\u00e4lt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Ei l\u00f6ytyny sammuneita vessasta eik\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6verhon takaa\u201d, sanoo Essi.<br \/>\n\u201dOtahan kahvia\u201d, sanoo Nasse, joka on saanut lempinimens\u00e4 Hanoi Rocksin kitaristilta Nasty Suicidelta, vaikka luulee saaneensa sen n\u00e4yttelij\u00e4 Nastassja Kinskilt\u00e4. Ankara bodaaminen on kovettanut Nassen piirteit\u00e4 Nastassjaa kulmikkaammiksi ja perjantai-illan sotamaalauksessa Hanoi Rocks -kitaristi on kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4, kuin Kissaihmiset ja Paris, Texas -elokuvien t\u00e4hti. John Irvingin kirjaan perustuvan Kaikki is\u00e4ni hotellit -elokuvan karhutyt\u00f6n roolista puhumattakaan. Minulle Nastassja Kinski on syy suunnitella elokuvaohjaajan uraa. Ainoa syy.<br \/>\n\u201dKahvi kyll\u00e4 maistuis\u201d, sanoo Essi. \u201dPitk\u00e4st\u00e4 aikaa.\u201d<br \/>\n\u201dSe on tehokas se vesipaasto\u201d, sanoo Nasse. \u201dJoko oot aloittanu sy\u00f6misen?\u201d<br \/>\n\u201dV\u00e4hitellen, ei k\u00e4rsi liikaa aluksi hotkia\u201d, sanoo Essi.<br \/>\n\u201dEi oo v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 terveellist\u00e4 se paastoaminen\u201d, sanoo K\u00f6lni, jolle rasvaprosenttien mittaus on tullut maajoukkueleireill\u00e4 tutuksi. \u201dRasvakudoksiin kertyneet ymp\u00e4rist\u00f6myrkyt ja lis\u00e4aineet pist\u00e4\u00e4 parina ekana p\u00e4iv\u00e4n kehon myrkytystilaan.\u201d<br \/>\n\u201dSiin\u00e4h\u00e4n se paska sitten l\u00e4htee\u201d, sanon min\u00e4.<br \/>\n\u201dKolmantena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tulee tosi hyv\u00e4 olo\u201d, sanoo Essi.<br \/>\n\u201dYl\u00f6snousemus!\u201d sanon.<br \/>\n\u201dJos j\u00e4\u00e4 henkiin\u201d, lis\u00e4\u00e4 K\u00f6lni, ottaa heittorenkaat minulta ja alkaa heitell\u00e4 niit\u00e4 keskittyneesti.<br \/>\nHeti ensimm\u00e4inen osuu ristin keskelle, viidenkymmenen pisteen tappiin. Ojennan Essille pahvimukin.<br \/>\n\u201dMeinaatte vissiin l\u00e4hte\u00e4 kaupunkiin?\u201d sanoo Nasse, kun Essi painaa ison termoskannun kantta ja kahvi lorisee mukiin.<br \/>\n\u201dTarvitko kyyti\u00e4?\u201d kysyn Nasty Suiciden n\u00e4k\u00f6iselt\u00e4 naisbodarilta.<br \/>\n\u201dKaverit hakee. Kuntosalin pikkujoulut Narrissa.\u201d<br \/>\n\u201dJa illalla Holviin jatkoille?\u201d kysyy K\u00f6lni. \u201dK\u00e4rpp\u00e4jahtiin?\u201d<br \/>\n\u201dVoipi olla\u201d, sanoo Nasse.<br \/>\nSein\u00e4n takana biisi vaihtuu. Taitaa olla se viimeinen hidas.<br \/>\n\u201dOletteko koskaan miettineet\u201d, kysyy Kata,\u201dkumman n\u00e4k\u00f6isi\u00e4 olette enemm\u00e4n?\u201d<br \/>\n\u201dKumman n\u00e4k\u00f6isi\u00e4?\u201d sanoo K\u00f6lni.<br \/>\n\u201d\u00c4idin vai is\u00e4n?\u201d jatkaa Kata. \u201dSiit\u00e4 on tehty tutkimus.\u201d<br \/>\n\u201dNo?\u201d<br \/>\n\u201dEsikoistytt\u00e4ret ovat isiens\u00e4 n\u00e4k\u00f6isi\u00e4\u201d, sanoo Kata.<br \/>\n\u201dNiin?\u201d<br \/>\n\u201dNiin kuin min\u00e4 ja Essi.\u201d<br \/>\n\u201dV\u00e4itet\u00e4\u00e4nh\u00e4n kans, ett\u00e4 naiset rakastuvat is\u00e4ns\u00e4 n\u00e4k\u00f6isiin miehiin\u201d, sanoo Nasse ty\u00f6pisteelt\u00e4\u00e4n toimistop\u00f6yd\u00e4n takaa.<br \/>\n\u201dOlen kuullut tuon\u201d, sanoo Kata. \u201dTaustalla on ilmeisesti piilotajuinen olettamus siit\u00e4, ett\u00e4 is\u00e4nn\u00e4k\u00f6inen mies my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4ytyy kuin is\u00e4.\u201d<br \/>\n\u201dMiksi naiset sitten rakastuu renttuihin?\u201d puuttuu puheeseen Essi kahvimuki k\u00e4dess\u00e4\u00e4n.<br \/>\n\u201dIs\u00e4ns\u00e4 n\u00e4k\u00f6isiin renttuihin?\u201d kysyn min\u00e4.<br \/>\n\u201dSiis vaikka, jos is\u00e4 ei oo juoppo?\u201d jatkaa Essi.<br \/>\n\u201dHaluaako nainen ett\u00e4 se oma renttu k\u00e4ytt\u00e4ytyy kuin oma is\u00e4?\u201d sanoo K\u00f6lni.<br \/>\n\u201dMink\u00e4 n\u00e4k\u00f6isi\u00e4 ne teid\u00e4n isukit oikein olikaan, Essi ja Kata hei!\u201d kysyn. \u201dOnko mulla mit\u00e4\u00e4n toivoa?\u201d<br \/>\n\u201dEt oo kyll\u00e4 yht\u00e4\u00e4n meid\u00e4n isk\u00e4n n\u00e4k\u00f6inen\u201d, sanoo Essi. \u201dMutta sun is\u00e4 on kyll\u00e4 hyv\u00e4nn\u00e4k\u00f6inen.\u201d<br \/>\n\u201dAi mun?\u201d Mietin parrakasta is\u00e4\u00e4ni, joka urheili nuorempana.<br \/>\n\u201dKyll\u00e4! Is\u00e4si on ehdottomasti parhaan n\u00e4k\u00f6nen is\u00e4 meid\u00e4n kaveripiiriss\u00e4\u201d, innostuu Kata.<br \/>\n\u201dNyt rupes kiinnostamaan!\u201d kiusoittelee yli puolen v\u00e4lin kolmeakymppi\u00e4 punnertanut Nasse.<br \/>\nTanssilattialla, toimistohuoneen ulkopuolella, slovari vetelee viimeisi\u00e4\u00e4n. I Want To Know What Love Is? Ehk\u00e4 jotkut ovat t\u00e4n\u00e4 iltana p\u00e4\u00e4sseet musiikin ja toisen ihmisen l\u00e4heisyyden my\u00f6t\u00e4 hiukan l\u00e4hemm\u00e4s vastausta.<br \/>\n\u201dMeinaatteko ett\u00e4 esikoistyt\u00f6t, jotka ovat is\u00e4ns\u00e4 n\u00e4k\u00f6isi\u00e4\u201d, kokoaa K\u00f6lni ajatusta, \u201dja etsiv\u00e4t is\u00e4ns\u00e4 n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 miest\u00e4, etsiv\u00e4tkin itsens\u00e4 n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 miest\u00e4?\u201d<br \/>\n\u201dAamulla kun her\u00e4\u00e4, luulee kattovansa peiliin!\u201d sanon. \u201dIhmettelee vaan omalle naamalle ilmestynytt\u00e4 helevetinmoista parrans\u00e4nke\u00e4!\u201d<br \/>\nSein\u00e4n takana tanssilattialla biisi loppuu. DJ Sakke kiittelee viimeisill\u00e4 \u00e4\u00e4nen rippeill\u00e4\u00e4n yleis\u00f6\u00e4 ja toivottaa k\u00e4he\u00e4sti hyv\u00e4\u00e4 joulua.<br \/>\nL\u00e4hdemme ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ruumiit ja ajamaan henkiinj\u00e4\u00e4neet talosta ulos. Sitten talo pannaan kiinni.<\/p>\n<p>20.50<\/p>\n<p>Vaikka pakkasta on \u221220 astetta, pilluralli h\u00f6yry\u00e4\u00e4 kuumana monitoimitalon pihalla. Toyotat, ladat ja datsunit kaasuttelevat, tekev\u00e4t k\u00e4ss\u00e4rik\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 ja vet\u00e4v\u00e4t suteja j\u00e4isell\u00e4 parkkipaikalla. Seiskaluokkalaiset pojat osallistuvat miehuuskokeisiin; ottavat kiinni liikkuvien autojen takapuskureista ja liukuvat kyykkyasennossa\u00a0 autojen per\u00e4ss\u00e4. Joku kaatuu, ly\u00f6 p\u00e4\u00e4ns\u00e4 j\u00e4\u00e4h\u00e4n ja tielle j\u00e4\u00e4 vain litte\u00e4 verinen l\u00e4ntti.<br \/>\nPeltosen liikenteen sinikeltainen bussi ajaa parkkipaikalle. Poikalauma s\u00e4nt\u00e4\u00e4 bussin takapuskuria kohti, mutta heid\u00e4n pettymyksekseen bussi hiljent\u00e4\u00e4 pys\u00e4kille, jossa kunnan etel\u00e4laidan nuoriso odottelee palellen diskoilijoille j\u00e4rjestetty\u00e4 kunnallista bussikuljetusta.<br \/>\n\u201dMiten te kehtaatte kulkea sill\u00e4, kun sill\u00e4 on semmonen nimi?\u201d kysyv\u00e4t kirkonkyl\u00e4n j\u00e4\u00e4kiekkoilijapojat tyt\u00f6ilt\u00e4, jotka j\u00e4\u00e4v\u00e4t odottelemaan kylmiss\u00e4\u00e4n bussin paluuta kunnan etel\u00e4osista ja matkaa it\u00e4osien kautta pohjoisreunan sahakyl\u00e4lle.<br \/>\n\u201dSeh\u00e4n on k\u00f6yhien kuljetus!\u201d ilakoivat kirkonkyl\u00e4n pojat.<br \/>\nMuutama vuotta aikaisemmin sahakyl\u00e4l\u00e4isi\u00e4 olisi haukuttu viel\u00e4 kommareiksi ja kirkonkyl\u00e4l\u00e4isi\u00e4 porvareiksi, mutta maailma on muuttumassa. Urheiluseurojen liittorajat ja vasemmisto-oikeisto akselit ovat nuorison keskuudessa jo muinaisj\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Kaikki tanssivat nyky\u00e4\u00e4n saman diskon parketilla, kunnan verovaroin kustantamassa yhteisess\u00e4 monitoimitalossa.<\/p>\n<p>21.10<\/p>\n<p>Perheemme punainen Saab 96 vm. 1976 etuveto 1.5 l on ollut diskon takapihalla roikan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 l\u00e4mmityksess\u00e4 ja h\u00f6r\u00e4ht\u00e4\u00e4 k\u00e4yntiin ensimm\u00e4isell\u00e4.<br \/>\n\u201dT\u00e4ss\u00e4 on rattivaihteet\u201d, sanon Essille, joka on tulossa kuskin paikalle. \u201dEtuveto. Jos meinaa per\u00e4 heitt\u00e4\u00e4, painat vaan kaasua niin oikenee.\u201d<br \/>\n\u00c4nke\u00e4mme K\u00f6lnin kanssa takapenkille ja kaivamme ensimm\u00e4iset Kulkurin Valssit repuista. Viinipullojen kierrekorkit aukeavat narahtaen. Ved\u00e4mme pitk\u00e4t huikat juomaa, joka on \u00e4ssehtinyt nuorisotoimiston patterin vieress\u00e4 l\u00e4hes ruumiinl\u00e4mp\u00f6iseksi. Lipsu Teutorin uusintapainoksen lis\u00e4ksi repuissamme odottavat viel\u00e4 toiset pullot t\u00e4t\u00e4 13 prosenttista Alkon pullottamaa kotimaista valkoviini\u00e4.<br \/>\n\u201dLipsu Teutorin pikkujoulut alkavat nyt!\u201d sanon ja kaadan suuhuni lis\u00e4\u00e4 valkkaria.<br \/>\n\u201dEl\u00e4m\u00e4 on taistelua hyytymistekij\u00e4 8:aa vastaan!\u201d julistaa K\u00f6lni ja iskee nyrkin ilmaan. Liike pys\u00e4htyy auton sis\u00e4kattoon. Tumps.<br \/>\nTumps, tumps.<br \/>\nJoku koputtaa auton kattoa ja j\u00e4ist\u00e4 ikkunaa my\u00f6s ulkopuolelta. Etupenkille v\u00e4nk\u00e4rin paikalle istuutunut Kata ei n\u00e4e j\u00e4\u00e4kukkien l\u00e4pi koputtajaa, joten h\u00e4n aukaisee oven ja kurkistaa ulos.<br \/>\n\u201dP\u00e4\u00e4senk\u00f6 min\u00e4 teid\u00e4n kyytiin\u201d, kuuluu ulkoa tyt\u00f6n \u00e4\u00e4ni.<br \/>\n\u201dMihin olet menossa?\u201d kysyy Kata ulkona palelevalta tyt\u00f6lt\u00e4.<br \/>\n\u201dMy\u00f6h\u00e4styin k\u00f6yhien kuljetuksesta\u201d, sanoo tytt\u00f6.<br \/>\nKulkurin Valssi alkaa menn\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n. L\u00e4mmin juoma imeytyy suoraan poskien sis\u00e4pinnasta p\u00e4\u00e4n verenkiertoon.<br \/>\n\u201dTakapenkille mahtuu naisia!\u201d huudan ulos.<br \/>\n\u201dSinne vaan, Lipsujen Teutonien keskelle\u201d, sanoo Kata ja nousee autosta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4kseen tyt\u00f6n takapenkille. Tytt\u00f6 on jo kes\u00e4leirill\u00e4 minut idolikseen ottanut Terhi. T\u00e4m\u00e4n t\u00e4ytyy olla salajuoni. Tytt\u00f6 on varmaan suunnitellut koko homman. Miten p\u00e4\u00e4sen eroon tuosta teinarista?<br \/>\n\u201dMiss\u00e4 sin\u00e4 asut?\u201d kysyn.<br \/>\n\u201dHookananmutkassa.\u201d<br \/>\n\u201dNo, sinne asti p\u00e4\u00e4set.\u201d<br \/>\nKulkurin Valssi jatkaa hyvin alkanutta matkaansa verisuonia pitkin p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Terhi on oikeastaan aika siev\u00e4. Palataan asiaan kuitenkin vasta muutaman vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4.<br \/>\n\u201dVaro Terhi siell\u00e4 niit\u00e4 miehi\u00e4, ne voi olla\u201d, sanoo Essi, \u201dvaarallisia gigoloita!\u201d ja pist\u00e4\u00e4 ratinvarressa olevalla vaihdekepill\u00e4 ykk\u00f6sen rusahtaen silm\u00e4\u00e4n.<br \/>\n\u201dMutta ei sinulla ei ole mit\u00e4\u00e4n h\u00e4t\u00e4\u00e4 niin kauan kuin me olemme t\u00e4\u00e4ll\u00e4\u201d, lis\u00e4\u00e4 etupenkilt\u00e4 Kata. \u201dOletko Terhi k\u00e4ynyt Telemarkin treeneiss\u00e4 viimeaikoina?\u201d<br \/>\n\u201dEn oo l\u00f6yt\u00e4ny uutta tanssiparia kun Jani lopetti\u201d vastaa Terhi Katalle.<br \/>\nPid\u00e4mme K\u00f6lnin kanssa viinipulloja piilossa sakkolihaik\u00e4iselt\u00e4 Terhilt\u00e4. Saattaa tulla sanomista, jos kyl\u00e4ll\u00e4 puhutaan ett\u00e4 diskon j\u00e4rkk\u00e4rit ensin heitt\u00e4v\u00e4t k\u00e4nniset diskosta niskaperseotteella ulos ja sitten vet\u00e4v\u00e4t itse viinaa diskon pihalla.<br \/>\n\u201dEi mua haittaa vaikka te juotte\u201d, sanoo Terhi.<br \/>\nOtamme K\u00f6lnin kanssa pullot povitaskuista.<br \/>\n\u201dHaluatko huikat?\u201d kysyy K\u00f6lni Terhilt\u00e4.<br \/>\n\u201dEn min\u00e4 viitti, haisee vaan kun meen kotia.\u201d<br \/>\nVaikka Terhi on jo 15 ja ysill\u00e4, ik\u00e4ero tuntuu 18-vuotiaasta v\u00e4hint\u00e4\u00e4n Per\u00e4meren levyiselt\u00e4. Toisaalta amikseen menneet vanhat koulukaverit kuskaavat datsuniensa etupenkeill\u00e4 jopa 13-vuotiaita yl\u00e4-asteen seiskalla olevia tytt\u00f6j\u00e4. Ehk\u00e4 se ik\u00e4eron Per\u00e4meri on maankohoamisen my\u00f6t\u00e4 kapenemaan p\u00e4in.<br \/>\n\u201dMit\u00e4 papereita teill\u00e4 on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kassissa? Onko t\u00e4m\u00e4 joku lehti?\u201d kysyy jalkatilaa ropeloiva Terhi, jolle kaikenlainen \u00e4nke\u00e4minen tuntuu olevan luonteenomaista.<br \/>\n\u201dJoo, tehtiin oma lehti\u201d, sanoo K\u00f6lni.<br \/>\n\u201dJoko me ollaan Hookananmutkassa?\u201d kysyn k\u00e4rsim\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 etupenkkil\u00e4isilt\u00e4, kun takaikkunoista ei n\u00e4e ulos, enk\u00e4 Terhist\u00e4 hermostuneena ole huomannut seurata, miss\u00e4 olemme menossa.<br \/>\n\u201dMyyk\u00e4\u00e4 minullekin yksi, mik\u00e4 se oli, Lipsu Teutoni?\u201d sanoo Terhi.<br \/>\n\u201dLipsu TeutoRI.\u201d sanoo K\u00f6lni. \u201dVitosen.\u201d<br \/>\n\u201dOn mulla\u201d, Terhi kaivaa rypistyneen sinisen setelin taskustaan. \u201dT\u00e4ss\u00e4.\u201d<br \/>\n\u201dKiitos. Nautinnollisia lukuhetki\u00e4.\u201d<br \/>\nEssi pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 auton, Kata nousee autosta, taittaa etupenkin ja Terhi nousee autosta lehti k\u00e4dess\u00e4\u00e4n.<br \/>\n\u201dKiitti kyydist\u00e4, n\u00e4hd\u00e4\u00e4n.\u201d<br \/>\n\u201dSano Dallasin Bobbylle terveisi\u00e4!\u201d huikkaan tyt\u00f6n per\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>21.18<\/p>\n<p>Essi kurvaa takaisin Nelostielle. Otamme K\u00f6lnin kanssa pitk\u00e4t ryypyt. Moottori l\u00e4mpenee ja puhaltimet alkavat vaikuttaa. Saabin etusivuikkunoihin ilmestyy pienet sulat rei\u00e4t.<br \/>\n\u201dSiin\u00e4 olis ollu teille sopiva nainen\u201d, sanoo Essi etupenkilt\u00e4,\u201doikea teinimorsian!\u201d<br \/>\n\u201dEi t\u00e4m\u00e4 kyl\u00e4 oo mik\u00e4\u00e4n Pieni talo preerialla, jossa menn\u00e4\u00e4n naimisiin 13-vuotiaiden kanssa\u201d, muistelen tv-sarjan naimakauppoja.<br \/>\n\u201dEi ihan\u201d, sanoo K\u00f6lni.<br \/>\n\u201dSe on 15 ja ihan fiksu tytt\u00f6, harrastaa kilpatanssia\u201d, sanoo Kata. \u201dKadutte menetetty\u00e4 tilaisuutta viel\u00e4 joskus, kun n\u00e4ette tuon tyt\u00f6n.\u201d<br \/>\n\u201dJa tytt\u00f6 itse katuu ostaneensa meilt\u00e4 tuon lehden!\u201d sanon ja \u00e4nke\u00e4n etupenkkien v\u00e4list\u00e4 kohti autoradiota. \u201dSaatte hukuttaa minut Merikoskeen jos n\u00e4ette minut tuon ik\u00e4isten kanssa.\u201d<br \/>\n\u201dN\u00e4kisi vaan\u201d, sanoo Kata.<br \/>\nTy\u00f6nn\u00e4n kasetin pes\u00e4\u00e4n ja per\u00e4\u00e4nnyn takapenkille. Sielun veljet alkaa soida.<\/p>\n<p>21.26<\/p>\n<p>Meren rannalla, ennen kaupungin rajaa, jyskytt\u00e4\u00e4 viimeisill\u00e4\u00e4n satavuotias saha, melkein samanlainen kuin kotikyl\u00e4ll\u00e4. Halkaisemme l\u00e4hi\u00f6ksi kasvaneen kyl\u00e4n, joka on kylm\u00e4n sodan oppien innoittamana jakautunut it\u00e4\u00e4n ja l\u00e4nteen. Kyl\u00e4n kovimmat kommunistit valitsevat omakotitonttinsa mieluummin id\u00e4st\u00e4 kuin meren rannalta l\u00e4nnest\u00e4. It\u00e4- ja L\u00e4nsi Berliini\u00e4 erottava muuri on tukevasti pystyss\u00e4 ja tuntuu ikuiselta, vaikka se on rakennettu vasta 25 vuotta sitten. Meille se on ikuisuus, aikaa paljon ennen syntym\u00e4\u00e4mme. Neuvostoliitossa valtaan on noussut Gorbat\u0013\u0161ov-niminen mies, jolla on Etel\u00e4-Amerikka tai Intia tatuoituna kaljuun. Kummankohan se aikoo vallata? Viinanjuonnin se on ainakin Neuvostotasavalloissa kielt\u00e4nyt.<br \/>\n\u201dPys\u00e4yt\u00e4 auto!\u201d karjaisee K\u00f6lni. \u201dTuohon Esson pys\u00e4kille!\u201d<br \/>\nEssi s\u00e4ik\u00e4ht\u00e4\u00e4 ja pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Saabin levennykseen, jonka bussin renkaat ovat kiillottaneet liukkaaksi. Jarrut lukkiutuvat ja Saab liukuu muutaman metrin ennen kuin pys\u00e4htyy.<br \/>\n\u201dHiljainen hetki, kaverin muistolle\u201d, sanoo K\u00f6lni.<br \/>\n\u201dJa sahan\u201d, lis\u00e4\u00e4n.<br \/>\nKuluu noin kolme sekuntia. K\u00f6lni ny\u00f6kk\u00e4\u00e4. \u201dKiitos.\u201d<\/p>\n<p>21.29<\/p>\n<p>Ylit\u00e4mme ojan jota ahvenet ja hauet nousevat kev\u00e4isin esi-isiens\u00e4 ikiaikaisille, mutta sittemmin maankohoamisen vuoksi j\u00e4rviksi kuroutuneille kutuvesille. Oja on vanha kaupungin raja. Viel\u00e4 vanhempi raja on kaupungin halkaiseva iso joki, jonka suulle kaupunki on rakennettu. Reilut 400 vuotta aiemmin joki oli pohjoisen Iin ja etel\u00e4isen Limingan pit\u00e4j\u00e4n raja. Pelkk\u00e4\u00e4 vesitien vartta, reuna-aluetta kaukana kirkonkylien metropoleista. Mutta nyt siell\u00e4 odottaa kymmeni\u00e4 baareja, kauppoja ja ennen kaikkea, naisia!<br \/>\nKaupungissa el\u00e4\u00e4 my\u00f6s k\u00e4rppi\u00e4, kuten jo 400 vuotta sitten kun se perustettiin. Evoluution kvanttihyppyjen my\u00f6t\u00e4 parikymmensenttisist\u00e4 pikkupedoista on kehittynyt kaksimetrisi\u00e4 Lacosten tuotteisiin pukeutuvia takatukkia, jotka yhteiskunnallisen ajattelun sijaan ovat keskittyneet jahtaamaan naisia ja hakkaamaan hippej\u00e4, milloin kiekkoilultaan ehtiv\u00e4t.<br \/>\nTienvarressa, bussipys\u00e4kin takana on omakotitaloalue. Se muistuttaa minua asiasta jota kaksimetriset k\u00e4rp\u00e4tkin jahtaavat, naisista.<br \/>\n\u201dPys\u00e4yt\u00e4!\u201d mylv\u00e4isen takapenkilt\u00e4. \u201dHiljainen hetki!\u201d<br \/>\nEssi ja Kata vilkaisevat toisiaan.<br \/>\n\u201dOnko pakko?\u201d<br \/>\n\u201dPoikuuden menetyspaikka!\u201d huudan.<br \/>\n\u201dTarviiko sen takia pys\u00e4hty\u00e4?\u201d kysyy Essi. \u201dPystyt varmaan hiljaa itte mieless\u00e4si muistelemaan vauhdissakin.\u201d<br \/>\nMiksi Essi nihkeilee t\u00e4lle jutulle? Voisiko h\u00e4n olla muka mustasukkainen minusta?<br \/>\nAjattelen puolentoista vuoden takaisia vappubileit\u00e4 omakotitalossa. Join pullon Prinssi Eversti\u00e4 ja p\u00e4\u00e4dyin oksentamaan. Vessasta ulos tullessa t\u00f6rm\u00e4sin jostain savosta saapuneeseen tytt\u00f6\u00f6n, jonka kanssa olin aiemmin illalla jutellut. H\u00e4n valitsi minut. Omakotitalosta poissaolevan is\u00e4nt\u00e4v\u00e4en paris\u00e4ngyn p\u00e4\u00e4dyss\u00e4 oli kelloradio, jonka digitaalin\u00e4yt\u00f6n s\u00e4hk\u00f6katkos oli sekoittanut. Kohta kelloradion punaiset numerot sykkiv\u00e4t v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6min\u00e4 nuorten vartaloiden tahtiin, kunnes j\u00e4iv\u00e4t tahdista j\u00e4lkeen. Kun tulimme savottaren kanssa pois makuuhuoneesta, K\u00f6lni istui keitti\u00f6n puupenkill\u00e4 silloinen tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4 syliss\u00e4\u00e4n.<br \/>\n\u201dKysyit silloin minulta, ett\u00e4 k\u00e4vink\u00f6 p\u00e4\u00e4kallopaikalla\u201d, sanon K\u00f6lnille.<br \/>\n\u201dNo, k\u00e4vitk\u00f6?\u201d<br \/>\n\u201dEi siell\u00e4 mit\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4kalloja n\u00e4kynyt, huono vertaus.\u201d<br \/>\n\u201dNo en sanois ett\u00e4 huono, aatteleppa\u201d, sanoo K\u00f6lni. \u201dEtt\u00e4 jos oot miettiny sit\u00e4 samaa, ja vain sit\u00e4, useamman vuoden, tauotta, y\u00f6t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4? N\u00e4hny unia ja haaveillu, siit\u00e4 asti kun sun munakarvat alkoivat it\u00e4m\u00e4\u00e4n? Mit\u00e4p\u00e4 luulet?\u201d<br \/>\nEtupenkill\u00e4 Essi ja Kata k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t kuuntelemaan tarkemmin mit\u00e4 K\u00f6lnill\u00e4 on sanottavanaan.<br \/>\n\u201dKyll\u00e4 se siin\u00e4 tilanteessa on melkoinen p\u00e4\u00e4kallonpaikka. Muistat sen varmasti lopun ik\u00e4si.\u201d<br \/>\nK\u00f6lni on oikeassa. Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 k\u00e4velin vappupallojen v\u00e4ritt\u00e4m\u00e4n kaupungin katuja uutena miehen\u00e4. Punaliput liehuivat ja l\u00e4psyttiv\u00e4t leppe\u00e4ss\u00e4 kev\u00e4ttuulessa. Marssijat eiv\u00e4t tienneet mist\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n, mutta min\u00e4 virnuilin salaa sis\u00e4\u00e4np\u00e4in. Olin p\u00e4\u00e4ssyt peliss\u00e4 seuraavaan avaruuteen. Aurinko h\u00e4ik\u00e4isi loistavaa tulevaisuutta el\u00e4m\u00e4ni elokuvassa. Taisin olla viel\u00e4 hieman p\u00e4iss\u00e4\u00e4n.<br \/>\n\u201dVai pit\u00e4isik\u00f6 sen olla meluisa hetki?\u201d kysyy Kata. \u201dEik\u00e4 hiljainen?\u201d<br \/>\n\u201dOlisko se enempi neitsyydest\u00e4 p\u00e4\u00e4sy kuin menetys?\u201d sanoo Essi.<br \/>\n\u201dPidet\u00e4\u00e4n sitten meluisa hetki neitsyydest\u00e4 p\u00e4\u00e4sypaikoilla!\u201d innostun. \u201dMilloin pys\u00e4hdyt\u00e4\u00e4n Kata?\u201d<br \/>\nKata vilkaisee nopeasti K\u00f6lni\u00e4, K\u00f6lni vilkaisee minua.<br \/>\nMit\u00e4, mit\u00e4?<br \/>\nMit\u00e4 vittua!<br \/>\nMiksi minulle ei ole kerrottu?<br \/>\nLuulin ett\u00e4 kumpikaan meist\u00e4 ei kelvannu Katalle. Kata perkele! K\u00f6lni perkele! Tai. No. Mist\u00e4 min\u00e4 tied\u00e4n. Ehk\u00e4 se ei edes kuulu minulle. Jotakin on kuitenkin tapahtunut, enk\u00e4 min\u00e4 tied\u00e4 mit\u00e4! Ja se mit\u00e4 en tied\u00e4, selitt\u00e4isi K\u00f6lnin viimeaikaisen kitkeryyden Kataa kohtaan.<br \/>\nVilkaisen K\u00f6lni\u00e4, joka arvaa mit\u00e4 mietin. K\u00f6lni kohauttaa hartioitaan.<br \/>\n\u201dAjellaan nyt vaan kaupunkiin. Se on tuolla edess\u00e4\u201d, sanoo Essi. \u201dTulevaisuus.\u201d<\/p>\n<p>\u00c4nke\u00e4n etupenkkien v\u00e4liin ja kurotun kohti automankkaa, painan samanaikaisesti kelaus ja play -nappeja, jolloin kasetti ponnahtaa pes\u00e4st\u00e4 ulos. Tartun ponnahtaneeseen kasettiin ja ved\u00e4n sen kokonaan ulos soittimen pes\u00e4st\u00e4.<br \/>\n\u201dEt laittaisi ainakaan en\u00e4\u00e4 niit\u00e4 Sielun Velji\u00e4!\u201d pyyt\u00e4\u00e4 Kata.<br \/>\nK\u00e4\u00e4nn\u00e4n kasetin ja ty\u00f6nn\u00e4n sen vehkeeseen.<br \/>\n\u201dEiku t\u00e4st\u00e4 te tykk\u00e4\u00e4tte varmasti\u201d, sanon, \u201dt\u00e4m\u00e4 on ihan uus juttu.\u201d<br \/>\nPainan play-nappia. Hidas kitarariffi alkaa soida. Juliet Jonesin Eero aloittaa tuskaisen laulun.<br \/>\nRakkaus repii, repii, riekaleiksi. Rakkaus, meid\u00e4t repii, repii, riekaleiksi. Onnea ja tuskaa, tuskallista onnea. Syyllisi\u00e4 syytt\u00f6mi\u00e4, onko sill\u00e4 v\u00e4li\u00e4? Sill\u00e4, nauravissa silmiss\u00e4 on rypyt reunoilla\u2026<\/p>\n<p>21.33<\/p>\n<p>Kurvaamme Toppilan vanhan sataman viereen kasvanutta kaupunginosaa kohti. Sielt\u00e4 on lyhyempi matka kaupunkiin kuin moottoritien ja markettien kautta. Suolam\u00e4nnyn ja bussitallien j\u00e4lkeen l\u00e4hestymme paperitehdasta, joka on juuri lopettanut toimintansa. Tehdasta on alettu purkaa, mutta naapurissa Mallasjuoman oluttehdas pulputtaa viel\u00e4 huurteista.<br \/>\n\u201dTuo yks t\u00f6tter\u00f6 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ihan Marshallin kaapilta\u201d, sanon, kun ohitamme paperitehdasta.\u201dMiksih\u00e4n sit\u00e4 ei ole purettu?\u201d<br \/>\n\u201dSe on Alvar Aallon suunnittelema\u201d, sanoo Kata. \u201dTuossa nuorisotalolla se sinun Terhi k\u00e4y Telemarkin tanssitreeneiss\u00e4.\u201d<br \/>\n\u201d\u00c4l\u00e4 kiusaa, se on mulle liian nuori.\u201d<br \/>\nVasemmalla on korkea keltatiilinen kerrostalo, jonka takana on vanhempi puutaloalue.<br \/>\n\u201dMun soittokaveri, se Tommi, asuu tuolla noissa puutaloissa\u201d, kerron etupenkkil\u00e4isille.<br \/>\n\u201dEik\u00f6 se Tommi oo aika nuori?\u201d kysyy Essi.<br \/>\n\u201dNuori, mutta hyv\u00e4 kitaristi, ysill\u00e4.\u201d<br \/>\n\u201dVasta? Niin kuin Terhikin, joka on sinulle liian nuori\u201d, kommentoi Kata.<\/p>\n<p>Mallasjuomien tehtaan j\u00e4lkeen ylit\u00e4mme satamaan menev\u00e4n rautatien ja oikaisemme Merijalin pastillitehtaan ohittavalle rantatielle, vaikka l\u00e4pikulku sielt\u00e4 on kielletty. Meren suunnalla olisi leirint\u00e4alue, jossa festarivieraat ja norjalaiset kes\u00e4isin telttailevat. Me k\u00e4\u00e4nnymme kohti kaupungin keskustaa ja jokisuuta hallitsevaa vesivoimalaa.<br \/>\nPadon alapuolella joki on sula ja nolla-asteisesta vedest\u00e4 nousee pakkaseen sakea sumu. Sumun keskell\u00e4 viikatemiehet odottelevat niit\u00e4 jotka etsiv\u00e4t oikoteit\u00e4 seuraaviin avaruuksiin.<br \/>\n\u201dMulla tekis kyll\u00e4 just nyt mieli hyp\u00e4t\u00e4 tuonne. Ei tuntuis miss\u00e4\u00e4n.\u201d sanoo K\u00f6lni.<br \/>\n\u201dKes\u00e4ll\u00e4 festareitten aikaan istuttiin tuossa rannassa kuuntelemassa b\u00e4ndej\u00e4\u201d, sanon. \u201d Joessa ei silloin hyppinyt kyll\u00e4 kuin lohia, ja nekin l\u00f6iv\u00e4t hyppiess\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ns\u00e4 voimalaitoksen betoniin.\u201d<br \/>\n\u201dOlitko jonkun kiltsin kanssa liikkeell\u00e4?\u201d kysyy Essi.<br \/>\n\u201dKyll\u00e4\u201d, valehtelen usuttaakseni Essin mahdollista mustasukkaisuuden virvatulta isompiin liekkeihin. Loppukes\u00e4st\u00e4 Judotytt\u00f6 oli kes\u00e4t\u00f6iss\u00e4 Ruotsissa ja Essi oli jo l\u00f6yt\u00e4nyt Jonen. Kuvitelkoon vain ett\u00e4 minullakin olisi silloin ollut joku.<br \/>\n\u201dAijjai! Tulin v\u00e4h\u00e4n mustasukkaseksi\u201d, sanoo Essi etupenkill\u00e4 ja kurvaa oikealle suiston ylitt\u00e4ville silloille. Ensimm\u00e4isten siltojen j\u00e4lkeen edess\u00e4 avautuu kaupungin silhuetti. Essin kannustavaksi tarkoitettu muka-mustasukkaisuus ei juuri l\u00e4mmit\u00e4. Tai saattaahan siin\u00e4 olla totta seassa, miksi se muuten olisi vitsaillut koko asialla?<\/p>\n<p>21.39<\/p>\n<p>Jokisuiston saareen rakennetun stadionin valot palavat viel\u00e4, vaikka luistinseuran j\u00e4\u00e4pallo-ottelu kemil\u00e4isen paperitehtaan joukkuetta vastaan on loppunut jo tuntia aikaisemmin. Tuhannen hengen j\u00e4\u00e4palloyleis\u00f6st\u00e4 leijuu muistona en\u00e4\u00e4 k\u00e4rkk\u00e4rien k\u00e4ry. Lounaisessa horisontissa h\u00f6yry\u00e4\u00e4 j\u00e4ttim\u00e4isen huvipuiston n\u00e4k\u00f6inen paperitehdas. Vanhan linnan t\u00e4htitornin huipulle on viritelty keltainen tiernat\u00e4hti, merkki kaupungin suuruuden ajoilta. 1860-luvulla huipussaan ollut tervakauppa vaikuttaa kaduilla yh\u00e4. Metsien mustalla kullalla tienatut rahat on naputeltu mukulakivip\u00e4\u00e4llysteeksi kaduille, jotka lumiaurauksen j\u00e4ljilt\u00e4 muuttuvat viel\u00e4 tavallistakin mukulaisemmiksi.<br \/>\n\u201dAa-a-a-a-a\u201d, antavat lapset kadun pomputtaa \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n auton takapenkill\u00e4 istuessaan. Nousuhumalaiset Saabin takapenkin pojat kokeilevat samaa, kun auto laskeutuu t\u00f6rm\u00e4lt\u00e4 kohti kaupungin keskustaa.<br \/>\n\u201dAa-a-a-aa-a-a-a-aa\u201d, laulaa muhkurainen katu Lipsun Teutorin vartalon v\u00e4lityksell\u00e4.<br \/>\n\u201dOo-o-o-oo-o-o-ooo\u201d, vastaa alam\u00e4ess\u00e4 toinen, kun kolmion muotoinen talo j\u00e4\u00e4 taakse ja ylit\u00e4mme kaupunginojan. Vasemmalla on kaupungintalo.<br \/>\n\u201dMin\u00e4 j\u00e4\u00e4n tuohon poliisitalon viereen, p\u00e4\u00e4sen siit\u00e4 n\u00e4pp\u00e4r\u00e4sti arkkitehtiosaston bailuihin\u201d, sanoo Kata.<br \/>\n\u201dMihin te j\u00e4tk\u00e4t haluatte j\u00e4\u00e4d\u00e4?\u201d kysyy Essi.<br \/>\n\u201dAjetaan Letkun ohi l\u00e4hemm\u00e4s Rattoria, niin n\u00e4kee onko siell\u00e4 porukkaa\u201d, sanon.<br \/>\n\u201dEik\u00f6 siell\u00e4 Rattorissa oo perjantaisin ik\u00e4raja 19?\u201d kysyy Essi.<br \/>\n\u201dOn, mutta me k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kattomassa jonoa ja myyd\u00e4\u00e4n niille jonottajille Lipsu Teutoreita.\u201d<\/p>\n<p>Katan j\u00e4\u00e4ty\u00e4 Saabista k\u00e4\u00e4nnymme musiikkiliikkeiden j\u00e4lkeen yl\u00f6s Pakkahuoneenkadulle. Tavaratalo-aukion parkkipaikka on t\u00e4ynn\u00e4 ladoja, skodia ja relluja. Joitain vauraampia volvoja ja mersujakin on liikkeell\u00e4. Katalysaattoripakkoa ei tunneta. Autot pukkaavat ilman t\u00e4yteen korkeaoktaanisen bensiinin lyijyist\u00e4 pakokaasua. Katua ollaan muuttamassa k\u00e4velykaduksi ja aukion laidalla oleva Urheilu &amp; Kalastus pit\u00e4\u00e4 tyhjennysmyynti\u00e4. Kukonniskoja saisi halvalla. Perhonsidonta ei ole kuitenkaan nyt p\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 mieless\u00e4.<br \/>\nKorttelin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Letkunpuiston grillin eteen on kokoontunut kymmenitt\u00e4in ihmisi\u00e4. Osa jonottaa k\u00e4rkk\u00e4ri\u00e4, osa vain odottaa\u2026 jotain. Pient\u00e4 nahinaa on jatkuvasti k\u00e4ynniss\u00e4. Katkeamaton virta tytt\u00f6j\u00e4, poikia ja eri kokoisia porukoita k\u00e4y k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4 vaatekaupan kulman ja uuden Carrolsin hampurilaisbaarin luona ja palaa tavaratalo Kelan ohi takaisin Letkunpuistoon.<br \/>\nPakkanen ei tyynnyt\u00e4 Per\u00e4meren ikuista tuulta, joka puhaltaa satamasta paperitehtaan ohi 8 boforin voimalla kaupungin keskustaan. Kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole pipoa p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Aivokalvontulehduksen uhallakin pokan on pidett\u00e4v\u00e4. Pipon kanssa se ei onnistu. Ainoastaan katujen vakiokuvastoon kuuluva Pumpeli, joka heiluu k\u00e4rpp\u00e4pipossa j\u00e4\u00e4kiekkomailan kanssa risteyksiss\u00e4, saa pit\u00e4\u00e4 pipoa. Muut pipop\u00e4\u00e4t hakataan, paloitellaan ja sy\u00f6tet\u00e4\u00e4n k\u00e4rpille.<br \/>\n\u201dPys\u00e4yt\u00e4 vaikka tuohon Haarikan kohdalle\u201d, sanon Essille, kun olemme ohittaneet Letkun ja ylitt\u00e4neet toistamiseen keskustaa halkovan kaupunginojan.<br \/>\n\u201dKakaravaarassa ollaan\u201d, sanoo K\u00f6lni ja ottaa Kulkurin Valssi -pullon ja pienlehti\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n reppunsa ja nousee autosta.<br \/>\n\u201dVien Saabin parkkiin takaisin joen toiselle puolen, Jone on siell\u00e4 yksiss\u00e4 bileiss\u00e4\u201d, sanoo Essi, kun \u00e4nke\u00e4n K\u00f6lnin per\u00e4ss\u00e4 takapenkilt\u00e4 ulos.<br \/>\n\u201dMe l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n sielt\u00e4 kaupungille, ollaan varmaan Holvissa valomerkin aikoihin\u201d, sanoo Essi. \u201dTuskin oon en\u00e4\u00e4 y\u00f6ll\u00e4 kuskina.\u201d<\/p>\n<p>21.45<\/p>\n<p>Haarikan edess\u00e4 on jono. Siististi pukeutuneet pujopartaiset pitk\u00e4tukat jonottavat punatukkaisten avovaimojensa rinnalla ravintolaan, jossa j\u00e4rjest\u00f6ihmiset sek\u00e4 yliopisto- ja kulttuuriv\u00e4ki kohtaavat. Teatterilaiset istuvat omissa p\u00f6ydiss\u00e4\u00e4n ja arkkitehdit omissaan. V\u00e4hemmist\u00f6kommunisteilla oma p\u00f6yt\u00e4ns\u00e4, enemmist\u00f6l\u00e4iset mahtuvat samaan p\u00f6yt\u00e4\u00e4n jopa sos.demien kanssa. Nuoret hippityt\u00f6t ovat Haarikassa kuin kotonaan, k\u00e4velev\u00e4t sukkasillaan kaljan ja oksennuksen kostuttamilla kokolattiamatoilla. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 he saavat olla rauhassa, kun vanhat hipit eiv\u00e4t jaksa jahdata heit\u00e4.<br \/>\nTarjoamme jonottajille pienlehte\u00e4mme. Parrakas mies vilkaisee lehte\u00e4, \u2013t\u00e4ytyyp\u00e4 tukea ruohonjuuritason kulttuuria\u2013 ja ostaa sen.\u00a0 Muut eiv\u00e4t vaikuta kiinnostuneilta. Emme myy v\u00e4kisin. T\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4 alku. On syyt\u00e4 juhlaan.<br \/>\nMenisimme vastap\u00e4iseen Caf\u00e9 Lillemoriin, mutta soittajien suosimassa keskiolutbaarissa valomerkki on tullut jo puoli kymmenelt\u00e4.\u00a0 Ikkunan l\u00e4pi n\u00e4kyy kuinka paikallisten yhtyeiden j\u00e4senet tyhjent\u00e4v\u00e4t viime hetkell\u00e4 hankittuja tuoppeja, ennen kuin l\u00e4htev\u00e4t Rattoriin.<br \/>\nKulman takana on\u00a0 kellariinviett\u00e4v\u00e4 tuulensuojainen autoluiska. Liukastelemme katveeseen suojaan viimalta ja narautamme pullot auki. Muutaman ryypyn j\u00e4lkeen virkist\u00e4v\u00e4 nousuhumala potkaisee meid\u00e4t taas liikkeelle.<\/p>\n<p>21.58<\/p>\n<p>K\u00e4velemme rautatieasemalta puistoon viev\u00e4lle Hallituskadulle. Tyrkyt\u00e4mme lehte\u00e4 kaikille perjantai-iltaa kadulla maleksiville vastaantulijoille. Muutama menee kaupaksi. Tarjoamme lehte\u00e4 Haarikkaa kohti kiiruhtavalle akateemiselle partasuulle.<br \/>\n\u201dPienlehdet eiv\u00e4t ole en\u00e4\u00e4 ihan uusi juttu, mutta portinvartijoiden punakyn\u00e4t ohittava sana kiinnostaa aina\u201d, sanoo partasuu samalla kun kaivaa vitosta nahkaisen olkalaukkunsa k\u00e4tk\u00f6ist\u00e4.<br \/>\n\u201dRumbakin aloitti pienlehten\u00e4. Sit\u00e4 ennen se Miettinen teki Hilsett\u00e4. R\u00f6yhk\u00e4n kanssa me teimme itse Tilt Zeitungia.\u201d<br \/>\nVaikka Lipsu Teutori tulee j\u00e4lkijunassa, tyt\u00f6t ja opiskelijapojat suhtautuvat meihin my\u00f6nteisesti. Mutta eiv\u00e4t kaikki. Yht\u00e4kki\u00e4 meit\u00e4 l\u00e4hestyy todella pienikokoinen mies s\u00e4h\u00e4k\u00e4sti poukkoilevin askelin. Romaanityyliin pukeutuneen miehen p\u00e4\u00e4laki ylt\u00e4\u00e4 tuskin olkap\u00e4ihimme. Patukka k\u00e4velee kohti, pys\u00e4htyy eteemme ja ottaa meit\u00e4 molempia samanaikaisesti rinnuksista kiinni. Tappi nostaisi meid\u00e4t ilmaan, ellei k\u00e4sivarsista loppuisi pituus. Joudumme hiukan varvistelemaan ettemme solahtaisi takkiemme sis\u00e4\u00e4n.<br \/>\n\u201dMiksi teill\u00e4 on pussihousut jalassa?\u201d kysyy samaan aikaan eritt\u00e4in juopunut, mutta silti nopealiikkeinen mies ampiaisen surinaa muistuttavalla \u00e4\u00e4nell\u00e4. \u201dVittuiletteko te minulle?\u201d<br \/>\nVilkaisemme K\u00f6lnin kanssa toisiamme.<br \/>\n\u201dAntakaa tupakka, mulla on pyssy taskussa\u201d, tiuskaisee mies. Puistelemme p\u00e4\u00e4t\u00e4mme. Ei ole tupakkaa. Tilanne tai edes aseen uhka ei tunnu todelliselta nousuhumalaisissa mieliss\u00e4mme. Luodit eiv\u00e4t mahdu kuplien v\u00e4liin. Miehell\u00e4 ei ole vapaata k\u00e4tt\u00e4 aseen taskusta ottamiseen, saati ampumiseen. Absurdi taistelija ei saa meist\u00e4 haluamaansa vastusta. Mies p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 otteen irti, tuhahtaa ja jatkaa matkaansa. Hahmo katoaa kohti rautatieasemaa.<\/p>\n<p>Puiston suunnasta on tulossa pari tytt\u00f6\u00e4. Vaihdamme kurssin kadun yli heit\u00e4 kohti. Tyt\u00f6t huomaavat, ett\u00e4 olemme havainneet heid\u00e4t. Valokuvausliikkeen n\u00e4yteikkuna valaisee kohtaamisemme.<br \/>\n\u201dMeinasitte saada turpiin\u201d, sanoo tummatukkainen.<br \/>\n\u201dEi l\u00e4hell\u00e4k\u00e4\u00e4n\u201d, sanoo K\u00f6lni. \u201dIhmehiiht\u00e4j\u00e4.\u201d<br \/>\n\u201dMeill\u00e4 on t\u00e4mm\u00f6nen pienlehti\u201d, sanon ja katson vaalempaa tytt\u00f6\u00e4 ja n\u00e4yt\u00e4n repusta nostamaani lehte\u00e4. \u201dKiinnostaako?<br \/>\n\u201dN\u00e4yt\u00e4pp\u00e4\u201d, sanoo vaalea.<br \/>\n\u201dT\u00e4m\u00e4 on undergroundia\u201d, sanon.<br \/>\n\u201dJaa.\u201d<br \/>\n\u201dHaastateltiin Siekkareita Kuuskassa, olitteko kattomassa niit\u00e4?\u201d kysyn.<br \/>\n\u201dEi, ku siis oltiinko?\u201d sanoo vaalea ja vilkaisee tummempaa.<br \/>\n\u201dOltiinhan me siell\u00e4!\u201d sanoo tummempi kaveriaan t\u00f6n\u00e4isten.<br \/>\n\u201dMe mentiin heti keikan j\u00e4lkeen backstagelle haastattelemaan Ormaa ja Alankoa\u201d, sanoo K\u00f6lni.<br \/>\n\u201dKysyttiin kaikilta joita haastateltiin samat kysymykset.\u201d<br \/>\n\u201dMitk\u00e4?\u201d kysyy tumma.<br \/>\n\u201dOnko Oulu Moskova?\u201d sanoo K\u00f6lni.<br \/>\n\u201dOnko jumaluus olemista vai oleminen jumalallista?\u201d sanon.<br \/>\n\u201dEiku onko jumaluus olemuksellista vai olemus jumalallista?\u201d tarkentaa K\u00f6lni.<br \/>\n\u201dOlemis tai olemus. Molemmat on\u201d, lopetan kiistamme alkuunsa.<br \/>\n\u201dMist\u00e4 te itte ootte?\u201d kysyy tummempi tytt\u00f6.<br \/>\n\u201dPuttaalta.\u201d<br \/>\n\u201dMe k\u00e4ytiin siell\u00e4 diskossa\u2026\u201d sanoo tumma ja vilkaisee kaveriaan. \u201dPari vuotta sitte. Ootteko siell\u00e4 koulussa?\u201d<br \/>\n\u201dJoo, kirjotukset kev\u00e4\u00e4ll\u00e4\u201d, sanoo K\u00f6lni.<br \/>\nK\u00f6lni on siirtynyt tummatukkaisen tyt\u00f6n viereen. Tyt\u00f6ist\u00e4 vaaleampi liimaa katseensa minuun.<br \/>\n\u201dPaljonko lehti maksaa?\u201d kysyy tummempi.<br \/>\n\u201dVitosella l\u00e4htee\u201d, sanon.<br \/>\n\u201dNo, n\u00e4yt\u00e4pp\u00e4\u201d, pyyt\u00e4\u00e4 tummatukkaisempi lehte\u00e4. \u201dAi ootta itte monistaneet sen?\u201d<br \/>\n\u201dKyll\u00e4, r\u00e4j\u00e4hdysherkk\u00e4\u00e4 materiaalia, ainakin nelj\u00e4 monistuskonetta paloi lehte\u00e4 painettaessa\u201d, elvistelen tyt\u00f6ille. \u201dMiss\u00e4 te sitte asutte?\u201d<br \/>\n\u201dToppilassa\u201d, sanoo vaalea.<br \/>\n\u201dAijaa, miss\u00e4 koulussa ootte?\u201d kysyn.<br \/>\n\u201dMe ollaan, Toppilan\u2026\u00f6\u00f6\u201d sanoo vaalea ja vilkaisee tummaa. \u201dLukiossa.\u201d<br \/>\n\u201dMiksi teill\u00e4 on nuo pussihousut?\u201d kysyy tummempi. \u201dKuuluuko ne jotenkin tuohon juttuun?\u201d<br \/>\n\u201dNe on vaan k\u00e4tev\u00e4t ja komiat\u201d, sanon.<br \/>\n\u201dMiten k\u00e4tev\u00e4t?\u201d kysyy tumma.<br \/>\n\u201dNo, n\u00e4iss\u00e4 on n\u00e4m\u00e4 pussit.\u201d<br \/>\n\u201dAivan\u201d, toteaa vaalempi ja katsoo reiden korkeudella lerpottavaa pussihousun pussia.<br \/>\n\u201dT\u00e4nne j\u00e4\u00e4tyy kohta, l\u00e4hettek\u00f6 baariin?\u201d kysyy K\u00f6lni tyt\u00f6ilt\u00e4.<br \/>\n\u201dEi me, ei me varmaan l\u00e4het\u00e4\u201d, sanoo vaaleampi tytt\u00f6 ja katsoo tummaa.<br \/>\n\u201dNo? Eik\u00f6 runoratsujen seura kelpaa?\u201d sanon.<br \/>\n\u201dEiku, me ollaan vasta kakkosella, seittem\u00e4ntoista\u201d, sanoo tummempi tytt\u00f6. \u201dMe menn\u00e4\u00e4n varmaan Carrolsiin.\u201d<br \/>\n\u201dAi kakkosella. P\u00e4\u00e4sette sitte ens vuonna baariin\u201d, sanon.<br \/>\n\u201dNii\u201d, sanoo vaalea.<br \/>\n\u201dNo, n\u00e4hh\u00e4\u00e4n ens vuonna\u201d, sanon.<br \/>\n\u201d\u00c4l\u00e4k\u00e4\u00e4k\u00e4 j\u00e4\u00e4tyk\u00f6\u201d, sanoo K\u00f6lni.<br \/>\n\u201dMe l\u00e4het\u00e4\u00e4n Rattoriin\u201d, sanon. \u201dSiell\u00e4 on t\u00e4n\u00e4\u00e4n Juliet Jonesin Syd\u00e4n.\u201d<br \/>\n\u201dNe on meid\u00e4n tuttuja\u201d, v\u00e4itt\u00e4\u00e4 K\u00f6lni.<br \/>\n\u201dEik\u00f6 sinne oo 19 ik\u00e4raja? Ainaki mun isosisko puhu semmosta\u201d, sanoo tummempi tytt\u00f6.<br \/>\n\u201dJoo, mutta me p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n naamavipill\u00e4\u201d, valehtelen.<br \/>\n\u201dOksanen ei kuulemma p\u00e4\u00e4st\u00e4 naamavipill\u00e4 vaikka ois kuka\u201d, sanoo Paris, Texas -elokuvassa blondina esiintyv\u00e4\u00e4 Nastassja Kinski\u00e4 et\u00e4isesti muistuttava vaaleampi tytt\u00f6. Tukka on ainakin samanlainen.<\/p>\n<p>22.16<\/p>\n<p>K\u00e4velemme kohti rautatieaseman suunnalla sijaitsevaa Rattori-lupia. K\u00f6lni ottaa huikat vajenevasta Kulkurin Valssi -pullosta. Min\u00e4kin otan. Matkustajakoti Turistin respan mummo katsoo meit\u00e4 oven l\u00e4pi v\u00e4syneesti. Mummon takaa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 tulee ulos pariskunta. Viiksek\u00e4s kauppamatkustaja saattelee ravintola Albertin iltap\u00e4iv\u00e4tansseista bongaamansa kotirouvan ulos kaupungin edullisimmasta majapaikasta. P\u00e4iv\u00e4tanssien jatkot ovat ohi.<br \/>\nK\u00e4\u00e4nnymme Asemakadulle, jossa t\u00f6rm\u00e4\u00e4mme korttelin mittaiseksi venyneeseen Rattorin jonoon. Menemme jonon p\u00e4\u00e4h\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n sotasuunnitelmaa. Olemme niin kaukana ovesta, ettei portsari Oksanen voi mitenk\u00e4\u00e4n n\u00e4hd\u00e4, jos otamme repun suojissa viel\u00e4 pikaiset valkkariryypyt.<br \/>\nJuliet Jonesin Syd\u00e4n ei ole aloittanut viel\u00e4 keikkaansa. Kun ovi aukeaa, ravintolan sis\u00e4lt\u00e4 kuuluu Dr Feelgoodin Back In The Night -biisin riffi. J\u00e4ttim\u00e4inen vaalea hahmo, kuin Albert J\u00e4rvisen karhumainen isoveli, kantaa takavy\u00f6otteella ravintolasta ulos mustaa nahkaista platinahiuksista riukua. S\u00e4tkiv\u00e4 pitk\u00e4tukka tiputetaan yst\u00e4v\u00e4llisesti lumikasaan j\u00e4\u00e4htym\u00e4\u00e4n. Kiroilun s\u00e4est\u00e4m\u00e4n\u00e4 grungerockin esi-is\u00e4 nousee hangesta ja l\u00e4htee hiiht\u00e4m\u00e4\u00e4n kohti er\u00e4maata maamerkkin\u00e4\u00e4n Puoliv\u00e4linkankaan vesitorni.<br \/>\n\u201dP\u00e4\u00e4st\u00e4np\u00e4h\u00e4n nopeampaa sis\u00e4lle\u201d, kommentoi joku teekkari.<br \/>\nUlosheitetty hahmo n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Electric Blue Peggy Sue And The Revolutionions From Mars -yhtyeen laulajakitaristilta. B\u00e4ndi levytt\u00e4\u00e4 pienlehtiesikuvamme Miettisen Gaga Goodies -levymerkille.\u00a0 Kohta baarista lent\u00e4\u00e4 ulos my\u00f6s b\u00e4ndin yht\u00e4 vaalea basisti.<br \/>\n\u201dTii\u00e4ttek\u00f6 onko se tosi juttu, ett\u00e4 se Lords Of The New Churchin laulaja puukotti Oksasta?\u201d kysyy jonossa kaksimetrinen rockabillymies.<br \/>\nEmme tied\u00e4, mutta meill\u00e4 on suunnitelma. Juliet Jonesin Syd\u00e4n aloittaisi vartin p\u00e4\u00e4st\u00e4. Myymme ensin lehti\u00e4 jonossa ja menemme sitten jonon ohi lehtimiehin\u00e4 sis\u00e4lle, jossa juomme lehden myynnill\u00e4 tienaamamme rahat. Samalla saamme my\u00f6s materiaalia mahtavaan gonzojournalistiseen reportaasiin, joka julkaistaisiin lehtemme seuraavassa numerossa.<br \/>\n\u201dMutta se oli oikiasti kampa se puukko. Ei n\u00e4ytt\u00e4ny j\u00e4tk\u00e4t silt\u00e4 ett\u00e4 se Stiv Bators palijo tukkaansa kampais\u201d, hohottaa tyrn\u00e4v\u00e4l\u00e4iseksi esitt\u00e4ytynyt rockabillymies.<br \/>\nL\u00e4hdemme myym\u00e4\u00e4n lehti\u00e4 eteemme m\u00f6ykykk\u00e4\u00e4ksi tuhatjalkaiseksi paisuneelle jonolle.<br \/>\n\u201dJ\u00e4tk\u00e4t! Tekin ootte t\u00e4\u00e4ll\u00e4!\u201d huutaa jonosta punkkaritytt\u00f6 Pate. \u201dMun nallet, tulkaa t\u00e4nne!\u201d<br \/>\nPate on saapunut kansanopistolta joululomalle ja painellut junasta suorilla Rattorin jonon etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 olleiden tuttujensa kylkeen. Halaamme.<br \/>\n\u201dN\u00e4ytt\u00e4k\u00e4\u00e4p\u00e4 sit\u00e4 lehte\u00e4!\u201d sanoo Pate. \u201dKattokaapa j\u00e4tk\u00e4t, on siin\u00e4 hyvi\u00e4kin juttuja.\u201d<br \/>\nPaten seurueessa oleva Ven\u00e4l\u00e4isen kantoraketin kitaristi ostaa lehtemme. Vieress\u00e4 vaalea keesip\u00e4\u00e4 lupaa tutustua sanottavaamme kitaristin omistaman irtonumeron v\u00e4lityksell\u00e4.<br \/>\n\u201dVoisitte tehd\u00e4 seuraavaan lehteen jutun j\u00e4tkien uudesta b\u00e4ndist\u00e4\u201d, sanoo Pate.<br \/>\n\u201dMeill\u00e4 oli just vasta ekat treenit\u201d, toppuuttelee kitaristi.<br \/>\n\u201dMink\u00e4 niminen b\u00e4ndi?\u201d kysyy K\u00f6lni.<br \/>\n\u201dTuleeko nimeksi se Radiopuhelimet?\u201d kysyy Pate kitaristilta.<br \/>\n\u201dSaapa n\u00e4h\u00e4.\u201d<\/p>\n<p>Matka jatkuu kohti taivaan portteja, paratiisin autuutta hohkaavaa Rattorin ovea. Vanhemmat bluesmiehet nauravat punkhengelt\u00e4 haisevalle pienlehdellemme. Teekkareiden mielest\u00e4 heid\u00e4n vappulehtens\u00e4 on parempi. My\u00f6s Kata jonottaa Rattoriin poikayst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kanssa.<br \/>\n\u201dEik\u00f6 teid\u00e4n pit\u00e4is seurustella v\u00e4h\u00e4n fiinimmiss\u00e4 paikoissa\u201d, kysyy K\u00f6lni vihre\u00e4n Carillon kitkeryydella Katalta, kun ohitamme arkkitehtiopiskelijaseurueen.<br \/>\nMenemme jonon ohi suoraan ovelle. Takaa jonosta kuuluu jupinaa. Hahmomme havainnut Oksanen tulee naulakoilta ovelle katsomaan, onko itse yhtye jo tulossa alakerran Martina-ravintolasta soittamaan keikkaansa. Oksanen raottaa ovea.<br \/>\n\u201dMit\u00e4 pojat?\u201d<br \/>\n\u201dOllaan tulossa tekem\u00e4\u00e4n juttua.\u201d<br \/>\n\u201dMit\u00e4 juttua?\u201d<br \/>\n\u201dKalevaan tehh\u00e4\u00e4n juttua.\u201d<br \/>\n\u201dPainukaa vittuun\u201d, Oksanen sanoo, \u201dKiuru on jo sis\u00e4ll\u00e4 kuvaajan kanssa.\u201d<br \/>\nK\u00e4\u00e4nnymme ovelta. Samaan aikaan vaalea harvahiuksinen, lyhyt, mutta jykev\u00e4 hahmo tulee Martinasta Rattorin ovelle.<br \/>\n\u201dJ\u00f6r\u00f6, p\u00e4\u00e4seek\u00f6 roudariksi?\u201d huudetaan jonosta ihmiskuulalle. \u201dT\u00e4nne j\u00e4\u00e4tyy!\u201d<br \/>\n\u201dTulleeko Eeroki kohta?\u201d k\u00e4hisee jonossa etumaisena oleva pieni hippitytt\u00f6 b\u00e4ndin miksaajaksi tunnistetulle hahmolle.<br \/>\nJ\u00f6r\u00f6 tyytyy nostamaan jonolle k\u00e4tt\u00e4 ja lipuu ovesta Rattorilupin l\u00e4mpim\u00e4\u00e4n interi\u00f6\u00f6riin. Hippitytt\u00f6 k\u00e4\u00e4ntyy ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 meille keskisormea.<br \/>\n\u201dMenk\u00e4\u00e4 runkut kotiinne\u201d, sihahtaa hippitytt\u00f6,\u201dte ootte tosi rasittavia tyyppej\u00e4!\u201d<br \/>\nKun Juliet Jonesin Syd\u00e4n on saapunut keikkapaikalle ja lopulta aloittaa keikan, jonoon j\u00e4\u00e4neet luopuvat toivosta. Kukaan ei tulisi ravintolasta ulos ennen keikan p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4. Jonottaminen olisi turhaa. Keikan j\u00e4lkeen, ennen valomerkki\u00e4 ehtisi juoda korkeintaan yhden 9 markkaa ja 20 penni\u00e4 maksavan nelosoluen karheaksi muotoillusta kahvatuopista. Samaan aikaan pit\u00e4isi tanssia viimeist\u00e4 hidasta Stairway the Heavenin tahtiin ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4t jatkot. Antaapa olla.<br \/>\n\u201dTii\u00e4ttek\u00f6 mik\u00e4 on aito pohjois-pohjalainen supervoima?\u201d kysyy kaksimetrinen tyrn\u00e4v\u00e4l\u00e4inen, joka my\u00f6s on j\u00e4\u00e4nyt Rattorin taivaallisten porttien ulkopuolelle.<br \/>\n\u201dSe on tietenki itelleen vittuilu\u201d, sanoo pottupit\u00e4j\u00e4n rockabillymies. \u201dAinoa ongelma supervoiman kanssa pelatessa on se, ett\u00e4 meleko nopiasti tyypit alkavat uskoa ittekkin, mit\u00e4 ittelleen vittuilevat. Sitte niit\u00e4 rupiaa ahistamaan.\u201d<br \/>\nTyrn\u00e4v\u00e4l\u00e4isen hohotuksen kolkko kaiku haihtuu nopeasti j\u00e4isiin betoniseiniin ja ohiajavien teinidatsunien kytkimen k\u00e4ryyn.<\/p>\n<p>22.38<\/p>\n<p>Jonossa on ollut my\u00f6s nuorisopoliittisista kuvioista tuttu pariskunta. Hekin luovuttavat. Imeydymme heid\u00e4n kantaansa. Sos.dem -nuoret vastustavat ydinsotaa, mutta ennen kaikkea heill\u00e4 on oma l\u00e4mmin toimisto keskustassa ja siell\u00e4 on usein bileet.<br \/>\n\u201dOotteko menossa toimistolle?\u201d kysyn.<br \/>\n\u201dPakko kai sit\u00e4 on l\u00e4mmitell\u00e4 jossain. Haarikkaankin on jo hirve\u00e4 jono\u201d, sanoo Elvis Costellon n\u00e4k\u00f6inen poliittinen kieltenopiskelija-aktiivi.<br \/>\nSaattaa olla, ett\u00e4 juuri t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4, juuri nyt kun k\u00e4velemme sos.dem -nuorten toimistolle, sosialidemokratia on saavuttamassa huippuhetkens\u00e4. Vuoden 1903 Forssan puoluekokouksen kaikki tavoitteet on saavutettu. Naisilla on \u00e4\u00e4nioikeus, kaikki k\u00e4yv\u00e4t saman peruskoulun ja saavat terveyskeskuksissa samat rokotukset ja tasa-arvoiset hoidot ilman ajanvarausta, jonottamatta. Neuvoloissa seurataan herke\u00e4m\u00e4tt\u00e4 lasten kasvua ja suomalaista peruskoulua pidet\u00e4\u00e4n maailman parhaana. Ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 on oikeus lomaan ja jopa lomaltapaluurahaan, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 ostovoimaa, kulutusta ja siten talouden py\u00f6rimisnopeutta.<br \/>\n\u201dMe tullaan kans toimistolle, voidaan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 meid\u00e4n uutta pienlehte\u00e4\u201d, sanon.<br \/>\n\u201dLehti ei ole yht\u00e4\u00e4n poliittinen, se edustaa ehdotonta ajatuksen vapautta\u201d, sanoo K\u00f6lni.<br \/>\n\u201dSittenh\u00e4n se on poliittinen!\u201d innostuu Elvis Costellon n\u00e4k\u00f6inen.<br \/>\n\u201dEi sill\u00e4 tavalla poliittinen!\u201d kiist\u00e4\u00e4 K\u00f6lni.<\/p>\n<p>K\u00e4velemme Rattorista tuomiokirkon suuntaan. Hotellin vieress\u00e4 on uusi ravintola, joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tyhj\u00e4lt\u00e4.<br \/>\n\u201dTiesittek\u00f6, ett\u00e4 tuohon raflaan ei p\u00e4\u00e4stet\u00e4 ulkomaalaisia sis\u00e4lle?\u201d sanoo Elvis Costellon n\u00e4k\u00f6isen tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4. Ravintolan ikkunassa lukee \u201dtopless\u201d.<br \/>\n\u201dTyyppi omistaa monta ravintolaa, kaikissa sama homma\u201d, sanoo Costellon n\u00e4k\u00f6inen.<br \/>\nKurkkaamme ovelta ravintolaan, jossa ei n\u00e4y portsaria, eik\u00e4 yht\u00e4\u00e4n asiakasta, vain vaalea parikymppinen topless-tarjoilijatytt\u00f6. Tissisill\u00e4\u00e4n paleleva tytt\u00f6 polttaa tupakkaa baaritiskin takana.<br \/>\n\u201dL\u00e4hdet\u00e4\u00e4np\u00e4 pois t\u00e4st\u00e4 ovenraosta, ettei tytt\u00f6 palellu ja saa flunssaa\u201d, sanoo Elvis Costellon n\u00e4k\u00f6isen tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4.<br \/>\nKatson ravintolan ovessa olevaa, tussilla k\u00e4sinkirjoitettua mainosta. T\u00e4n\u00e4\u00e4n teit\u00e4 palvelee aito suomalainen topless-tarjoilija Hilja maitotytt\u00f6!<br \/>\n\u201dN\u00e4iss\u00e4 y\u00f6kerhoissa on ollut tappeluita ulkomaalaisten ja junttien v\u00e4lill\u00e4, mutta kaikki tappelut on olleet alkuper\u00e4iskansan aloittamia\u201d, sanoo Elvis Costellon n\u00e4k\u00f6inen. \u201dSe ravintoloitsija my\u00f6nsi sen itsekin.\u201d<br \/>\n\u201dTulevat t\u00e4nne viem\u00e4\u00e4n mei\u00e4n naiset\u201d, ironisoi asetelmaa K\u00f6lni.<br \/>\nGlobaalit ongelmat muhivat jossain siirtomaa-ajan seurauksena suuryritysten omistukseen joutuneissa valtioissa, kaukana meist\u00e4.\u00a0 Jossain Afrikassa, jonka kuivissa osissa \u00e4idinmaidonvastike tappaa lapsia ja kosteimmissa viidakoissa siki\u00e4\u00e4 kauhistuttava HI-virus. Etel\u00e4isen Afrikan rotusorto ahdistaa meit\u00e4, mutta samaan aikaan V\u00e4li-Amerikan Nigaraguan sandinisteja on mahdollista tukea. Idealismit ovat ristiriidassa itsens\u00e4 kanssa. Ajatus sosialistisessa vallankumouksesta on kuivahtanut pystyyn.<br \/>\nUusia vallankumouksellisia ovat taivaskanavien barrikadeilla itse\u00e4\u00e4n ketkuttavat, huumeita k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hermafrodiitit, rokkarit. Juuri nyt he ovat yhteisen sosiaalisen omatunnon \u00e4\u00e4ni. Etel\u00e4-Afrikan Sun Cityyn ei menn\u00e4 keikalle. Brittipopparien yhdess\u00e4 levytt\u00e4m\u00e4 Do They Know is Christmas Time oli edellisen joulun listaykk\u00f6nen. Uudempi We Are The World soi tauotta maapallon l\u00e4ntisess\u00e4 leiriss\u00e4 ja id\u00e4ss\u00e4 rautaesiripun takanakin sit\u00e4 kuunnellaan jo melkein julkisesti.<br \/>\nI Don\u2019t Like Mondays -biisill\u00e4 tunnetuksi tullut ex-punkkari Bob Geldof masinoi Live Aid -konsertin edellisen\u00e4 kes\u00e4n\u00e4. Afrikan k\u00f6yhille varoja ker\u00e4nnyt suora television satelliittil\u00e4hetys yhdisti maailman rokkaavan nuorison, puolitoista miljardia katsojaa.<br \/>\nMin\u00e4 en n\u00e4hnyt sit\u00e4. Olin samaan aikaan myym\u00e4ss\u00e4 makkaroita maailman pienimmill\u00e4 rockfestareilla Iijoen rannalle hiihtokeskukseen pystytetyss\u00e4 Iirockissa. Festareiden j\u00e4lkeen liftasin kitaran kanssa m\u00f6kille it\u00e4rajalle.<br \/>\nWe Are The World on sit\u00e4 paitsi paskempi biisi kuin Sielun Veljien Elintaso.<\/p>\n<p>K\u00e4\u00e4nnymme tuomiokirkon viereen hakeutuneen hautaustoimiston sis\u00e4pihalle.<br \/>\n\u201dKuitenkin kaikki on loppujen lopuksi poliittista\u201d, sanoo Elvis Costellon n\u00e4k\u00f6inen. \u201dSekin ett\u00e4 sanoo, ettei ole poliittinen, on poliittista.\u201d<br \/>\n\u201dEik\u00f6 teid\u00e4n kannattaisi tarjota juttujanne nuorisoliiton lehteen?\u201d sanoo Costellon tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4. \u201dVaikkei ne jutut teid\u00e4n mielest\u00e4 poliittisia olekaan. Ne on kuitenkin juttuja t\u00e4\u00e4lt\u00e4, eik\u00e4 ne jossain Hesassa edes tied\u00e4 mink\u00e4laista t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on.\u201d<br \/>\nLupaamme harkita asiaa. Sos.dem -nuorten p\u00e4\u00e4-\u00e4\u00e4nenkannattaja on tyylikk\u00e4\u00e4sti taitettu aikakauslehti ja siin\u00e4 on ihan hyvi\u00e4 juttuja. Niist\u00e4 my\u00f6s maksetaan, nyt kun sos.demeill\u00e4 on rahaa.<br \/>\nT\u00e4\u00e4ll\u00e4 pohjoisella uskontovy\u00f6hykkeell\u00e4 sosialidemokraatit eiv\u00e4t ole valtapuolue. Ei sellainen ty\u00f6l\u00e4isten ja keskiluokan yleispuolue, kuin Etel\u00e4-Suomessa. Nimitys \u201ddemari\u201d ei oikein edes istu pohjoisille sos.demeille. Sosialidemokraattinen nuorisotoiminta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Per\u00e4meren pakkasessa hetkitt\u00e4in rokkaavan \u00e4lylliselt\u00e4 sek\u00e4 vapauden ja liberalismin t\u00e4yteiselt\u00e4. Tunne saattaa johtua my\u00f6s hyvist\u00e4 bileist\u00e4 ja tyypeist\u00e4 joita niiss\u00e4 k\u00e4y. Siksi tuntuu hassulta, ett\u00e4 Aki Kaurism\u00e4ki ja Juice Leskinen pilkkaavat jatkuvasti demarien tasap\u00e4isyytt\u00e4. Ehk\u00e4 ne pilkkaavat demareita, eiv\u00e4t sos.demej\u00e4.<br \/>\n\u201dSe teid\u00e4n b\u00e4ndin nimi, Kekkonen vainaa, eik\u00f6 se ole muka poliittinen kannanotto?\u201d kysyy Elvis Costellon n\u00e4k\u00f6inen. \u201dEnt\u00e4 sitten kun Kekkonen kuolee?\u201d<br \/>\n\u201dJos\u201d, sanoo K\u00f6lni.<br \/>\n\u201dMeid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 varmaan hajottaa se b\u00e4ndi sitten. Siis JOS Kekkonen kuolee\u201d, sanon. B\u00e4ndimme tosin ei ole viel\u00e4 pit\u00e4nyt edes ensimm\u00e4isi\u00e4 treenej\u00e4\u00e4n, koska kitaristimme J\u00f6\u00f6tti on Amerikassa vaihto-oppilaana. Mutta idean tasolla b\u00e4ndi on ihan \u00e4lytt\u00f6m\u00e4n kova.<\/p>\n<p>Elvis Costellon n\u00e4k\u00f6isen tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4ll\u00e4 on avaimet toimistoon. Kolmannen kerroksen ikkunoihin ei tarvitse heitell\u00e4 lumipalloja. P\u00e4\u00e4semme pakkasesta porttik\u00e4yt\u00e4v\u00e4n l\u00e4mpim\u00e4\u00e4n.<br \/>\nSosialidemokraattien kehitt\u00e4m\u00e4 pohjoismainen hyvinvointivaltio l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 meit\u00e4. Monistuskoneilla painettu pienlehtemme ja me itse olemme sen puhtaimpia kasvatteja. Id\u00e4nkauppa vet\u00e4\u00e4 ja suuret ik\u00e4luokat ovat parhaassa ty\u00f6i\u00e4ss\u00e4, nuorimmat sotaveteraanit alkavat vasta el\u00e4k\u00f6ity\u00e4. Tasa-arvoisesta hyvinvoinnista on tullut kaikkien puolueiden perusarvo, itsest\u00e4\u00e4nselvyys, osa normaalia jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 lottovoittoa synty\u00e4 Suomeen.<\/p>\n<p>22.48<\/p>\n<p>Rimputan ovikelloa. 26-vuotias nuorisopiirin ty\u00f6ntekij\u00e4, Eila, tulee avaamaan. Alunperin perheasunnoksi suunnitellun toimistokaksion olohuoneesta kuuluu kitaransoittoa ja laulua. Otamme eteisess\u00e4 takit pois. Sein\u00e4lle on j\u00e4\u00e4nyt edellisell\u00e4 vuosikymmenell\u00e4 juliste, jossa on Che Guevaran silhuetti ja espanjankielist\u00e4 teksti\u00e4. V\u00e4li-Amerikan vallankumoushommia.<br \/>\nToimiston olohuoneessa ysiluokkalainen kitaristikaverini Tommi soittaa nylonkielist\u00e4 Landolaa kahden musiikkilukion tyt\u00f6n v\u00e4liss\u00e4. Nuorella kitaransoittajalla n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n vienti\u00e4. Porukkaa on paikalla melkein parikymment\u00e4. Sohvan edess\u00e4 p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyy valkoviinipulloja ja iso punainen Carillo, oranssissa tuhkakupissa k\u00e4ry\u00e4\u00e4 k\u00e4sin py\u00f6ritelty tupakka.\u00a0 Musiikkilukion tyypit laulavat moni\u00e4\u00e4nisesti Tommin s\u00e4estyksell\u00e4. Hein\u00e4sirkan biisi. Protestilaulu vai Proteesilaulu?<br \/>\nVaikka Tommi on vasta ysill\u00e4, h\u00e4nell\u00e4 on k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n vetovoima naisiin. Tommi ei ole erityisen komea, paremminkin h\u00e4n on mieluummin hiljaa tytt\u00f6jen seurassa ja tyytyy hymyilem\u00e4\u00e4n. Hyv\u00e4 kuuntelija, sit\u00e4 naiset arvostavat. Ehk\u00e4 tytt\u00f6jen mielikuvitukselle j\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n tilaa, kun poika ei h\u00f6p\u00f6t\u00e4, soittaa kitaraa hienosti ja laulaa viel\u00e4 komeammin.<br \/>\nOlemme tehneet Tommin kanssa muutaman oman biisin Kekkonen Vainaa -yhtyeen ollessa tauolla, tai eih\u00e4n se b\u00e4ndi siis ole viel\u00e4 edes koskaan treenannut.<br \/>\nTein muutamia kantaaottavia sanoituksia, jotka musikaalinen Tommi kitaransa s\u00e4estyksell\u00e4 s\u00e4velsi ja lauloi biiseiksi. K\u00e4vimme muutamalla keikalla kahden akustisen kitaran kanssa. Vanhat hipit kehuivat biisej\u00e4mme.<br \/>\nNiit\u00e4 sanoituksia, joita en ole kehdannut n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 edes Tommille, olen s\u00e4velt\u00e4nyt itse. Niiss\u00e4 ei globaalikapitalismin ylivalta jyll\u00e4\u00e4. Yhden t\u00e4llaisen biisin esittelin kuitenkin Tommille, joka tykk\u00e4si siit\u00e4 ja kehitti heti kappaleen kertos\u00e4keeseen mainion stemmalaulumelodian. Soitimme laulun kantaaottavien laulujen keskell\u00e4 ylioppilastalo Rauhalassa. Juuri se laulu oli kuulostanut tuoreelta. Ep\u00e4kantaaottavassa kappaleessa mielitietty ajaa r\u00e4ttisitikalla jokaisen s\u00e4keist\u00f6n p\u00e4\u00e4tteeksi pois min\u00e4-hahmon luota.<br \/>\nEn tied\u00e4 mist\u00e4 keksin lauluun sen r\u00e4ttisitikan, Essill\u00e4 ei ole r\u00e4tt\u00e4ri\u00e4. Tai tied\u00e4n. Tukholmaan l\u00e4hteneell\u00e4 Judotyt\u00f6ll\u00e4 oli r\u00e4ttisitikka, mutta se ei kuulu t\u00e4h\u00e4n tarinaan. Tai kuuluu se sen verran, ett\u00e4 sen j\u00e4lkeen, kun h\u00e4n j\u00e4tti minut ja l\u00e4hti reilut puoli vuotta sitten kes\u00e4t\u00f6ihin Ruotsiin, en ole seurustellut tai harrastanut seksi\u00e4 kenenk\u00e4\u00e4n kanssa. Vai pit\u00e4isik\u00f6 se laskea, kun Essikin oli yksin\u00e4inen juhannusfestareilla, \u00e4nkesi kainaloon ja vietimme y\u00f6n yhdess\u00e4 oranssissa soputeltassa tunturin rinteell\u00e4? Ehk\u00e4. Seuraavalla viikolla Essi sitten mietti, ett\u00e4 pit\u00e4isik\u00f6 meid\u00e4n nyt rakastua ja alkaa seurustella? Ja vastasi itse samantien kielteisesti. Jatkaisimme l\u00e4heisin\u00e4 yst\u00e4vin\u00e4. Niin l\u00e4heisin\u00e4, ett\u00e4 er\u00e4\u00e4n\u00e4 kes\u00e4y\u00f6n\u00e4 k\u00e4veleskelimme pellolla ja Essi halusi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 esitell\u00e4 minulle tamponin toimintaperiaatteet. Sain perusteellisen esityksen aiheesta. Kiitos siit\u00e4kin Essi ja menestyst\u00e4 terveydenhoitoalalle.<br \/>\nJudotytt\u00f6 unohtui melko pian Essin yst\u00e4vyyden vuoksi, vaikka Tukholmasta viel\u00e4 Puss Och Kram -postikortteja tulikin. Tai ei kokonaan unohtunut. Oli ollut monta mahtavaa hetke\u00e4. Monta tutkimusmatkaa iholla.<\/p>\n<p>\u201dTek\u00f6 sen monistuskoneen olitte polttaneet?\u201d kysyy bilepaikassa arkisin piirisihteerin\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4 Eila minulta laulun loputtua. \u201dNuorisopiiri ei voi tehd\u00e4 ja l\u00e4hett\u00e4\u00e4 julkilausumaa ydinaseettoman pohjolan puolesta, ennen kuin monistuskone toimii!\u201d<br \/>\nAiheuttaako pienlehtemme nyt ydinsodan? Ovatko mannertenv\u00e4liset ohjukset jo liikkeell\u00e4? Kertailevatko Reagan ja Gorbat\u0161ov jo pitk\u00e4n matkan ohjusten laukaisukoodeja mieless\u00e4\u00e4n?<br \/>\n\u201dMutta samapa tuo, ei sit\u00e4 julkilausumaa kannata laittaa mihink\u00e4\u00e4n ennen vuodenvaihdetta\u201d, sanoo Eila ja ottaa tukevat siivut valkkarista.<br \/>\nToimistokolmion olohuoneen seini\u00e4 peitt\u00e4v\u00e4t mappeja t\u00e4ynn\u00e4 olevat kirjahyllyt. Sisustuksena on kirpparikaman n\u00e4k\u00f6inen useita metrej\u00e4 pitk\u00e4 keltaruudullinen kulmasohva, tai sohvia on itseasiassa kaksi. Huoneen nurkkaan nojaa nippu vappumarsseilla k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 lipputankoja. Niiden viereen on laskostettuna punalippuja, joita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tarvittaessa my\u00f6s jatkojen j\u00e4lkeen peittoina. K\u00e4r\u00e4ytt\u00e4m\u00e4mme propagandav\u00e4line, monistuskone, on piirisihteerin ty\u00f6tilassa joka on ollut alunperin asunnon makuuhuone.<br \/>\nEila on rokkinaisia ja tuntee Juliet Jonesin tyypit. Miksik\u00f6h\u00e4n Eila ei ole nyt Rattorissa? Sit\u00e4 h\u00e4n ei suostu kertomaan. Nousukiidossa olevan b\u00e4ndin ihmissuhdekuviot ovat monenkirjavia. Laulun ja kitaransoiton s\u00e4est\u00e4m\u00e4 keskustelumme siirtyy kauas ydinaseista ja suurvaltapolitiikasta.<br \/>\n\u201dKyll\u00e4 min\u00e4 oon edelleen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 noin komia poika l\u00f6yt\u00e4\u00e4 varmasti jostain jonkun mukavan tyt\u00f6n\u201d, sanoo Eila, joka on ottanut el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni jonkinlaista isosiskon roolia.<br \/>\n\u201dNiinh\u00e4n sin\u00e4 sanoit mulle jo syksyll\u00e4, mutta ei oo silti napannu\u201d, vastaan.<br \/>\n\u201dEi pit\u00e4is olla niin levoton. Ja mieti v\u00e4h\u00e4n mit\u00e4 puhut niille tyt\u00f6ille\u201d, neuvoo\u00a0 kokeneempi Eila. \u201dParhaaseen tulokseen p\u00e4\u00e4set, kun pid\u00e4t suusi kiinni ja hymyilet vaan n\u00e4tisti.\u201d<br \/>\n\u201dRiippuu tietenki, mit\u00e4 haluaa\u201d, sanon.<br \/>\n\u201dNo, jos haluat panna\u201d, tiivist\u00e4\u00e4 Eila, \u201dniin ei kannata h\u00f6p\u00f6tt\u00e4\u00e4.\u201d<br \/>\n\u201dKyll\u00e4 kulta, haluatko l\u00e4hte\u00e4 laskettelemaan? Vai ment\u00e4isiink\u00f6 t\u00e4n\u00e4\u00e4n ostoksille?\u201d irvailee K\u00f6lni, jota perinteinen seurustelutoiminta \u00e4rsytt\u00e4\u00e4 nyt jo pelk\u00e4n ajatuksen tasolla. Kata, Kata, voi Kata mink\u00e4 teit!<br \/>\n\u201dMiettik\u00e4\u00e4p\u00e4!\u201d keskeytt\u00e4\u00e4 horjahdellen paikalle ilmestynyt Elvis Costellon n\u00e4k\u00f6inen ja istuu minun ja Eilan v\u00e4liin. &#8220;Jos ei huvita \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4, se on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 \u00e4\u00e4ni niille, joita et varmasti haluaisi \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4!\u201d<br \/>\n\u201dEik\u00f6 sekin ole sitten poliittista, jos j\u00e4tt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00e4?\u201d kysyy K\u00f6lni.<br \/>\nElvis Costellon n\u00e4k\u00f6inen hamuaa viinipulloa Eilan k\u00e4dest\u00e4. Eila irrottaa otteen pullosta. \u201dKannattaa valita pienin paha ja \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 sit\u00e4!\u201d sanoo Costello ja kaataa valkkaria reilusti kitusiinsa.<br \/>\n&#8220;Seh\u00e4n se sos.demien ongelma just on. Pienint\u00e4 pahaa ja kompromissia kompromissin per\u00e4\u00e4n!&#8221; sanoo K\u00f6lni. \u201dHukkuvien puolue!\u201d<br \/>\n\u201dJonkun pit\u00e4\u00e4 hallita maata, kokoajan ei voi olla bileet\u201d, sanoo Elvis Costellon n\u00e4k\u00f6inen, ottaa toiset huikat ja ojentaa viinipullon takaisin Eilalle, kellahtaa sel\u00e4lleen ja sammuu. Miten se noin \u00e4kki\u00e4 tuohon k\u00e4nniin ehti? Costellon n\u00e4k\u00f6isen tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vittuuntuneelta.<br \/>\nKeltaruudullisilla sohvilla viini\u00e4 ja punaista Carilloa s\u00e4rpiv\u00e4 musiikkilukionuoriso ei jaksa laulaa vain kantaaottavia taistelulauluja. Olen alkanut tulla niille itsekin allergiseksi. Vai onko se t\u00e4m\u00e4 p\u00f6lyinen kirpparisohva? Aiheuttavatko vanhat punaliput kutinaa? Mik\u00e4 siihen auttaisi? Kollaa Kest\u00e4\u00e4t\u00e4 on jo laulettu, Juicea tai Hectoria kysell\u00e4\u00e4n. Luonas kai olla saan. Kaihertavan kaunis rakkauslaulu. Se aiheuttaa toisenlaista kutinaa. Musiikkilukiolaiset laulavat t\u00e4ysill\u00e4, min\u00e4 heid\u00e4n mukanaan. K\u00f6lni ei ole laulumiehi\u00e4.<br \/>\nMist\u00e4 tullut oon, tied\u00e4 en. Tiet\u00e4\u00e4 en haluakaan. M\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4, kuinka tiet\u00e4isin sen. Mieti en, m\u00e4 vaellan vaan.\u00a0 Pohjola, ydinaseilla tai ilman. Ihan sama. Jossain minua odottaa joku. Ehk\u00e4. T\u00e4n\u00e4 iltana.<br \/>\n\u201dMe taijetaan l\u00e4hte\u00e4 Letkuun\u201d, sanon.<br \/>\n\u201dMit\u00e4 te siell\u00e4?\u201d<br \/>\n\u201dEi p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, vaan se liike\u201d, siteeraan lentopalloilevaa presidentti\u00e4mme, jonka kuva koristaa toimiston vessan sein\u00e4\u00e4.<br \/>\nPian sosialidemokratian huippu olisi konkreettisesti takanap\u00e4in. Yksi laukaus Tukholmassa, yksi biisi, yksi perhosen siiven isku. Yksi ryyppy. Suudelma viel\u00e4. Liru laru loru, yhdess\u00e4olo. Wunderbaum. Kultainen 80-luku.<\/p>\n<p>23.20<\/p>\n<p>\u201dKattokaa! Kiimalainen ja Suikkanen!\u201d r\u00e4\u00e4k\u00e4ist\u00e4\u00e4n grillin edustalla, kun kaksi isokokoista takatukkamiest\u00e4 k\u00e4velee puiston halki.<br \/>\n\u201dOotteko menossa Holviin?\u201d, kysyy j\u00e4\u00e4kiekkoilijoilta nainen, joka on v\u00e4rj\u00e4nnyt hiuksensa vaaleiksi vetyperoksidilla. Neito on tupeerannut permanenttinsa huomattavan kuohkeaksi ja kuorruttanut lopputuloksen kyp\u00e4r\u00e4aineella. Toinen k\u00e4rpist\u00e4 nostaa blondille peukkua.<br \/>\nLetkun grillin vieress\u00e4 kiimaa kiert\u00e4v\u00e4n kullankeltaisen datsunin stereot jumputtavat Tanna-yhtyeen T\u00e4n\u00e4 y\u00f6n\u00e4 taivaaseen -biisin kertos\u00e4ett\u00e4. Grillin sivustassa olevien vessojen ovilla k\u00e4y kuhina, kun teinipariskunnat jonottavat l\u00e4mpimiin vessoihin. T\u00e4n\u00e4 y\u00f6n\u00e4 taivaaseen, kuka portit aukaisee?<br \/>\nMenemme K\u00f6lnin kanssa grillin edustalle k\u00e4rkk\u00e4rijonon p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<br \/>\nPian edellisten j\u00e4\u00e4kiekkosankareiden per\u00e4ss\u00e4 k\u00e4velev\u00e4t Jalosen veljekset, joiden pelipaitojen sel\u00e4ss\u00e4 ovat sukunimen edess\u00e4 kirjaimet K ja H. Puheiden mukaan K tulee sanasta kalliimpi ja H tarkoittaa halvempaa.<br \/>\n\u201dEi kelvannu kalliimpikaan Izvestija-turnaukseen, muuten se ei ois nyt tulosa K\u00e4rppien pikkujouluista\u201d, sanoo mies grillijonossa.<br \/>\nTilausvuoroni tulee.<br \/>\n\u201dHampurilainen, iliman pihivi\u00e4.\u201d<br \/>\n\u201dHampurilainen, sinapillako se oli?\u201d<br \/>\n\u201dEiku hampurilainen iliman pihivi\u00e4, kyll\u00e4, sinapilla. Ja kurkkusalaatilla\u201d, sanon.<br \/>\n\u201dEttei pihvi\u00e4 ollenkaan?\u201d<br \/>\n\u201dJoo ei.\u201d<br \/>\n\u201dSe olis kaksi markkaa.\u201d<br \/>\nAikaisemmin illalla tavattu siev\u00e4 kakkosluokkalainen tytt\u00f6parivaljakko ilmaantuu grillin edustalle. Maksan ruokani kahdella hopeanv\u00e4risell\u00e4 markan kolikoilla.<br \/>\nTyt\u00f6tkin huomaavat meid\u00e4t. J\u00e4\u00e4v\u00e4t odottelemaan, ett\u00e4 saamme ruokamme.<br \/>\n\u201dKenelle oli hampurilainen iliman pihivi\u00e4?\u201d<br \/>\n\u201dT\u00e4nne, kiitos\u201d, huikkaan grillin luukulle.<br \/>\nSaan hampurilaiseni, joka pihvin kanssa olisi maksanut 6,50 mk. Runsaalla sinapilla ja kurkkusalaatilla maustettuna pihvit\u00f6n hampurilainen maistuu t\u00e4sm\u00e4lleen samalta kuin pihvillinenkin. K\u00f6lni sy\u00f6 k\u00e4rkk\u00e4ri\u00e4, viime aikoina rasvaprosentilla ei ole ollut niin v\u00e4li\u00e4. K\u00e4rppi\u00e4 menee grillin ohi. K\u00e4velemme sivummalle grillijonosta, tyt\u00f6t tulevat luoksemme.<br \/>\n\u201dEik\u00f6 teit\u00e4 nuo j\u00e4\u00e4kiekkoilijat kiinnosta?\u201d kysyn kiusoitellen.<br \/>\n\u201dMun isoveli pelaa k\u00e4rpiss\u00e4\u201d, sanoo tyt\u00f6ist\u00e4 vaaleampi ja ny\u00f6kk\u00e4\u00e4 takana kulkeviin j\u00e4\u00e4kiekkoilijoihin ja k\u00e4\u00e4ntyy samalla puhuessaan niin, etteiv\u00e4t h\u00e4nen kasvonsa miss\u00e4\u00e4n vaiheessa n\u00e4y j\u00e4\u00e4kiekkoilijoille. \u201dSamassa joukkueessa noitten kanssa.\u201d<br \/>\n\u201dMiss\u00e4 ootte olleet?\u201d kysyn.<br \/>\n\u201dIstuttiin Carrolsissa.\u201d<br \/>\n\u201dMik\u00e4 meno siell\u00e4 oli?\u201d<br \/>\n\u201dYks tappelu\u201d, aloittaa vaaleampi.<br \/>\n\u201dNe hipit iski ensin apple piet, tii\u00e4tt\u00e4k\u00f6 ne l\u00e4mmitett\u00e4v\u00e4t omenak\u00e4\u00e4ryleet,\u201d selostaa tummempi,\u201domiin naamoihinsa ja sitten alkoivat NUOLLA toistensa naamoilta sit\u00e4 tursunnutta omenahilloa. Samalla ne lauloivat sit\u00e4 Sielun Veljien biisi\u00e4.\u201d<br \/>\n\u201dKanoottilaulua?\u201d kysyn ja mietin muutamaa kaveriamme, joihin tuntomerkit sopisivat.<br \/>\n\u201dJoo. Viereisess\u00e4 p\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 koviksia rupes tietenki \u00e4rsytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja sitten ne hipit nauro niille koviksille p\u00e4in naamaa. Kohta ne oli ne kovikset hippien rinnuksissa kiinni. Sitten ne kaikki heitettiin sielt\u00e4 ulos.\u201d<br \/>\nK\u00f6lni kurkkaa reppuun. Muutama Lipsu Teutori n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan viel\u00e4 myym\u00e4tt\u00e4. K\u00f6lni vilauttaa Kulkurin Valssi -pulloaan, jossa on viel\u00e4 juotavaa.<br \/>\n\u201dHaluaisitteko tekin viinihuikat?\u201d kysyy K\u00f6lni.<br \/>\nTyt\u00f6t katsovat toisiaan. \u201dMiksei.\u201d<br \/>\n\u201dMenn\u00e4\u00e4n tuonne sivummalle, t\u00e4ss\u00e4 on poliiseja joka puolella\u201d, ehdotan.<br \/>\n\u201dTuossa pankin kohdalla, bussipys\u00e4kin takana on ontto pusikko, menn\u00e4\u00e4n sinne\u201d, sanoo K\u00f6lni.<br \/>\n\u201dMeinaatte vied\u00e4 meid\u00e4t heti pusikkoon\u201d, sanoo tumma.<br \/>\n\u201dHoukuttelette tytt\u00f6j\u00e4 alkoholilla\u201d, lis\u00e4\u00e4 vaalea.<br \/>\n\u201dT\u00e4m\u00e4 on just sit\u00e4 mist\u00e4 isk\u00e4 aina varoittaa\u201d, sanoo tumma. \u201dMenn\u00e4\u00e4n vaan!\u201d<\/p>\n<p>K\u00e4velemme grillin edustalta parinkymmenen metrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n kohti korkeita pensaita. Muutaman askeleen umpihankimatkan j\u00e4lkeen lumisien oksien v\u00e4list\u00e4 l\u00f6ytyy kolo, josta voi sujahtaa pusikon sis\u00e4\u00e4n. Oksilla oleva lumi pehment\u00e4\u00e4 kaupungin \u00e4\u00e4ni\u00e4, vaikka pilluralliin ja ohikulkevaan katuun ei ole kymment\u00e4k\u00e4\u00e4n metri\u00e4 matkaa.<br \/>\nK\u00f6lni ottaa Kulkurin Valssin kassista, aukaisee korkin ja tarjoaa tyt\u00f6ille.<br \/>\n\u201dTe ootte kyll\u00e4 v\u00e4h\u00e4n outoja\u201d, sanoo vaalea. \u201dEtte niink\u00f6 j\u00e4tk\u00e4t yleens\u00e4.\u201d<br \/>\n\u201dOotte ollu vaan huonossa seurassa\u201d, sanon ja katson tytt\u00f6\u00e4 joka kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 voisi olla Nastassja Kinskin blondimpi pikkusisko.<br \/>\nPullo kiert\u00e4\u00e4 ja melkein tyhjenee, kun K\u00f6lni ottaa kierroksen viimeiset huikat.<br \/>\n\u201dCarrolsissa ehittiin kattoa sit\u00e4 tei\u00e4n lehte\u00e4.\u201d<br \/>\n\u201dSe oli hyv\u00e4 se El\u00e4m\u00e4 on taistelua hyytymistekij\u00e4 8:aa vastaan -juttu\u201d, sanoo tumma. \u201dMit\u00e4 se kasi siin\u00e4 meinaa?\u201d<br \/>\n\u201dEik\u00f6 se hyytymistekij\u00e4 ollu jo lukion biologian kakkoskurssilla?\u201d ihmettelen. \u201dEtte kai te oo lintsannu biologian tunnilta?\u201d<br \/>\n\u201dNiinp\u00e4 tais ollakin\u201d, korjaa tumma, \u201dmietittiin vaan, ett\u00e4 siit\u00e4k\u00f6 te sen olitte keksineet.\u201d<br \/>\n\u201dSeuraavalla kerralla pannaan viel\u00e4 paremmaksi\u201d, kehuu K\u00f6lni. \u201dVarmaan heti tuossa uudenvuoden j\u00e4lkeen pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 uusi lehti.\u201d<br \/>\n\u201dJos sitten saahaan monistaa sit\u00e4 en\u00e4\u00e4 miss\u00e4\u00e4n, kun syttyy palamaan kaikki vehkeet.\u201d<br \/>\n\u201dTulkaa meille monistamaan. Mun is\u00e4 on Xeroxin edustaja\u201d, sanoo tumma. \u201dMeill\u00e4 on\u00a0 monta konetta kotonakin.\u201d<br \/>\nPensas heilahtaa bussipys\u00e4kin puoleiselta laidalta ja lunta varisee onton pensaan katosta. Ulkopuolelta kuuluu \u00e4hin\u00e4\u00e4 ja vapautunut huokaus. Katuvaloja kajastaviin lumisiin oksiin alkaa piirty\u00e4 tumma kasvava m\u00e4rk\u00e4 l\u00e4isk\u00e4. Pian pensaan ulkopuolelta tuleva suihku l\u00e4p\u00e4isee lumen. M\u00e4rk\u00e4 lumi hohkaa keltaista h\u00f6yry\u00e4 autonvalojen heijastuessa rei\u00e4st\u00e4 onttoon pensaaseen. M\u00e4r\u00e4n l\u00e4isk\u00e4n viereen ilmestyy toinen l\u00e4isk\u00e4. L\u00e4isk\u00e4t alkavat jutella.<br \/>\n\u201dVittu, menn\u00e4\u00e4n hakkaamaan ne hipit\u201d, sanoo vasemmanpuoleinen.<br \/>\n\u201dPy\u00f6ritet\u00e4\u00e4n tukasta niit\u00e4 sivarihomoja\u201d, sanoo toinen. Vetoketjut sirahtavat kiinni.<br \/>\nK\u00f6lni ja tyt\u00f6t katsovat toisiaan ja minua. Askeleet pensaan ulkopuolella et\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t.<br \/>\n\u201dT\u00e4\u00e4ll\u00e4 me sivarihomot ollaan, tulkaa hakkaamaan!\u201d huutaa K\u00f6lni \u00e4\u00e4nten per\u00e4\u00e4n. Huuto peittyy ohi ajavasta autosta kuuluvaan Garbo-yhtyeen Kuuma veri -kappaleeseen ja lopulta hukkuu kaupungin melskeeseen. Sin\u00e4 iltana oli kylm\u00e4, lunta satoi hiljalleen, ja m\u00e4 suutelin sua, apteekin sein\u00e4\u00e4 vasten.<br \/>\n\u201dEttek\u00f6 meinaa tosissaan menn\u00e4 armeijaan?\u201d kysyy tumma.<br \/>\n\u201dEi. Sivariin. Kest\u00e4\u00e4 16 kuukautta. Armeijassa p\u00e4\u00e4sis puolta lyhyemm\u00e4ll\u00e4 ajalla. Kumpi on miesten hommaa, sanokaapa?\u201d<br \/>\n\u201dMun veli vet\u00e4is varmaan teit\u00e4 turpiin, jos se n\u00e4kis minut teid\u00e4n kanssa\u201d, sanoo vaalea. \u201dSe ei tykk\u00e4\u00e4 hipeist\u00e4.\u201d<br \/>\n\u201dSe joka pelaa k\u00e4rpiss\u00e4?\u201d kysyn.<br \/>\n\u201dNiin.\u201d<br \/>\n\u201dPelasin min\u00e4kin j\u00e4\u00e4kiekkoa viel\u00e4 c-junnuissa. H\u00e4vittiin K\u00e4rppien ykk\u00f6sporukalle 47-0. Niit\u00e4 vitutti kun ne j\u00e4i parin maalin p\u00e4\u00e4h\u00e4n maalienn\u00e4tyksest\u00e4\u00e4n\u201d, muistelen urheilu-uraani. \u201dMe siis periaatteessa voitettiin se peli.\u201d<br \/>\n\u201dOotteko te homoja kans?\u201d kysyy tumma ja hymyilee.<br \/>\n\u201dSe tei\u00e4n pit\u00e4isi ihan itte testata\u201d, sanoo K\u00f6lni.<br \/>\nPullo on tyhjentynyt, olisi s\u00e4\u00e4dyllinen aika l\u00e4hte\u00e4 ulos ontosta puskasta.<br \/>\n\u201dMit\u00e4s nyt?\u201d kysyy tumma ja heiluttelee k\u00e4si\u00e4\u00e4n odottavasti, kuin l\u00e4mmitell\u00e4kseen. \u201dMeinaatteko jottain t\u00e4lle illalle?\u201d<br \/>\nKatsomme K\u00f6lnin kanssa toisiamme. N\u00e4m\u00e4 tyt\u00f6t eiv\u00e4t olisi niit\u00e4, jotka j\u00e4\u00e4v\u00e4t roikkumaan ja joita saa viikkokausia ravistella irti. Mutta. Nuoruus ja levottomuus. Kiire kokea kaikki. Kykenem\u00e4tt\u00f6myys pys\u00e4hty\u00e4. Liike.<br \/>\n\u201dMeill\u00e4 on t\u00e4m\u00e4 periaate\u201d, sanon.<br \/>\nTyt\u00f6t katsovat toisiaan.<br \/>\n\u201dEtte kai te sent\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n uskovaisia ole?\u201d<br \/>\n\u201dMiten sen ottaa. Uskomme Lipsuun Teutoriin, kaikkivaltiaaseen sanan vapahtajaan!\u201d<br \/>\n\u201dJust joo, s\u00e4ik\u00e4hin jo\u201d, sanoo vaaleampi tytt\u00f6.<br \/>\n\u201dMeill\u00e4 on periaatteena, ett\u00e4 juomme kaikki rahat mit\u00e4 t\u00e4st\u00e4 lehdest\u00e4 saamme\u201d, sanon.<br \/>\n\u201dSiksi meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 menn\u00e4 nyt baariin\u201d, jatkaa K\u00f6lni.<br \/>\n\u201dToteuttamaan periaatettamme\u201d, jatkan. \u201dAinaki Holvi on viel\u00e4 auki.\u201d<br \/>\n\u201dSeh\u00e4n on kuulemma ihan hirve\u00e4 lihatiski\u201d, sanoo tummempi tytt\u00f6. \u201dOon siskolta kuullu.\u201d<br \/>\n\u201dIhan hirve\u00e4t\u00e4 musaa ja t\u00e4ynn\u00e4 j\u00e4\u00e4kiekkoilijoita\u201d, jatkaa vaaleampi.<br \/>\n\u201dTuottaa huonoa onnea, jos emme saa kaikkia rahoja kulumaan\u201d, sanoo K\u00f6lni.<br \/>\n\u201dTe ootte ihan mukavia, mutta meid\u00e4n on pakko menn\u00e4\u201d, sanon.<br \/>\nTummempi tytt\u00f6 katsoo vaaleampaa ja sitten meit\u00e4.<br \/>\n\u201dHei, jos annan puhelinnumeron, voitte tulla ihan oikeasti monistamaan sit\u00e4 lehte\u00e4 meille, kun saatte valmiiksi\u201d, sanoo tumma. \u201dOnko teill\u00e4 paperia?\u201d<br \/>\nAnnan myym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n Lipsu Teutorin. Tumma kirjoittaa lehden takasivulle puhelinnumeron ja viereen nimet Nina ja Saija.<br \/>\n\u201dKumpi teist\u00e4 on Nina?\u201d<br \/>\nTyt\u00f6ist\u00e4 vaaleampi viittaa.<br \/>\n\u201dSin\u00e4 olet vissiinkin sitten Saija\u201d, sanoo K\u00f6lni tummemmalle, joka r\u00e4ps\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silmi\u00e4\u00e4n ja vetaisee naamalle prinsessahymyn.<br \/>\nLaitan tytt\u00f6jen puhelinnumerolla varustetun lehden takaisin muiden joukkoon reppuun.<\/p>\n<p>Saijaksi ja Ninaksi verbalisoituneet tyt\u00f6t l\u00e4htev\u00e4t k\u00e4velem\u00e4\u00e4n kohti bussipys\u00e4kki\u00e4. K\u00f6lnin kanssa suuntaamme Pakkahuoneenkatua hotellin ohi kohti tavaratalon aukiota ja jouluvaloja.<br \/>\n&#8220;Ihan asiakiltsej\u00e4.\u201d<br \/>\n\u201dKakkosella.\u201d<br \/>\n&#8220;Nii-i. Seittem\u00e4ntoista.\u201d<br \/>\n&#8220;Eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 sakkolihhaa.\u201d<\/p>\n<p>23.57<\/p>\n<p>Viime kev\u00e4\u00e4n\u00e4 my\u00f6s Judotytt\u00f6 oli kakkosella, niin kuin min\u00e4kin.<br \/>\nJuuri t\u00e4ss\u00e4 kohtaa, Letkun puistosta tavaratalon aukiolle tultaessa, oikealla on pankin n\u00e4yteikkuna. Ikkunassa virnist\u00e4\u00e4 j\u00e4ttim\u00e4inen Hippo. S\u00e4\u00e4st\u00f6virtahepo. Toukokuussa olin pankkireissulla Judotyt\u00f6n mukana. Oli viimeisen kouluviikon perjantaiaamu, olin her\u00e4nnyt Judotyt\u00f6n luota ja l\u00e4htenyt h\u00e4nen mukaansa. R\u00e4ttisitikalle l\u00f6ytyi parkkipaikka aivan t\u00e4st\u00e4 pankin n\u00e4yteikkunan edest\u00e4. Judotyt\u00f6n piti vaihtaa markkoja kruunuiksi Tukholmaan kes\u00e4t\u00f6ihin menoa varten. J\u00e4in r\u00e4tt\u00e4riin odottelemaan ja katsoin n\u00e4yteikkunan l\u00e4pi, kun h\u00e4n k\u00e4veli tiskille vaihtamaan rahoja uutta, ilman minua elett\u00e4v\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 varten. Tuntui kuin raajoja olisi revitty irti, mutta pysyttelin aikuisen tyynen\u00e4. Olin nyyhkinyt kyyneltankin tyhj\u00e4ksi jo j\u00e4itten l\u00e4hdetty\u00e4.<br \/>\nOlimme palanneet \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4n eron j\u00e4lkeen viel\u00e4 yhteen. Judotytt\u00f6 oli s\u00e4\u00e4linyt syd\u00e4nsuruista r\u00e4\u00e4p\u00e4lett\u00e4. Tai saattoi siin\u00e4 olla muutakin. Kai se v\u00e4h\u00e4n tykk\u00e4sikin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen asenne kuitenkin voitti. Kes\u00e4loman l\u00e4hestyess\u00e4 oli selv\u00e4\u00e4 ettei ensimm\u00e4inen vakavampi seurustelusuhteeni jatkuisi kes\u00e4ll\u00e4 tai sen j\u00e4lkeen.<br \/>\nTammikuussa pakkaset olivat kest\u00e4neet pitk\u00e4\u00e4n. Viel\u00e4 helmikuussa koulubussille py\u00f6r\u00e4illess\u00e4 r\u00e4k\u00e4 j\u00e4\u00e4tyi nen\u00e4\u00e4n joka arkiaamu. Oli j\u00e4inen sunnuntai, kun tapasin Judotyt\u00f6n junassa matkalla Tampereelta takaisin pohjoiseen.<br \/>\nJudotytt\u00f6 oli tulossa toisen budotyt\u00f6n kanssa joltain maajoukkueleirilt\u00e4 ja min\u00e4 kaverini Meken kanssa sos.dem -nuorten tapahtumasta joltain opistolta. Olimme tutustuneet Marxin teorioiden lis\u00e4ksi punaiseen Carilloon. Junan ravintolavaunussa istuimme tytt\u00f6jen seuraksi samaan p\u00f6yt\u00e4\u00e4n ja ostimme rehvakkaasti kaljat, kun tyt\u00f6ill\u00e4kin oli. L\u00f6ytyi yhteisi\u00e4 juttuja ja yhteisi\u00e4 tuttuja. Luminen Pohjanmaa vilisi siev\u00e4n Judotyt\u00f6n takana ravintolavaunun ikkunoissa.<br \/>\nJunan vessan p\u00f6nt\u00f6st\u00e4 h\u00f6yrysi pakkanen, kun kannen aukaisi. Sein\u00e4\u00e4n oli ruuvattu ohjekyltti, jossa luki: \u201dHuuhdotaan naimalla jalkavipua\u201d. Kun ohjeiden vastaisesti painoin vipua jalalla, p\u00f6nt\u00f6n pohjan roiskeinen metallil\u00e4pp\u00e4 aukesi. Ratakiskojen poikkipuut vilisiv\u00e4t p\u00f6nt\u00f6n pohjalla sata kilometri\u00e4 tunnissa kohti seuraavaa avaruutta.<br \/>\nP\u00e4nn\u00e4isill\u00e4 (Benn\u00e4s) siirryimme istumavaunun vastakkainistuttavalle paikalle. Tuntui kuin olisimme tunteneet aina. Kuuntelimme vuorotellen walkmaneista Meken Tampereelta divarista ostamaa Slade-yhtyeen kasettia. Yhtyeen nimi oli lapsuudesta tuttu. Kaverin isoveljen sein\u00e4lt\u00e4 olin opetellut tavaamaan nimen. Kaikki biisit, aivan jokainen, kuulosti tutulta. Slade oli soinut kaikkialla silloin, kun olimme alle kouluik\u00e4isi\u00e4. Old, New, Borrowed And Blue -levyn biisit olivat j\u00e4\u00e4neet alitajunnan pelastuslautoille odottamaan muistojen helikopteria tai aikakonetta. Oliko t\u00e4m\u00e4 enne? Lopuksi kuuntelimme Judotyt\u00f6n kanssa Everyday-slovaria yhdess\u00e4 samoilla luureilla. Everydayn sanat, jotka olivat lapsena olleet k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 foneettista m\u00f6ss\u00f6\u00e4, muuttuivat nyt todeksi.<br \/>\nJudotytt\u00f6 tuntui jotenkin sopivalta, n\u00e4tilt\u00e4 ja mukavalta. Puhelinnumeroita ei vaihdettu, mutta tiesimme molemmat, ett\u00e4 yhteisen tuttumme kautta saisimme toistemme puhelinnumerot. Kun Judotytt\u00f6 ei alkanut mill\u00e4\u00e4n unohtua ja Juicen Luonas kai olla saan -biisin soittaminen kaihersi p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 enemm\u00e4n, hankin puhelinnumeron.<br \/>\nOli vanhojen tanssien j\u00e4lkeinen sunnuntai. Katsoin kotona Fame tv-sarjaa. Odotin ett\u00e4 vanhempani l\u00e4htisiv\u00e4t jonnekin, ett\u00e4 voisin rauhassa soittaa Judotyt\u00f6lle olohuoneessa sijaitsevasta lankapuhelimestamme.<br \/>\nSovimme treffit keskustan tavaratalon kahvilaan. Ehk\u00e4 toisten treffien j\u00e4lkeen vietin jo y\u00f6n Judotyt\u00f6n vinttihuoneessa. Olimme seuraavat kuukaudet jatkuvasti yhdess\u00e4. Y\u00f6t kuluivat tutkimusmatkoilla. Aamuisin menin parin tunnin y\u00f6unien j\u00e4lkeen koulubussiin kaupungin linja-autoasemalta. Lukiokaverit ihmetteliv\u00e4t miksi sahakyl\u00e4n poika tulee kouluun kaupungin suunnasta. Ei v\u00e4sytt\u00e4nyt yht\u00e4\u00e4n. Uudet el\u00e4m\u00e4n ihmeet pitiv\u00e4t virke\u00e4n\u00e4 ja vetelin vitosten sijasta yht\u00e4kki\u00e4 pitk\u00e4n matematiikan todenn\u00e4k\u00f6isyyslaskennan kurssista kympin. Tavallisesti kymppej\u00e4 saaneet tulevat it-insin\u00f6\u00f6rit saivat korkeintaan kasin. Hetken uskoin ett\u00e4 naimalla viisastuu.<br \/>\nLaskettelu, skimbaus, m\u00e4kkeen meno kuului suhdetta vahvistavaan ja vakiinnuttavaan peruskuvioon. K\u00e4viv\u00e4th\u00e4n kaikki muutkin seurustelevat parit laskettelemassa. Iso-Sy\u00f6te, Pikku-Sy\u00f6te ja Ruka. Sporttinen tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4 vei minut jopa hiiht\u00e4m\u00e4\u00e4n murtomaasuksilla jonnekin kaupungin l\u00e4hi\u00f6it\u00e4 puikkelehtiville laduille. Urheilu oli ihan mukavaa, kun sen j\u00e4lkeen oli luvassa l\u00e4mmint\u00e4 ihokosketusta. Kerran Judotyt\u00f6n hartiat jumittivat. Levitin lihaksia rentouttavaa ja l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4\u00e4 Mobilatia tyt\u00f6n hartioille saunan j\u00e4lkeen. Koska olimme k\u00e4yneet jo saunassa, k\u00e4sien perusteellinen pesu voitelun j\u00e4lkeen unohtui. Y\u00f6ll\u00e4 peiton alla hiplaaminen p\u00e4\u00e4ttyi karmeaan huutoon. Mobilatia ei ole tarkoitettu kehon herkimpiin kohtiin.<br \/>\nLumien sulaessa seurustelusuhteemme alkoi vakiintua. Vapun tienoilla menimme Judotyt\u00f6n tytt\u00f6kaverien kanssa diskoravintolaan. Keskustan laitamilla sijaitsevalle Seurahuoneelle p\u00e4\u00e4siv\u00e4t helposti 17-vuotiaatkin.\u00a0 Judotytt\u00f6 oli jo 18, min\u00e4 en viel\u00e4. Sinisi\u00e4 enkeleit\u00e4 tilattiin p\u00f6ytiin, eik\u00e4 juomien kanssa saanut liikkua pois p\u00f6yd\u00e4st\u00e4, edes toisiin p\u00f6ytiin. Siniset enkelit piti ime\u00e4 pillill\u00e4 omalla paikalla istuen, eiv\u00e4tk\u00e4 ne menneet edes kunnolla p\u00e4\u00e4h\u00e4n. J\u00e4ykk\u00e4\u00e4 oli muutenkin kuin hitailla. Judotyt\u00f6n koulukaverit kertoivat kuinka \u00e4ll\u00f6tt\u00e4v\u00e4\u00e4 on, jos mies hakee hitaalle ja sill\u00e4 alkaa seisoa ja se ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 etumustaan vasten.<br \/>\nTanssimme Judotyt\u00f6n kanssa hitaita ja yritin olla kohteliaasti ty\u00f6nt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 etumusta h\u00e4nt\u00e4 vasten, vaikka Judotytt\u00f6 ei seisokistani koskaan valittanut. Paremminkin p\u00e4invastoin. Y\u00f6ll\u00e4 menimme taas h\u00e4nen kotiinsa, h\u00e4nen huoneeseensa. Kaikki oli niin kuin ennenkin, paitsi ett\u00e4 aamulla jotenkin ahdisti. Joku vipu oli k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt maailmaa, kammennut palloa enemm\u00e4n kallelleen jonkun kynnyksen p\u00e4\u00e4lle. T\u00e4m\u00e4 avaruus, t\u00e4m\u00e4 videopelin kentt\u00e4 oli lopuillaan. Joko selviytyisin seuraavaan avaruuteen tai pisteet ja el\u00e4m\u00e4t loppuisivat.<br \/>\nKatselin vinttihuoneen ikkunasta maisemaa ja soitin vinyylilt\u00e4 Davea ja vanhaa Pelle Miljoonan Moottori tie on kuuma -levy\u00e4. Levottomuuteni kasvoi siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi. Maailmamme olivat liian erill\u00e4\u00e4n toisistaan. En pystynyt kuvittelemaan olevani erossa h\u00e4nest\u00e4, olimmehan olleet pari-kolme kuukautta jatkuvasti yhdess\u00e4. Silti yhdess\u00e4olo ja seurustelu ahdisti. Judotyt\u00f6n lis\u00e4ksi olin ihastunut ihastumiseen, mutta en pystynyt kuvittelemaankaan, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4isin irti.<br \/>\nMy\u00f6s Judotytt\u00f6 tajusi t\u00e4m\u00e4n ja sitten \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4n aamuna, kun loikoilimme h\u00e4nen s\u00e4ngyss\u00e4\u00e4n, h\u00e4n kertoi ett\u00e4 homma olisi nyt t\u00e4ss\u00e4.<br \/>\nHypp\u00e4sin bussiin, vaikka en halunnut menn\u00e4 kotiin. Kun Peltosen sinikeltainen bussi tuli kirkonkyl\u00e4lle ja ylitti joen, tulvavesi oli juuri puskemassa j\u00e4it\u00e4 rikki. Menneen talven j\u00e4iden l\u00e4ht\u00f6 tuntui olevan t\u00e4ynn\u00e4 merkityst\u00e4 ja puhdistavan, kun samaan aikaan talvella alkanut rakkaus valui j\u00e4iden mukana Per\u00e4mereen. Alkaisi uusi aika. Menin kaverien luo\u00a0 ja jouduin heti tositoimiin. K\u00e4rr\u00e4simme hiekkas\u00e4kkej\u00e4 ja muita esteit\u00e4 talojen ymp\u00e4rille, kun tulva oli nousemassa vanhaa uomaa putaasta takakautta talojen sis\u00e4\u00e4n.<br \/>\nMonta p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja y\u00f6t\u00e4 tuntui pahalta. Seuraavalla viikolla palasimme Judotyt\u00f6n kanssa viel\u00e4 yhteen. Perjantai-iltana kaverit soittivat, ett\u00e4 l\u00e4htisink\u00f6 heid\u00e4n kanssaan kruisailemaan ja kuuntelemaan Dire Straitsia. Olin jo ehtinyt sopia, ett\u00e4 uudelleen syntynyt Judotytt\u00f6 hakisi minut r\u00e4ttisitikkansa kyytiin. Kun sitten ajelimme r\u00e4tt\u00e4rill\u00e4 kaupunkia kohti, loivasti kaartuvalla tienp\u00e4tk\u00e4ll\u00e4, pellon ojassa, n\u00e4kyi katkenneen katulampun vieress\u00e4 tuttu moottoripy\u00f6r\u00e4. Kaverit olivatkin l\u00e4hteneet kahdestaan liikkeelle isoveljen moottoripy\u00f6r\u00e4ll\u00e4, eik\u00e4 Volvo 740:ll\u00e4, kun min\u00e4 olin asettanut naisseuran etusijalle. 750 kuutioisen etuakseli oli katkennut t\u00e4ydess\u00e4 vauhdissa ja moottoripy\u00f6r\u00e4 oli ohjautunut tien sivuun ja katulamppuun pahki. Molemmat olivat j\u00e4\u00e4neet henkiin, mutta toiselta oli olkap\u00e4\u00e4 s\u00f6k\u00f6n\u00e4 ja toinen oli ly\u00f6nyt p\u00e4\u00e4ns\u00e4 pahasti.<br \/>\nLopun toukokuuta k\u00e4vin katsomassa heit\u00e4 melkein p\u00e4ivitt\u00e4in sairaalassa. Judotytt\u00f6kin oli mukana, mutta k\u00e4vin useasti vierailulla my\u00f6s Essin kanssa. Essill\u00e4kin oli meneill\u00e4\u00e4n ero poikayst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kanssa. Kun sitten kes\u00e4loma alkoi ja Judotytt\u00f6 oli h\u00e4ipynyt, my\u00f6s Essi kaipasi seuraa. Py\u00f6r\u00e4ilimme aamuisin samaa matkaa kunnan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4lle musiikkileirille, jossa olimme kes\u00e4t\u00f6iss\u00e4 leiriohjaajina. Viel\u00e4 iltaisinkin kuljailimme samoissa porukoissa, k\u00e4vimme autokoulua samaan aikaan ja autokoulun j\u00e4lkeen istuimme kes\u00e4iltoja rannoilla. Essi, joka ei ollut koskaan k\u00e4ynyt rokkifestareilla, halusi tulla mukaani juhannusfestareille. Ihan kaveripohjalta, niinh\u00e4n me puhuimme. Siell\u00e4 sitten tunturin tanssikallion kupeeseen pystytetyss\u00e4 oranssissa soputeltassa me olimme sopuisasti l\u00e4hekk\u00e4in. Syv\u00e4sti ja lopulta katkerasti rakastamani Judotytt\u00f6 vaipui unholaan, ehk\u00e4 nopeammin kuin oli sopivaa.<\/p>\n<p>Takaisin talvip\u00e4iv\u00e4nseisaukseen. Vuoden pisimp\u00e4\u00e4n y\u00f6h\u00f6n. Talvip\u00e4iv\u00e4nseisokkiin. Eteenp\u00e4in! El\u00e4m\u00e4 on taistelua hyytymistekij\u00e4 8:aa vastaan!<br \/>\nK\u00e4\u00e4nnymme tavaratalo-aukion j\u00e4lkeen joulukadun valojen alta K\u00f6lnin kanssa kohti torinrantaa. Parin korttelin p\u00e4\u00e4st\u00e4 edess\u00e4mme on Holvi, diskohelvetti, lihatiski, miten vain, kunhan tarjolla on naisia, musiikkia ja lis\u00e4\u00e4 alkoholia. Lis\u00e4\u00e4 alkoholia! Kaikki rahat on saatava menem\u00e4\u00e4n!<br \/>\nRakennus on kaupungin vanhimpia. Vauraiden tervaporvarien rakentama kivirakennus, joka on kest\u00e4nyt j\u00e4\u00e4t\u00e4 ja tulta, olivat kaupunkia yritt\u00e4neet polttaa sitten tsaarin kuriirit, engelsmannit tai rakennusliikkeet.<\/p>\n<p>00.04<\/p>\n<p>J\u00e4\u00e4kiekkoilijoiden ja juppien suosimaan diskoon on jono. Oven auetessa sis\u00e4lt\u00e4 kuuluva jumputus selki\u00e4\u00e4 Laura Braniganin Self Control -hitiksi. Monotoninen komppi etenee kuin juna Kostamukseen, kalsea nais\u00e4\u00e4ni laulaa menett\u00e4neens\u00e4 kontrollin y\u00f6n pimeydess\u00e4. Kappaleen kylmien elementtien yl\u00e4puolella p\u00f6risee s\u00e4hk\u00f6kitarariffi, kuin muovihampurilaisia myyv\u00e4n grillin jonossa r\u00e4yh\u00e4\u00e4v\u00e4 154 senttimetri\u00e4 pitk\u00e4 metsurin ja ampiaisen lehtolapsi.<br \/>\nHetken aikaa laulun j\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4 l\u00e4tin\u00e4 tuntuu tiivist\u00e4v\u00e4n vuoden pisimm\u00e4n y\u00f6n yht\u00e4aikaa kylm\u00e4n sek\u00e4 kuuman tunnelman. Ja olevan samanaikaisesti sen t\u00e4ydellinen vastakohta.<br \/>\n65. leveyspiiri, kaupunki j\u00e4\u00e4tik\u00f6n ja soiden v\u00e4liss\u00e4. Eroottinen kaipuu, hapuileva k\u00e4nni ja pohjoisen ihmisille ominainen tapa osoittaa rakkautta vittuilemalla. Ironia, joka voi hyyty\u00e4 luovuttamiseksi tai r\u00e4j\u00e4ht\u00e4\u00e4 v\u00e4kivallaksi sekunnissa. In the Night, No Control. Loputon haku p\u00e4\u00e4ll\u00e4, kykenem\u00e4tt\u00f6myys pys\u00e4hty\u00e4 mahdollisen onnen \u00e4\u00e4relle. Oksennuksen \u00e4\u00e4ni\u00e4 kulman takaa. Kiistaa taksista. Tappelu grillijonossa. Varastettuja polkupy\u00f6ri\u00e4, ainainen pakkanen ja kahdeksan boforin tuuli. K\u00e4rppi\u00e4, lohia, silakoita. Kaleva, Kaltio, Kallinen. Lestadiolaisen uskontovy\u00f6hykkeen piiritt\u00e4m\u00e4 kaupunki, jonka yliopisto rakennettiin suolle ja teatteri mereen. Satama kuivalla maalla. Kannattaako sit\u00e4 etes l\u00e4hti\u00e4? Ei t\u00e4st\u00e4 tuu kuitenkaan mitt\u00e4\u00e4n. Luovutetaan.<br \/>\nAhistuksesta voimaa ja angstista vitamiinia.<\/p>\n<p>\u201dT\u00e4\u00e4ll\u00e4h\u00e4n on tuttuja!\u201d sanoo K\u00f6lni, kun n\u00e4kee jonon h\u00e4nnill\u00e4 olevan Nassen. Nuorisotalon diskon vastaava bodari pit\u00e4\u00e4 jonon per\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 noin 25-vuotiaan kaverinsa kanssa. Naisilla on kuohkeat tukat ja neonv\u00e4rej\u00e4 kaihtamattomat sotamaalaukset. Asetumme jonoon heid\u00e4n taakseen.<br \/>\n\u201dHei kiharap\u00e4\u00e4, ookko n\u00e4\u00e4 Bensonin veli?\u201d kysyy Nassen kaveri minulta.<br \/>\n\u201dBensonin? En tiet\u00e4\u00e4kseni.\u201d<br \/>\n\u201dOot v\u00e4h\u00e4 samann\u00e4k\u00f6inen kuin Garbon rumpali.\u201d<br \/>\n\u201dAi jaa.\u201d<br \/>\n\u201dOstatko lehen? Ei oo Garbosta juttua, mutta muita hyvi\u00e4 on\u201d, puuttuu K\u00f6lni puheeseen.<br \/>\n\u201dSe on kyll\u00e4 ihan kauhia\u201d, varoittaa Nasty Suiciden mukaan nimetty Nasse kaveriaan.<br \/>\n\u201dN\u00e4m\u00e4 on kivann\u00e4k\u00f6si\u00e4 poikia\u201d, hihitt\u00e4\u00e4 Nassen kaveri ja ostaa Lipsu Teutori -lehden ja laittaa sen k\u00e4silaukkuunsa.<br \/>\nSaamme myyty\u00e4 jonon muille tyypeille loputkin repussa olevat lehdet. Taskumme ovat t\u00e4ynn\u00e4 viiden ja kymmenen markan seteleit\u00e4. Rahojen juomisesta tulee kova urakka.<\/p>\n<p>Nasse ja kaveri ovat bonganneet takatukat, jotka l\u00e4hestyv\u00e4t keskikaupungilta ravintolaa ja sen oven eteen muodostunutta lihallisen kaipuun riuduttamaa jonoa.<br \/>\n\u201dTuo J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4 on komia\u201d, supattaa Nasse kaverilleen.<br \/>\n\u201dIil\u00e4inen takatukka\u201d, kommentoi K\u00f6lni, niin ett\u00e4 Nassen kaverikin varmasti kuulee.<br \/>\n\u201dN\u00e4ytt\u00e4\u00e4h\u00e4n tuo sinullakin tukka kasvavan. Tuo liimaletti kaipais pient\u00e4 pehmennyst\u00e4\u201d, sanoo Nassen kaveri K\u00f6lnille. \u201dVaraa aika Virholta, niin vedet\u00e4\u00e4n sulle vogue.\u201d<br \/>\nJ\u00e4\u00e4kiekkoilijat purjehtivat tyynesti jonon ohi.<br \/>\n\u201dMit\u00e4 maalitykki?\u201d, huikataan jonosta J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4lle. Vaalea takat\u00f6yht\u00f6inen kiekkoilija hymyilee huikkaajalle ja jatkaa matkaansa ovelle. Portsari avaa oven niin, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4kiekkoilijat voivat k\u00e4vell\u00e4 ravintolaan sis\u00e4\u00e4n vauhdin lainkaan hiljentym\u00e4tt\u00e4.<br \/>\n\u201dOn se ihana\u201d, sanoo Nassen kaveri.<br \/>\n\u201dPaljo komiampi kuin tuo Huikari\u201d, kommentoi Nasse.<br \/>\n\u201dKyll\u00e4 mulle Huikarikin kelepais\u201d, sanoo Nassen kaveri.<br \/>\n\u201dTuolle kelepais kuka vaan, joka on n\u00e4kynyt telkkarissa\u201d, sanoo K\u00f6lni minulle.<br \/>\n\u201d\u00c4l\u00e4p\u00e4 poika ala\u201d, sanoo kommentin kuullut Nasse. Naiset k\u00e4\u00e4nt\u00e4v\u00e4t meille selk\u00e4ns\u00e4, kun jono edess\u00e4 alkaa liikkua.<br \/>\nBaarista tulee ulos nopeaa tahtia sinne yksin menneit\u00e4, nyt pariskuntina. Jono vet\u00e4\u00e4 paremmin kuin Rattorissa. Mekin p\u00e4\u00e4semme sis\u00e4lle l\u00e4mpim\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>00.23<\/p>\n<p>Portsari ottaa takkimme ja antaa narikkalaput. 200-vuotias kivirakennus tuntuu eksoottiselta laatikkorakentamisen keskell\u00e4, vessassakin pit\u00e4\u00e4 kusta sivuttain vinossa.<br \/>\nOhitamme alakerran pubin ja menemme suoraan sinne minne muutkin, yl\u00e4kerran diskoon, jota tyt\u00f6t Letkussa vertasivat lihatiskiin. Vertaus ei ole huono.<br \/>\nSaamisen ja antamisen loputon leikki on k\u00e4ynniss\u00e4.<br \/>\nSy\u00f6tti on asetettu.<br \/>\nDiskoravintolan ilma on imel\u00e4 sekoitus tupakan savua, savukoneiden sitruunaa, vaniljaa, Calvin Kleinia, Lacostea\u2026 Mennenin tuoksu baaritiskill\u00e4 t\u00f6kk\u00e4\u00e4 nokkaan kuin biljardikeppi.<br \/>\nKaiken pohjalla on kuitenkin kiiman tuoksu. Haju, jota ei haista hajuna. Haju, joka iskee suoraan aivojen suvunjatkamiskeskukseen. Tuoksu, joka kutsuu etsim\u00e4\u00e4n pariutumiskumppania, parhaita geenej\u00e4, sopivaa vastustuskyky\u00e4, puuttuvaa palasta, avainta lukkoon, vakalle kantta.<br \/>\nA-ha -yhtyeen Take On Me on t\u00e4m\u00e4n hetken kovin hitti. Sen nopea rumpukomppi pumppaa kivirakennuksen tanssilattialle turboahdettua nuorta energiaa kuin nelj\u00e4 puolentoista litran Saabin m\u00e4nt\u00e4\u00e4. Kaipauksessa kylm\u00e4puristettu kiiman tuoksu ja nuori energia tiivistyv\u00e4t uuden el\u00e4m\u00e4n polttoaineeksi. Siit\u00e4 tulee animaalista steroidia, joka pist\u00e4\u00e4 ihmisen etsim\u00e4\u00e4n t\u00e4yttymyst\u00e4, v\u00e4sym\u00e4tt\u00e4 ja vastoink\u00e4ymisist\u00e4 v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n r\u00e4meit\u00e4 ja vuoristoja, tekem\u00e4\u00e4n keksint\u00f6j\u00e4 ja rakentamaan linnoja. Se synnytt\u00e4\u00e4 oivalluksia ja runoutta, pist\u00e4\u00e4 tappelemaan ja tappamaan, etsim\u00e4\u00e4n sit\u00e4 oikeaa, tai edes sopivaa tai edes jotakuta, jolle kelpaisi valomerkin j\u00e4lkeen ravintolan oven ulkopuolella, kun isojako on lopuillaan.<br \/>\nMuuten j\u00e4\u00e4tyy hankeen ja jos ei j\u00e4\u00e4dy, j\u00e4\u00e4 yksin.<\/p>\n<p>\u201dNyt otetaan kaikkea ja tuplana!\u201d sanoo K\u00f6lni kourat vitosen seteleit\u00e4 pursuten.<br \/>\nTanssilattialla Lacosten ja Sepp\u00e4l\u00e4n ohuisiin villatakkeihin pukeutuneet t\u00f6yht\u00f6tukkaiset miehet tanssivat (sill\u00e4 takatukat eiv\u00e4t tanssi) ja l\u00e4hestyv\u00e4t naisia laskettelusauvojen koukkuun j\u00e4ykist\u00e4min kyyn\u00e4rp\u00e4in, lanteitaan ketkuttaen. Rytmin t\u00e4h\u00e4n soidintanssiin antaa brittil\u00e4inen Billy Ocean. Wanna be a lover, lover, uh, lover boy.<br \/>\n\u201dDiskoperseit\u00e4\u201d, sanoisi punkkariyst\u00e4v\u00e4mme Pate.<\/p>\n<p>K\u00f6lnin tilaamat rommicolat nousevat p\u00e4\u00e4h\u00e4n kuin kutuhauet putaaseen. Todellisuus himmenee. On yht\u00e4 aikaa kirkasta ja sumeaa. Havaitsen naisen hahmon tai ainakin naisen idean. Haen sit\u00e4 tanssimaan. Careless Whisper. Huoleton vispaaja. Ei paljon puhu, peltojen keskelt\u00e4. Opiskelee k\u00e4si- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. Varmaan kiva, mutta hei.<br \/>\nSamantien edess\u00e4ni on missityylinen blondi, joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jostain tutulta. Tuskin telkkarista, pohjoisesta ei juuri telkkariin p\u00e4\u00e4st\u00e4 tai jouduta, saati menn\u00e4. Blondi katsoo minua. Pinkit huulet. Vilkaisee sitten seinustalla kesken\u00e4\u00e4n kukkoileviin takatukkiin, katsoo sitten uudestaan minua. Forever Young. Let&#8217;s dance in style, let&#8217;s dance for a while.<br \/>\n\u201dT\u00e4m\u00e4 on maailman paras biisi. L\u00e4hekk\u00f6 tanssimaan?\u201d kysyn.<br \/>\nNainen katsoo millisekunnin, miettii, p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 l\u00e4hte\u00e4, ep\u00e4r\u00f6i, ja jostain tuntemattomasta esteest\u00e4 huolimatta l\u00e4htee.<br \/>\nTulen s\u00e4\u00e4dylliselle et\u00e4isyydelle, mutta nainen provosoi uhmakkaasti ja puskee lantiotaan l\u00e4hemm\u00e4s ja katsoo olkani yli tanssilattian reunalle takatukkien suuntaan. Nainen on jotenkin tutusti kaunis ja mietin miss\u00e4 olen h\u00e4net n\u00e4hnyt? Urheilija? Ei. Telkkarissa. Ei tai\u2026 perint\u00f6prinsessa? Ei nyt sent\u00e4\u00e4n missi. Liittyy jotenkin vaatteiden esittelyyn. Muotin\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4 tai Pukumiehen mainoksessa? Ei. Muistan yksityisen hetken omassa huoneessani. Anttilan kuvasto, alusvaatesivut. Siell\u00e4. Malli.<br \/>\nNainen hankaa lantiotaan provosoivasti ja katsoo minua silmiin. Min\u00e4 katson takaisin, mietin suudelman mahdollisuutta ja muutamaa muuta mahdollisuutta. Nainen vilkaisee olkani yli jonnekin taakse. Yht\u00e4kki\u00e4 joku rep\u00e4isee takaa olkap\u00e4\u00e4st\u00e4ni. Otteeni naisesta irtoaa. Kaadun sel\u00e4lleen lattialle. Nainen katsoo rep\u00e4isij\u00e4\u00e4, eik\u00e4 sano mit\u00e4\u00e4n. Rep\u00e4isij\u00e4 katsoo naista, mutta k\u00e4\u00e4ntyy minuun p\u00e4in ja nostaa minut rinnuksista yl\u00f6s. Takatukka. Nyt on aika l\u00e4hell\u00e4, ett\u00e4 tulee turpaan.<br \/>\nTakatukka katsoo sivulleen. Sinne on ilmestynyt 30 sentti\u00e4 Takatukkaa lyhyempi tyyppi, joka naputtaa Takatukkaa asiallisesti olkap\u00e4\u00e4h\u00e4n. Takatukka katsoo tyyppi\u00e4. Lyhyt urheilullinen tyyppi on Essin lihaksikas painijapoikayst\u00e4v\u00e4 Jone.<br \/>\n\u201dAnna sen olla, se on mun kaveri\u201d, sanoo Jone Takatukalle.<br \/>\n\u201dVittu, yritti mun naista\u201d, sanoo Takatukka ja k\u00e4\u00e4ntyy naisen suuntaan, ottaa naista k\u00e4sivarresta ja vie naisen pois menness\u00e4\u00e4n.<br \/>\n\u201dMieti v\u00e4h\u00e4 kenen naisia tanssitat ja kenelle vittuilet\u201d, sanoo Jone minulle. Muutaman metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Jonen takana on Essi, joka nostaa minulle sinist\u00e4 enkeli\u00e4 kippikseksi ja hohkaa diskospottien kirkasta valkoista valoa, kuin olisi itsekin enkeli.<br \/>\n\u201dOn se enkeli\u201d, sanon.<br \/>\n\u201dOnhan se. Oot ollu vissiin aika ihastunu siihen?\u201d sanoo Jone. \u201dTeh\u00e4n ootta k\u00e4yneet yhess\u00e4 vaikka miss\u00e4.\u201d<br \/>\n\u201dOllaan kai, joo\u201d, vastaan.<br \/>\n\u201dOottako koskaan pusutellu Essin kans?\u201d<br \/>\n\u201dNo vittu kavereita vaan ollaan\u201d, sanon, vaikka muistoja soputeltasta sinkoilee p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<br \/>\n\u201dEttek\u00f6 yht\u00e4\u00e4n, edes ihan pikku-pikkupusuja?\u201d kysyy pienikokoista kreikkalaista Adonis-patsasta muistuttava Jone.<br \/>\n\u201dOltaiski.\u201d<br \/>\nTunnen et\u00e4ist\u00e4 kuvotusta. L\u00e4hden ihmisjoukon l\u00e4pi kohti vinosti kustavaa vessaa. Mahassa py\u00f6r\u00e4ht\u00e4\u00e4 ja kurkkua polttaa. Nyt taitaa tulla kusen sijasta viini\u00e4, rommia ja hampurilainen ilman pihvi\u00e4.<br \/>\nYmp\u00e4rist\u00f6 muuttuu liikkuvien kuvien sijasta strobon lailla v\u00e4lkkyv\u00e4ksi sarjaksi still-kuvia.<br \/>\nKuva 1: K\u00f6lni juttelee joidenkin urheilijatyyppien kanssa baaritiskin kupeessa. Samassa ringiss\u00e4 lukiomme aitajuoksua harrastava kanslisti nauraa suu auki.<br \/>\nN\u00e4k\u00f6hermojeni suljin raksahtaa.<br \/>\nKuva 2: Jonen takana oleva enkeli-Essi huomaa n\u00e4k\u00f6kentt\u00e4ni oikean reunan ulkopuolella jonkun. R\u00e4ps.<br \/>\nKuva 3:\u00a0 Essi l\u00e4htee drinkkins\u00e4 kanssa sen huomaamansa n\u00e4k\u00f6kentt\u00e4ni ulkopuolella olevan jonkun luo.<br \/>\nK\u00e4\u00e4nn\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00e4ni, vaikka mahassa ja p\u00e4\u00e4ss\u00e4 py\u00f6rii.<br \/>\nSalama v\u00e4l\u00e4ht\u00e4\u00e4.<br \/>\nKuva 4: Kata on saapunut paikalle arkkitehtipoikayst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kanssa. V\u00e4l\u00e4hdys ja r\u00e4ps.<br \/>\nKuva 5: K\u00f6lni huomaa Katan ja l\u00e4htee Katan suuntaan.<\/p>\n<p>Kiihdyt\u00e4n vauhtia. Ehdin vessaan, painelen vuoroaan odottelevien ohi suoraan WC-koppiin. Arabia. Laatumerkki. Mahahapot maistuvat rommilta ja colalta.<br \/>\nBassarin tasainen jytke kantautuu vessan seinien l\u00e4pi et\u00e4isyydest\u00e4. Kivisein\u00e4t leikkaavat musiikista yl\u00e4p\u00e4\u00e4n pois ja muuttavat biisit tunnistamattomiksi jyskeeksi, kuin sein\u00e4n takana paneskelevien lakeuden j\u00e4ttil\u00e4isten lemmen \u00e4\u00e4niksi opiskelijak\u00e4mp\u00e4n pahvinohuinen seinien takana. Aina kun vessan ovi aukeaa, jytke muuttuu p\u00e4tk\u00e4ksi jotain, jonka olen jossain kuullut.<\/p>\n<p>01.12<\/p>\n<p>Vierailu saniteettitilojen LVI-p\u00e4\u00e4tteell\u00e4 auttaa. Palaan diskoon uusin voimin. Nuoriso-ohjaaja bodari Nasse kavereineen on asettunut takatukkaringin viereen tyrkylle. Alusvaatemallia vartioinut takatukka on palannut muiden takatukkien rinkiin ja Anttilan kuvaston tytt\u00f6 imee drinkki\u00e4ns\u00e4 baaritiskin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 yksin, hylj\u00e4ttyn\u00e4. Ritari tai piru sis\u00e4ll\u00e4ni her\u00e4\u00e4. Nainen vilkaisee minua. Ritaripiru. Menen jututtamaan naista.<br \/>\n\u201dSun ei kannattais tulla mulle jutteleen\u201d, sanoo alusvaatemalli muualle katsoen.<br \/>\n\u201dL\u00e4hekk\u00f6 tanssimaan?\u201d kysyn naiselta. \u201dVai otakko juomista?\u201d<br \/>\nK\u00e4\u00e4nnyn baarimikkoon p\u00e4in.<br \/>\n\u201dSininen enkeli Ginger Alella!\u201d<br \/>\n\u201d\u00c4l\u00e4 hullu mulle tilaa!\u201d alusvaatemalli sihahtaa.<br \/>\n\u201dMiksen? \u00c4sk\u00f6nh\u00e4n me tanssittiinkin.\u201d<br \/>\n\u201dSulle k\u00e4y huonosti.\u201d<br \/>\nSuojelusenkelini Essi tulee ja \u00e4nke\u00e4\u00e4 keskustelumme v\u00e4liin.<br \/>\n\u201dHei, mit\u00e4 mies?\u201d<br \/>\n\u201dMit\u00e4s t\u00e4ss\u00e4, yrit\u00e4n kasvaa sinusta irti\u201d, sanon Essille.<br \/>\n\u201dVai niin, tuuppa k\u00e4ym\u00e4\u00e4n tuolla narikassa, mulla on sulle siell\u00e4 juttu.\u201d<br \/>\nAlusvaatemalli katsoo Essi\u00e4.<br \/>\n\u201dOnko tuo hullu sun kaveri? Vie se vittuun t\u00e4\u00e4lt\u00e4, ennenku se kuolee.\u201d<br \/>\nEssi ottaa minua k\u00e4dest\u00e4 ja l\u00e4htee taluttamaan kohti portaita. Otan talutuksen vakavana vapaan tahdon ja yksityisyyteni loukkauksena.<br \/>\n\u201dHei Essi, just kun mulla ois ollu mahkut\u201d, yrit\u00e4n v\u00e4ng\u00e4t\u00e4.<br \/>\n\u201dMenn\u00e4\u00e4n hakemaan nyt ne teid\u00e4n Saabin avaimet narikasta\u201d, komentaa Essi.<br \/>\nTakatukat katsovat kun Essi taluttaa minua portaitten suuntaan.<br \/>\n\u201dTippukaa tekin divariin!\u201d huudan takatukille. \u201dSuoraan kakkoseen!\u201d<br \/>\nRinnuksiini k\u00e4ynyt takatukka katsoo kavereitaan hermostuneesti. Vaikka 120 kg nousee penkilt\u00e4, mies ei tied\u00e4 miten huutoon pit\u00e4isi vastata. Muut takatukat nauravat. Takatukkien vieress\u00e4 p\u00e4ivyst\u00e4v\u00e4 Nasse kelaa keskisormensa pystyyn minua kohti niin, etteiv\u00e4t takatukat huomaa.<br \/>\nToisella seinustalla K\u00f6lnill\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan kovasti asiaa Katalle ja Katan arkkitehtipoikayst\u00e4v\u00e4lle. K\u00f6lnin kiihtyneest\u00e4 virneest\u00e4 p\u00e4\u00e4tellen my\u00f6t\u00e4tuntoa ei ole jaossa. Kata ei n\u00e4yt\u00e4 tyytyv\u00e4iselt\u00e4. Ei, Kata n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vihaiselta.<br \/>\nEssi taluttaa minut portaita alas, narikkaan. Essi kaivaa narikkalappuansa ja min\u00e4 kaivan omaani. Mallasjuoman logolla varustettu numeroitu muovil\u00e4yst\u00e4ke l\u00f6ytyy perstaskusta. Portsari antaa takkimme kuin pariskunnalle, yht\u00e4aikaa. Tilanne olisi optimaalinen, jos olisi viime kes\u00e4 ja olisimme Essin kanssa l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 diskosta kahdestaan.<br \/>\n\u201dT\u00e4ss\u00e4 on n\u00e4m\u00e4 avaimet. Kai te p\u00e4rj\u00e4\u00e4tte?\u201d sanoo Essi ja antaa takkinsa takaisin portsarille narikkaan. \u201dTeill\u00e4h\u00e4n on taksirahat niist\u00e4 lehdist\u00e4, jos ette muulla p\u00e4\u00e4se.\u201d<br \/>\n\u201dMietipp\u00e4 Essi, jos me\u2026\u201d, koetan s\u00f6nk\u00f6tt\u00e4\u00e4.<br \/>\nEssi pys\u00e4htyy katsomaan minua.<br \/>\n\u201dSiis jos sin\u00e4 ja min\u00e4\u2026\u201d, katkaisen lauseeni.<br \/>\nEi ole viime kes\u00e4, Essill\u00e4 on nyt Jone.<br \/>\n\u201dTai\u2026 p\u00e4rj\u00e4t\u00e4\u00e4n me, me menn\u00e4\u00e4n vaikka toimistolle tai jotain.\u201d<br \/>\nJone taluttaa virnuilevaa K\u00f6lni\u00e4 yl\u00e4kerrasta narikkaan. K\u00f6lni n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hikiselt\u00e4, otsalla on pisaroita.<br \/>\n\u201dT\u00e4m\u00e4 l\u00e4htee samassa paketissa\u201d, sanoo Jone portsarille. \u201dEnnenku saa turpaansa muutakin kuin drinkin.\u201d<br \/>\nSaan takin p\u00e4\u00e4lleni. K\u00f6lni kaivaa taskuistaan kourallisen seteleit\u00e4 ja kolikoita. Ojentaa sitten kaikki rahat portsarille, joka pys\u00e4htyy lyhyeksi hetkeksi katsomaan K\u00f6lni\u00e4 ja ottaa sitten rahat.<br \/>\n\u201dT\u00e4ss\u00e4 on Lipsu Teutori, joka morisee\u201d, sanoo K\u00f6lni ja nauraa itsekseen.<br \/>\nEssi ja Jone saattavat meid\u00e4t ovelle.<br \/>\n\u201dNyt on pojat niin, ett\u00e4 teid\u00e4n ei kannata j\u00e4\u00e4d\u00e4 t\u00e4h\u00e4n baarin eteen odottelemaan ket\u00e4\u00e4n, menette samantien jonnekin pitemm\u00e4lle\u201d, opastaa Jone. \u201dMuuten saattaa l\u00e4tty l\u00e4tist\u00e4.\u201d<br \/>\n\u201dP\u00e4rj\u00e4\u00e4tteh\u00e4n te varmasti?\u201d kysyy Essi.<br \/>\n\u201dKyll\u00e4, \u00e4iti!\u201d sanon.<br \/>\n\u201dLipsu Teutori kuittaa!\u201d sanoo K\u00f6lni ja vet\u00e4\u00e4 k\u00e4den lippaan. K\u00e4velemme kivitalon sis\u00e4pihan muurien ulkopuolelle.<br \/>\nKaikkialta iskev\u00e4 pakkanen j\u00e4\u00e4hdytt\u00e4\u00e4 tunnelman diskon hikisyyden j\u00e4lkeen. \u00c4kki\u00e4 p\u00e4\u00e4 tuntuu huomattavan selv\u00e4lt\u00e4. K\u00f6lni\u00e4 viel\u00e4 naurattaa.<\/p>\n<p>01.25<\/p>\n<p>K\u00e4velemme korttelin p\u00e4\u00e4h\u00e4n ravintolasta. Pakkasen kirkastamat aivot faxaavat tajuntaan tilanneraporttia. Riks raks. Spruit.<br \/>\n\u201dEi mutta vittu, meh\u00e4n ollaan juotu kaikki rahat!\u201d<br \/>\n\u201dTavoite t\u00e4ytetty!\u201d nauraa K\u00f6lni. \u201dKohta koittaa onni!\u201d<br \/>\n\u201dMulla on en\u00e4\u00e4 yks markka taskussa. Ei paljo taksilla ajella.\u201d<br \/>\n\u201dKerrankin oltiin reiluja portsarille!\u201d<br \/>\n\u201dNii oltiin, mutta ei p\u00e4\u00e4st\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4 pois mitenk\u00e4\u00e4n.\u201d<br \/>\n\u201dMenn\u00e4\u00e4n putkaan. Sanotaan ett\u00e4 tehh\u00e4\u00e4n itsarit, jos ei p\u00e4\u00e4st\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4\u00e4n!\u201d hohottaa K\u00f6lni.<br \/>\n\u201dToimistolla ei oo en\u00e4\u00e4 ket\u00e4\u00e4n, sinne ei kannata yritt\u00e4\u00e4. Kaikki tutut on jossain k\u00e4nniss\u00e4, niilt\u00e4 ei saaha kyyti\u00e4\u201d, kertaan vaihtoehdot. \u201dJa loput on l\u00e4hteneet Sy\u00f6tteelle.\u201d<br \/>\nK\u00f6lnin naama pisaroi viel\u00e4kin siihen heitetyst\u00e4 drinkist\u00e4.<br \/>\n\u201dKuivaa tuo naamas ennenku j\u00e4\u00e4tyy.\u201d<br \/>\n\u201dKatasta on tullu draamaqueen\u201d, sanoo K\u00f6lni samalla, kun kuivaa naamaa vihre\u00e4\u00e4n villaiseen kaulahuiviinsa.<br \/>\n\u201dTai sinusta\u201d, sanon. \u201dVittuilitko sille pahastikin?\u201d<br \/>\n\u201dK\u00e4vin vaan l\u00e4pi faktat\u201d, vakavoituu K\u00f6lni.<br \/>\n\u201dMitk\u00e4 faktat?\u201d<br \/>\n\u201dK\u00f6lnin kirkko\u201d, sanoo K\u00f6lni, \u201dsit\u00e4 rakennettiin 600 vuotta. Ja valmistuessaan 1880 se oli maailman korkein rakennus.\u201d<br \/>\n\u201dTiedet\u00e4\u00e4n\u201d, sanon. K\u00f6lni on saanut lempinimens\u00e4 voimallisesta esitelm\u00e4st\u00e4, jossa h\u00e4n onnistui yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n syk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla Aku Ankka -lehdess\u00e4 ilmestyneen Kirkontornin huilisti -jatkosarjan, K\u00f6lnin kirkon rakentamisen ja Euroopan sotahistorian.<br \/>\n\u201dSe halus vaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 \u00e4kki\u00e4 neitsyydest\u00e4 ennenku t\u00e4ytti 18\u201d, sanoo K\u00f6lni, \u201deik\u00e4 sitten muuta.\u201d<br \/>\n\u201dAika tyly\u00e4.\u201d<br \/>\nMietin yhden sadasosasekunnin ajan minulta salattuja vaiheita Katan neitsyydenmenetyspeliss\u00e4. Molemmille saavuttamattomaksi luulemani wannabe-joyce davenport oli lopulta sittenkin saavuttamaton, meille molemmille.<br \/>\nMelkein heti, sadasosasekuntia my\u00f6hemmin, Thomas Wassbergin olympialaisten hiihtokisassa Juha Mietoon tekem\u00e4n eron kuluttua, pakkanen hy\u00f6kyy taas p\u00e4\u00e4lle ja vie ajatuksen takaisin t\u00e4h\u00e4n hetkeen ja sit\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti seuraavaan j\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4\u00e4n tulevaisuuteen.<br \/>\nJuuri t\u00e4ll\u00e4 \u201dnyt\u201d -hetkell\u00e4 tilanne ei n\u00e4yt\u00e4 kovin hyv\u00e4lt\u00e4. Hirve\u00e4 pakkanen, ei kyyti\u00e4, ei y\u00f6sijaa.<br \/>\nJotakin pit\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4.<br \/>\nVihdoin my\u00f6s K\u00f6lni tajuaa, ett\u00e4 jotain pit\u00e4isi keksi\u00e4. Ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 keksiv\u00e4nkin.<br \/>\n\u201dNe kakkosluokkalaiset kiltsit antoi puhelinnumeron, menn\u00e4\u00e4n sinne!\u201d<br \/>\n\u201dEnsimm\u00e4inen hyv\u00e4 idea tuntiin!\u201d<br \/>\nRupean kaivamaan reppua. Sielt\u00e4 l\u00f6ytyy vain tyhj\u00e4 Kulkurin Valssi -pullo. Ei yht\u00e4\u00e4n lehte\u00e4. Ei yht\u00e4\u00e4n lehte\u00e4. Ei!<br \/>\n\u201dMe ollaan myyty sekin lehti, mihin ne kirjoitti sen puhelinnumeron!\u201d<br \/>\nPakkanen kiristyy ja imeytyy vaatteiden l\u00e4pi, diskon kiimainen hiki on en\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4htynytt\u00e4 kusta housuissa. Ep\u00e4toivolle on tullut iskun paikka.<br \/>\n\u201dOn meill\u00e4 se auto. Laitetaan se tyhj\u00e4k\u00e4ynnille ja l\u00e4mm\u00f6t t\u00e4ysille. Nukutaan siell\u00e4 siihen asti ett\u00e4 ollaan ajokunnossa.\u201d<br \/>\nPakkohan sit\u00e4 on jotakin yritt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>01.33<\/p>\n<p>Poliisitalon kylkeen, kaupunginojan rantaan on j\u00e4\u00e4nyt muutamia lukittuja polkupy\u00f6ri\u00e4. Vanhanmallisen lukon saa auki yhdell\u00e4 tarkalla potkulla. Talutamme py\u00f6r\u00e4n ensin yl\u00e4m\u00e4keen t\u00f6rm\u00e4n p\u00e4\u00e4lle. Lyseon kohdalla nousen polkemaan ja K\u00f6lni hypp\u00e4\u00e4 kyytiin tarakalle. Olen unessa useasti, sinun kaduillas, koulutie.<br \/>\nYlit\u00e4mme jokisuiston kolme siltaa matkallamme pohjoiseen. Py\u00f6r\u00e4n rengas luiruaa j\u00e4isell\u00e4 jalkak\u00e4yt\u00e4v\u00e4ll\u00e4. K\u00f6lni hypp\u00e4\u00e4 tarakalta juuri ennen nelj\u00e4tt\u00e4, voimalaitoksen alakanavan siltaa. Pys\u00e4hdymme katsomaan vesivoimalasta ulos vellovaa, kaupungin v\u00e4ritelevisioille, j\u00e4\u00e4kaappipakastimille ja s\u00e4hk\u00f6kitaroille virtansa antanutta, mustana py\u00f6rteilev\u00e4\u00e4 nolla-asteista vett\u00e4. K\u00f6lni nojaa kaiteeseen.<br \/>\n\u201dHypp\u00e4isk\u00f6 koskeen? Ei olis mit\u00e4\u00e4n mahkuja selvit\u00e4!\u201d<br \/>\n\u201d\u00c4l\u00e4 leiki tuon asian kans. Ent\u00e4 jos sua rupeaa joskus oikeasti ahistamaan?\u201d sanon K\u00f6lnille.<br \/>\n\u201dTii\u00e4\u00e4kk\u00f6 mit\u00e4? Meill\u00e4 on ongelma. Jos me haluttais, ett\u00e4 joku tekis mei\u00e4n el\u00e4m\u00e4st\u00e4 joskus elokuvan, niin meit\u00e4 t\u00e4ytyiskin ahistaa. Ainaki jos Suomessa ollaan. Pit\u00e4\u00e4 ahistaa. Muuten me ei olla uskottavia\u201d, sanoo K\u00f6lni ja hyppelee sillankaidetta vasten. \u201dMeill\u00e4 menee liian hyvin. Mei\u00e4n pit\u00e4is oikiasti hyp\u00e4t\u00e4 tuonne koskeen. Siin\u00e4 olis draamaa.\u201d<br \/>\nAlhaalla h\u00f6yry\u00e4\u00e4 musta vesi. Voimalaitoksesta kuuluu vaimeaa jymin\u00e4\u00e4. Viikatemiehet odottelevat pakkaseen nousevan sumun keskell\u00e4 alavirrassa.<br \/>\n\u201dHarvoin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tai t\u00e4\u00e4lt\u00e4 on siit\u00e4 \u00e4lytt\u00f6m\u00e4st\u00e4 ahistuksesta huolimatta tehty mit\u00e4\u00e4n elokuvia\u201d, sanon. \u201dKet\u00e4 se ahistus kiinnostaa?\u201d<br \/>\n\u201dOnko mei\u00e4n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 mit\u00e4\u00e4n draamaa?\u201d kysyy K\u00f6lni ja vastaa itse. \u201dEip\u00e4 juuri. My\u00f6h\u00e4styy bussista. Saa kokeista kasin. Rasvaprosentti ei mene nollaan. Ei saa ihan kaikkia naisia. Ei p\u00e4\u00e4se baariin. Litistyy bussin alle veriseksi l\u00e4ntiksi. Tai j\u00e4\u00e4tyy kuoliaaksi hankeen. Siin\u00e4 oliskin jo v\u00e4h\u00e4 meininki\u00e4, mutta sekin olis s\u00e4\u00e4litt\u00e4v\u00e4\u00e4. V\u00e4h\u00e4 niinku omaan oksennukseen tukehtuminen.\u201d<br \/>\nAjatus oksennukseen tukehtumisesta v\u00e4risytt\u00e4\u00e4. Oksennan mieluummin vaikka sinne diskon vinosein\u00e4isen vessan p\u00f6ntt\u00f6\u00f6n. Arabiaan, jonka rauhaan ja autiuteen kuuluu vain kiviseinien taajuusleikkaaman bassarin et\u00e4inen kumu sek\u00e4 j\u00e4ttil\u00e4isten parittelu\u00e4\u00e4net opiskelijak\u00e4mppien pattereita vasten Billy Oceanin Loverboyn tahdissa.<br \/>\nK\u00f6lni k\u00e4\u00e4ntyy alakanavan sillan kaiteen p\u00e4\u00e4lle mahansa varaan vaa\u2019aksi ja irroittaa k\u00e4det kaiteesta.<br \/>\n\u201dOmaa tyhmyytt\u00e4h\u00e4n se kuitenkin olis, niinku se, ett\u00e4 jos nyt tulis kauhia tuulenpuuska ja tiputtais minut tuonne koskeen.\u201d<br \/>\nK\u00f6lnin jalat pysyv\u00e4t yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n vakaina tasapainoillessa, vaikka suu k\u00e4y.<br \/>\n\u201dEi meill\u00e4 oo mit\u00e4\u00e4n ongelmia. Gorbatsovi lopettaa kylm\u00e4n sodan. Berliinin muuri puretaan. Lopulta ilmenee ett\u00e4 amerikkalaisten hymyily on sittenkin aitoa. Kaikilla on lacostet, purjeveneet ja golfmailat. Perseess\u00e4.\u201d<br \/>\nMietin K\u00f6lnin tilityst\u00e4. \u201dSiksi kai se Jim Morrisonikin joi ittens\u00e4 henkilt\u00e4. Tai se Joy Divisionin \u00e4ij\u00e4\u201d, sanon. \u201dNiit\u00e4 ahisti se, kun niit\u00e4 ei ahistanu. Tai ainakaan ne ei tienneet mik\u00e4 niit\u00e4 ei ahistanu. \u00c4h. Vai miten se meni?\u201d<br \/>\nMietin j\u00e4\u00e4tik\u00f6n reunustamaa eristynytt\u00e4 kaupunkiamme, jonka b\u00e4ndit ovat kova\u00e4\u00e4nisi\u00e4 ja rujoja. Ahdistuneen ja vittumaisen maineessa.\u00a0 Jopa Juliet Jonesin Syd\u00e4men koskettavimmat poplaulut ovat monesti kipe\u00e4n ironian l\u00e4vist\u00e4mi\u00e4.<br \/>\n\u201dKaikkia muita t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ahistaa joku, mutta meit\u00e4 ei ahista mik\u00e4\u00e4n.\u201d<br \/>\n\u201dMik\u00e4 meiss\u00e4 on vikana?\u201d kysyy K\u00f6lni laskeutuessaan kaiteelta. \u201dTulee jotenki semmonen petturiolo, kun ei yht\u00e4\u00e4n ahista.\u201d<\/p>\n<p>01.55<\/p>\n<p>Kaupungin silhuetista meit\u00e4 l\u00e4hestyy horjuvin askelin naiseksi piirtyv\u00e4 hahmo. Naisen takaa siltoja tulee taksi, joka pys\u00e4htyy tornitalojen risteykseen voimalaitoksen puolelle tiet\u00e4. Samaan aikaan horjuva nainen l\u00e4hestyy meit\u00e4.<br \/>\n\u201dEi ahista yht\u00e4\u00e4n!\u201d huutaa K\u00f6lni naiselle ja on hypp\u00e4\u00e4vin\u00e4\u00e4n kaiteen yli. Naisen takana taksista noussut pariskunta j\u00e4\u00e4 taksin l\u00e4hdetty\u00e4 katsomaan huolestuneena suuntaamme.<br \/>\nSiltaa k\u00e4velev\u00e4 nainen tulee l\u00e4hemm\u00e4s. Kuohkeatukkainen tunnistaa meid\u00e4t pienlehte\u00e4 myyneiksi tyypeiksi Holvin diskon jonosta ja puistelee p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. Tunnistan Nassen j\u00e4\u00e4kiekkoilijoita ihailleen kampaajakaverin.<br \/>\n\u201dMihin Nasse on joutunu?\u201d kysyn pohjoiseen vaeltavalta yksin\u00e4iselt\u00e4 usvaprinsessalta. \u201dK\u00e4vik\u00f6 sill\u00e4 flaksi?\u201d<br \/>\n\u201dTe ootte ihan samanlaisia mulukkuja kuin muutkin miehet!\u201d sopertaa nainen itkunsekaisella raivolla ja ottaa k\u00e4silaukustaan jotain. Rullattu putki on paperinen.<br \/>\n\u201dVittu mit\u00e4 ahistavaa paskaa t\u00e4m\u00e4ki!\u201d<br \/>\nNainen koettaa huitaista meilt\u00e4 ostamallaan lehdell\u00e4 minua p\u00e4\u00e4h\u00e4n, mutta osuu olkaan. Taustalla tilannetta tarkkaileva pariskunta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 miettiv\u00e4n, pit\u00e4isik\u00f6 tilanteeseen puuttua.<br \/>\nLehti tippuu j\u00e4iselle jalkak\u00e4yt\u00e4v\u00e4lle, puoliksi sillan kaiteen alle. Nainen on potkaisemassa Lipsu Teutoria koskeen, muttei osu siihen. Ehdin napata hengentuotteemme ennen toista potkuyrityst\u00e4 ja irtonumeron varmaa hukkumiskuolemaa. Eiv\u00e4t ne alakanavan viikatemiehet olisi sit\u00e4 kuitenkaan lukeneet. Lehdest\u00e4 saisi viel\u00e4 vitosen ja vitosella lihapiirakan.<br \/>\n\u201dHomot!\u201d huutaa nainen ja l\u00e4htee kohti pohjoista. K\u00e4\u00e4rin pelastamani Lipsu Teutori -lehden rullalle ajurintakkini povitaskuun. K\u00f6lni tekee teatraalisen mukahypyn sillankaidetta vasten. Taustalla tilannetta tarkkaillut pariskunta tulee l\u00e4hemm\u00e4s.<br \/>\n\u201dOnko kaikki ok?\u201d kysyy asiallisen kuuluvasti pariskunnan mies, jonka tunnistan Katan arkkitehtiopiskelijapoikayst\u00e4v\u00e4ksi.<br \/>\n\u201dEi ahista yht\u00e4\u00e4n!\u201d huutaa K\u00f6lni. Kata katsoo tilannetta poikayst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 takaa k\u00e4det puuskassa, mit\u00e4\u00e4n sanomatta.<br \/>\n\u201dKaikki ok\u201d, sanon ja tartun sillan kaiteella keekoilevan kaverini hihaan. \u201dL\u00e4het\u00e4\u00e4n K\u00f6lni eteenp\u00e4in.\u201d<br \/>\nKata ja poikayst\u00e4v\u00e4 suuntaavat voimalaitoksen viereen rakennettuun korkeaan opiskelija-asuntotaloon. Me l\u00e4hdemme siltaa pohjoista ja siell\u00e4 odottavaa Saab 96:tta kohti.<br \/>\nVastarannalla kerrostalon katolla n\u00e4kyy iso valomainos, jossa leijona pit\u00e4\u00e4 liekehtiv\u00e4\u00e4 tynnyri\u00e4 tassujensa v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n<p>02.08<\/p>\n<p>Saab 96 on parkissa grillikioskin takana pohjoiseen jatkavan kadun oikealla puolella. Hukkumiskuolemalta pelastunut Lipsu Teutori painaa povitaskussa rintaa kun istuudun autoon. Otan lehden pois povarista ja heit\u00e4n viereiselle penkille. Nyk\u00e4isen v\u00e4nk\u00e4rin ovea lukitsevan tapin yl\u00f6s. K\u00f6lni vetaisee oven auki ja istuu lehden p\u00e4\u00e4lle. Painan kytkimen pohjaan. Pumppaan kevyesti kaasua. K\u00e4\u00e4nn\u00e4n avainta. Auto l\u00e4htee heti k\u00e4yntiin.<br \/>\nSaabin takana siniharmaa kaasupilvi miettii mihin l\u00e4htisi. Ei osaa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 ja j\u00e4\u00e4 paikoilleen.<br \/>\n\u201dT\u00e4\u00e4ll\u00e4 on ihan helevetin kylym\u00e4\u201d sanon samalla kun kaasutan lis\u00e4\u00e4. \u201dMe j\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n t\u00e4nne autoon, vaikka l\u00e4mmitykset olis t\u00e4ysill\u00e4.\u201d<br \/>\n\u201dBensaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan ehk\u00e4 tunniksi\u201d, sanoo K\u00f6lni.<br \/>\nSammutan auton.<br \/>\n\u201dMe kuollaan, jos me j\u00e4\u00e4d\u00e4\u00e4n t\u00e4nne.\u201d<br \/>\nKatsomme toisiamme. Mieleeni muistuvat lehtikuvat armeijassa jalkansa palelluttaneista pojista, joiden mustuneet varpaat on pit\u00e4nyt amputoida pakkasessa vietetyn y\u00f6n j\u00e4lkeen. Ilman varpaita olisi vaikea tanssia. Takatukat ei tarvi varpaita. En halua olla takatukka. Tarvin viel\u00e4 varpaitani. Pakkotilanne.<br \/>\n\u201dEi kai me en\u00e4\u00e4 niin k\u00e4nniss\u00e4 olla?\u201d arvioi K\u00f6lni.<br \/>\n\u201dOllaan me\u201d, sanon.<br \/>\n\u201dKumpi ajaa?\u201d<br \/>\n\u201dJompi kumpi.\u201d<br \/>\n\u201dKivi, paperi, sakset?\u201d<br \/>\n\u201dYy &#8211; kaa &#8211; koo &#8211; _____\u201d<br \/>\nK\u00e4det ly\u00f6d\u00e4\u00e4n eteen nelosella.<br \/>\nKaksi nyrkki\u00e4 tulee vastakkain. Ratkaisematon.<br \/>\nUusi yritys.<br \/>\n\u201dYy &#8211; kaa &#8211; koo &#8211; _____\u201d<br \/>\nK\u00f6lnin k\u00e4mmen on auki, minulla on nyrkiss\u00e4. Paperi voittaa kiven. Min\u00e4 ajan.<\/p>\n<p>Puhallan pitk\u00e4\u00e4n ja yrit\u00e4n keskitty\u00e4 ollakseni selv\u00e4p\u00e4inen. K\u00f6lni nousee ulos ja alkaa rapata auton j\u00e4\u00e4tyneit\u00e4 ikkunoita. K\u00f6lnin lihaksikkaan urheilijanperseen alta paljastuu koskesta pelastunut viimeinen Lipsu Teutori.<br \/>\nKatson lehte\u00e4. Siihen on kirjoitettu jotain sinisell\u00e4 mustekyn\u00e4ll\u00e4. Nina ja Saija. Ja puhelinnumero. Puhelinnumero!<br \/>\nVoiko numerojono kauniimmalta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4?<br \/>\n\u201dT\u00e4\u00e4ll\u00e4 on se numero!\u201d kiljahdan.<br \/>\n\u201dMik\u00e4 numero?\u201d kysyy ikkunaa rappaava K\u00f6lni ulkoa.<br \/>\n\u201dSe numero, jonka ne kiltsit antoi!\u201d huudan.<br \/>\n\u201dMe ei ehk\u00e4 kuollakaan!\u201d<br \/>\nAlamme tanssia villisti hyppelehtien punaisen Saab 96:n ymp\u00e4rill\u00e4. Kanootin kapean, vesille lasken, seuraan nyt majavaa\u2026<br \/>\nRiemukas liikunta l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4, mutta reaaliteetteja kumpuaa taas mieleen.<br \/>\n\u201dEnt\u00e4 jos ne nukkuu?\u201d huolestun.<br \/>\n\u201dEik\u00f6 niill\u00e4 ollut porukat pois?\u201d sanoo K\u00f6lni.<br \/>\n\u201dEi tarttis ajaa kuin pikkuteit\u00e4 pari kilsaa. Ei varmaan oo poliiseja laitakaupungilla t\u00e4h\u00e4n aikaan\u201d, sanon. \u201dKotia menness\u00e4 se ois varma puhallutus ja tuomio.\u201d<br \/>\n\u201dTuo puhelinnumero pelastaa meid\u00e4t paleltumiskuolemalta ja vankilareissulta!\u201d sanoo K\u00f6lni.<br \/>\n\u201dRappaa ikkunat, min\u00e4 soitan niille\u201d, sanon.<br \/>\nMenen grillin vieress\u00e4 t\u00f6r\u00f6tt\u00e4v\u00e4\u00e4n puhelinkoppiin. Pleksilasiseinille on villiintynyt kuurankukkakasvusto. Puhelimen luuriin on joku kirjoittanut punaisella tussilla Oonko m\u00e4 ainoo?<br \/>\nKaivan taskusta ainoan ja viimeisen tienaamamme hopeisen markan kolikon. Asetan sen puhelinkoneen yl\u00e4osassa olevaan reik\u00e4\u00e4n. Py\u00f6rit\u00e4n numeroita kiekonmuotoisesta numerovalitsimesta.<br \/>\nEi h\u00e4lyt\u00e4.<br \/>\nJos kylm\u00e4\u00e4 metallista numerovalitsinta nuolaisisi, kieli tarttuisi siihen kiinni. En nuolaise. Laitan luurin takaisin koukkuun. K\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n -ja ainoan- kolikkoni pit\u00e4isi tulla samalla koukunpainalluksella ulos koneesta.<br \/>\nEi tule.<br \/>\nPuhelimen luuri on melkein yht\u00e4 kylm\u00e4 kuin hiilihappoon j\u00e4\u00e4dytetty h\u00e4r\u00e4nsperma, jota pidin k\u00e4mmenell\u00e4ni keinosiemennysasemalla. En nuolaissut sit\u00e4k\u00e4\u00e4n. Kyseess\u00e4 oli yl\u00e4-asteen valinnaisaineena olleen maa- ja mets\u00e4talouden retkip\u00e4iv\u00e4.<br \/>\nLy\u00f6n puhelinkonetta ja kolikko tipahtaa ulos j\u00e4\u00e4tyneen koneen sy\u00f6vereist\u00e4. Asetan markan uudestaan kolikkoaukkoon ja py\u00f6rit\u00e4n monistetun lehden takakanteen k\u00e4sinkirjoitetun numerosarjan.<br \/>\nH\u00e4lytt\u00e4\u00e4.<br \/>\nLuuri nostetaan langan toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4.<br \/>\n\u201dMik\u00e4 ettei, tulkaa vaan, porukat on Rukalla\u201d, kuuluu luurista tyt\u00f6n \u00e4\u00e4ni. \u201dMe kuunnellaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 just Juliet Jonesia Ninan kanssa.\u201d<br \/>\nPainan mieleeni osoitteen, joka sijaitsee rintamamiestalokortteleissa, nuoremman soittokaverini Tommin kodin l\u00e4hell\u00e4.<br \/>\n&#8220;Ne kiltsit oottaa meit\u00e4 siell\u00e4!\u201d sanon K\u00f6lnille kun palaan Saabiin.\u201dL\u00e4het\u00e4\u00e4n.\u201d<br \/>\n\u201dL\u00e4het\u00e4\u00e4n!\u201d<br \/>\n\u201dL\u00e4het\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>\n<p>02.26<\/p>\n<p>L\u00f6yd\u00e4mme talon helposti. Portinpieli\u00e4 varoen, kieli keskell\u00e4 suuta, kurvaan talon pihalle. Saab 96 pys\u00e4htyy kiltisti vihre\u00e4n kuplavolkkarin viereen.<br \/>\nTalon iso lasikuisti on l\u00e4mmitetty ja siihen on sijoitettu hieno Xeroxin monistuskone. J\u00e4t\u00e4mme kenk\u00e4mme monistuskoneen viereen.<br \/>\n\u201dMeill\u00e4 ei oo muuta tuliaisia kuin me itte\u201d, sanoo K\u00f6lni.<br \/>\n\u201dEi se mit\u00e4\u00e4n. Juotteko kahavia?\u201d kysyy talossa asuva tummempi Saija, kun tulemme peremm\u00e4lle.<br \/>\n\u201dIlman muuta.\u201d<br \/>\nRintamiestalon ison olohuoneen ja keitti\u00f6n yhdist\u00e4v\u00e4ss\u00e4 alakerrassa on sohvakalusto ja sit\u00e4 vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 j\u00e4ttim\u00e4inen 28 tuuman televisiom\u00f6hk\u00e4le. Saloran vieress\u00e4 on piano ja sohvan vieress\u00e4 stereot. Huoneessa kuuluva musiikki on per\u00e4isin 33 kierrosta minuutissa py\u00f6riv\u00e4lt\u00e4 mustalta vinyylilevylt\u00e4. Levysoittimen neula lukee signaalin mekaanisesti levyyn kaiverretuista urista. Neulasta signaali menee viritinvahvistimeen ja sielt\u00e4 lattialla seisoviin Philipsin designkaiuttimiin.<br \/>\nMin\u00e4 istun odottamaan kahveja keitti\u00f6n puoleisella seinustalla olevaan pirttikalustoon. K\u00f6lni menee tutkimaan osittain joulukuusen taakse j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 kirjahylly\u00e4.<br \/>\n\u201dMik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 b\u00e4ndi on? Kuulostaa v\u00e4h\u00e4 Echo &amp; Bunnymenilt\u00e4 tai Curelta?\u201d aloitan puheen.<br \/>\nEfektoitujen s\u00e4hk\u00f6kitaroiden t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n instrumentaaliosuuden j\u00e4lkeen alkaa laulu, yll\u00e4tt\u00e4en suomeksi. Rakastin varastaa, pelk\u00e4sin omistaa\u2026<br \/>\n\u201dOho, tekeek\u00f6 joku t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 suomeksi? Mit\u00e4 se sano? Millainen olin, en\u00e4\u00e4 en?\u201d sanoo K\u00f6lni ja lopettaa kirjanselkien selailun. \u201dAika taiteellista.\u201d<br \/>\n\u201dJoo, vaihetaan vaan levy\u00e4, jos ette tykk\u00e4\u00e4\u201d, sanoo vaaleampi Nina.<br \/>\n\u201dEiku t\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4, mik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on?\u201d sanon.<br \/>\n\u201dTiistai. Se on brittib\u00e4ndi jostain Haapalehdosta tai Myllyojalta\u201d, sanoo Saija. \u201dNe on isosiskon kavereita. Kuuntelevat Cocteau Twinsi\u00e4 ja Smithsi\u00e4.\u201d<br \/>\n\u201dHyv\u00e4t vaikutteet\u201d, sanoo K\u00f6lni.<br \/>\n\u201dMutta nyt kun tulitte, meill\u00e4 vois olla jotain tunnelmaan sopivampaaki musiikkia\u201d, sanoo Nina, menee soittimelle, nostaa neulan levylt\u00e4 ja nappaa py\u00f6riv\u00e4n vinyylilevyn tottuneesti vauhdista pois. Nina laittaa samantien uuden levyn py\u00f6rim\u00e4\u00e4n. Levynkannen maisema n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lakeuden niityilt\u00e4. Meditointiin tarkoitetulta kuulostava new age -henkinen pianomusiikki t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 huoneen.<br \/>\n\u201dOnko t\u00e4m\u00e4kin jotain tuntematonta uutta kotimaista?\u201d kysyn pianomusiikista samalla kun siirryn tutkimaan talon mielenkiintoisen runsaalta vaikuttavaa levyhylly\u00e4.<br \/>\n\u201dEiku se on George Winstonia\u201d, sanoo Nina ja istahtaa sohvalle.<br \/>\n\u201dLaitetaanko kahviin v\u00e4h\u00e4 konjakkia?\u201d kysyy Saija keitti\u00f6n suunnalta.<br \/>\n\u201dKonjakkia!\u201d kuuluu \u00e4\u00e4ni yl\u00e4kerrasta. V\u00e4h\u00e4n vanhempi, yli kaksikymppinen tumma tytt\u00f6 tulee vintist\u00e4 avoportaita kohti, ohi elokuvajulisteen, jossa h\u00e4nen kanssaan hyvin samantyylinen polkkatukkatytt\u00f6 t\u00f6rr\u00f6tt\u00e4\u00e4 huuliaan.<br \/>\n\u201dHeippa, min\u00e4 olen Johanna\u201d, sanoo tummaverikk\u00f6 napakasti. \u201dTe olette ilmeisesti niit\u00e4 hyv\u00e4nn\u00e4k\u00f6isi\u00e4 pienlehtipoikia?\u201d<br \/>\n\u201dSaako olla kahvia ja konjakkia?\u201d keskeytt\u00e4\u00e4 Saija siskonsa.<br \/>\n\u201dEi kiitos, tai ehk\u00e4 kahvia, l\u00e4hden Jukan k\u00e4mpille, se on tulossa aamuy\u00f6ll\u00e4 keikalta\u201d, sanoo yl\u00e4kerrasta tullut isosisko. \u201dTuo pianomusa on kuulkaa vaarallista tyt\u00f6t.\u201d<br \/>\n\u201dNe yritt\u00e4\u00e4 hypnotisoida meit\u00e4\u201d, sanoo K\u00f6lni isosiskolle. Saija v\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 p\u00f6yd\u00e4st\u00e4 nopean virnistyksen isosiskonsa suuntaan.<br \/>\nJohanna katsoo meit\u00e4 ja ottaa kahvia keittimest\u00e4.<br \/>\n\u201dKai te olette kunnon poikia?\u201d kysyy Johanna, joka ter\u00e4v\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisuutensa perusteella tulisi p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n viel\u00e4 pitk\u00e4lle. K\u00f6lni katsoo Johannaa ja yritt\u00e4\u00e4 keksi\u00e4 jotain nokkelaa sanottavaa. Min\u00e4 hymyilen typer\u00e4sti. Johanna huomaa h\u00e4mmennyksemme ja laittaa lis\u00e4\u00e4 vett\u00e4 myllyyn.<br \/>\n\u201dOnko kortsuja? N\u00e4ytt\u00e4k\u00e4\u00e4! Pit\u00e4\u00e4 olla! Aids, HIV, teiniraskaus, el\u00e4m\u00e4 pilalla! Pikku juttu, iso ilo\u201d, sanoo isosisko ja h\u00f6rpp\u00e4\u00e4 kahvikupin tyhj\u00e4ksi.<br \/>\nNyt l\u00f6ytyi nainen, joka pist\u00e4\u00e4 meillekin luun kurkkuun.<br \/>\n\u201dEi tartte n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Jos tarttee n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, n\u00e4ytt\u00e4k\u00e4\u00e4 likoille\u201d, sanoo Johanna ja menee eteiseen. Vetaisee takin p\u00e4\u00e4llens\u00e4 ja h\u00e4ipyy l\u00e4mmitetyn lasiterassin kautta ulos kohti vihre\u00e4\u00e4 kuplavolkkaria.<br \/>\n&#8220;Sen poikayst\u00e4v\u00e4 soittaa b\u00e4ndiss\u00e4, asuu Hein\u00e4p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Sisko itte opiskelee toka vuotta suomea\u201d, kertoo py\u00f6rremyrskyn pikkusisko Saija, \u201dmutta se meinaa vaihtaa ens vuonna Tampereelle journalistiikkaan.\u201d<\/p>\n<p>Talon is\u00e4nn\u00e4n j\u00e4ttim\u00e4iseen kelopahkaan koverretusta baarikaapista l\u00f6ytyy konjakkia, jota Nina kaataa reilusti isoihin kahvimukeihin. Lorauttelemme kahvia konjakin p\u00e4\u00e4lle.<br \/>\n\u201dVuoden lyhimm\u00e4lle p\u00e4iv\u00e4lle!\u201d sanoo K\u00f6lni ja nostaa mukia ilmaan.<br \/>\n\u201dJa pisimm\u00e4lle y\u00f6lle!\u201d jatkan omaa mukia nostaessani.<br \/>\n\u201dKippis!\u201d sanovat tyt\u00f6t ja ottavat huikat l\u00e4mmikett\u00e4.<br \/>\n\u201dJuotiinkin tuossa jo yks pullo viini\u00e4 musiikkia kuunnellessa ja teit\u00e4 odotellessa\u201d, sanoo Saija.<br \/>\n\u201dMist\u00e4 te meit\u00e4 tiesitte odotella?\u201d kysyn.<br \/>\n\u201dMe hypnotisoitiin teid\u00e4t\u201d, sanoo Nina.<\/p>\n<p>03.10<\/p>\n<p>Kahvia ja konjakkia kuluu kohta toisetkin mukilliset. Pianomusiikki t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 puheiden, sanojen ja henk\u00e4ysten v\u00e4lisen ajan ja tilan, sulkee meid\u00e4t hetken samettiin ja kytkee tunnelman irti muusta maailmasta. Joudumme ehk\u00e4 jonkinlaiseen henkiseen minigrip-pussiin tai aika-avaruuden eri\u00f6\u00f6n, jossa ei ole koulua, Oulua, K\u00e4rppi\u00e4, Gorbat\u0161ovia, Reagania tai edes Tom Cruisea. Dallasin Bobby Ewing ja Pamela kyyh\u00f6tt\u00e4v\u00e4t jossain suljetun television uumenissa ja uutisankkuri Arvi Lind nukkuu meist\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 autuasta unta omakotitalossaan Pohjois-Helsingiss\u00e4. Sielun Veljien Ismo Alanko saattaa olla juuri samalla hetkell\u00e4 tekem\u00e4ss\u00e4 jossain Lontoon pikkuhotellissa uutta rakkaudesta kertovaa kappaletta, kun hoksaamme ett\u00e4 on tullut aika tarkastaa talon monistuskone.\u00a0 Yht\u00e4kki\u00e4 on jopa todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 toinen sielun veli, kitaristi Jukka Orma, on piiloutunut lasiporstuan monistuskoneeseen!<\/p>\n<p>04.25<\/p>\n<p>Menemme hihitt\u00e4en porstuaan. K\u00f6lni ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 naamansa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti monistuskoneeseen.<br \/>\n\u201dMist\u00e4 t\u00e4m\u00e4 k\u00e4ynnistet\u00e4\u00e4n?\u201d<br \/>\nSaija painaa nappia, monistuskone v\u00e4l\u00e4ht\u00e4\u00e4, p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 muutaman kohdistus\u00e4\u00e4nen ja tela l\u00e4htee liikkeelle. K\u00f6lni pit\u00e4\u00e4 kasvojansa tottuneesti paperin paikalla koneen lasia vasten. Naamoja on kuvattu n\u00e4in ennenkin. Koneen toisesta p\u00e4\u00e4st\u00e4 tulee sirahtavan fanfaarin s\u00e4estyksell\u00e4 ulos paperi, jossa n\u00e4kyy uskomattoman tarkkapiirteinen kuva nuoresta sankarista naamallaan k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n p\u00f6lj\u00e4 irvistys.<br \/>\n\u201dT\u00e4m\u00e4h\u00e4n on monistuskoneiden Rolls Royce!\u201d innostun.<br \/>\n\u201dIs\u00e4 sanookin ettei myy paskaa\u201d, sanoo Saija. \u201dKuka seuraavaksi?\u201d<br \/>\nOtamme useita erilaisia naamakuvia yhdess\u00e4 ja erikseen monistuskoneella. Saan idean, joka tuntuu heti nerokkaalta.<br \/>\n\u201dEtte muuten kehtaa ottaa koneella kuvia takapuolistanne!\u201d<br \/>\n\u201dNoin niinku muistoksi t\u00e4st\u00e4 illasta\u201d, perustelee idean erinomaisuutta K\u00f6lni.<br \/>\nNina ja Saija katsovat toisiaan.<br \/>\n\u201dOK. Menk\u00e4\u00e4 siksi aikaa olohuoneen.\u201d<br \/>\nMenemme kuuliaisesti olohuoneeseen. Kuuntelemme oven takana hiiskumatta. Lasieteisest\u00e4 kuuluu rutinaa ja pauketta, hihityst\u00e4 ja monistuskoneen ulvahduksia.<br \/>\n\u201dOlikohan se Orma sittenkin siell\u00e4 monistuskoneen sis\u00e4ll\u00e4 piilottelemassa?\u201d K\u00f6lni kuiskaa hymy\u00e4\u00e4n pid\u00e4tellen.<br \/>\n\u201dSaa tulla!\u201d kutsuvat tyt\u00f6t meid\u00e4t takaisin eteiseen. N\u00e4emme A3 arkeille tallentuneita mustavalkoisia kuvia, joista erottuu hieman pakaroita ja pikkuhousujen reunaa.<br \/>\n\u201dHei, teill\u00e4h\u00e4n oli housut jalassa!\u201d K\u00f6lni koettaa v\u00e4ng\u00e4t\u00e4.<br \/>\n\u201dNyt olis teid\u00e4n vuoro, mutta min\u00e4 ainakin katon mieluummin teid\u00e4n naamoja kuin perseit\u00e4\u201d, sanoo Saija ja rullaa oman A3-kokoisen takapuolensa rullalle, vetaisee kuminauhan rullan ymp\u00e4rille ja antaa rullan K\u00f6lnille. Nina rullaa omaa A3-takapuoltaan ja antaa rullattuaan rullan minulle.<br \/>\nAsia selv\u00e4, jaot on tehty.<\/p>\n<p>04.40<\/p>\n<p>Olohuoneessa pari kertaa k\u00e4\u00e4nnelty ja kuunneltu pianolevy vaihtuu tuoreempaan meininkiin. Laitan kuukautta aiemmin ilmestyneen Juliet Jonesin Syd\u00e4men esikoisalbumin a-puolen levysoittimeen ja neulan suoraan raidalle kolme. Helppo el\u00e4m\u00e4. Biisi tuntuu hieman liian rajulta aamuy\u00f6n tunnelmaan. Pienenn\u00e4n volumea. Huomaan ett\u00e4 K\u00f6lni seuraa Saijaa yl\u00e4kertaan. Portaiden vieress\u00e4 ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 on elokuvajuliste, jossa tumma polkkatukkainen nainen t\u00f6rr\u00f6tt\u00e4\u00e4 huuliaan. Nainen j\u00e4\u00e4 piiloon siksi aikaa kun Saija ja K\u00f6lni aukaisevat oven julisteen eteen ja menev\u00e4t huoneeseen. Oven sulkeuduttua julisteen t\u00f6rr\u00f6huuli tulee taas n\u00e4kyviin. T\u00f6rr\u00f6huulen kyyn\u00e4rp\u00e4iden p\u00e4\u00e4ll\u00e4 lukee isolla 37\u00b02. Betty Blue.<br \/>\nNina on istahtanut olohuoneen sohvalle. Menen h\u00e4nen viereens\u00e4.<br \/>\nNina k\u00e4\u00e4ntyy, nojaa sohvan p\u00e4\u00e4tyyn ja nostaa jalkansa minun syliini. Rikas is\u00e4 ja koira. J\u00e4\u00e4kiekkoilijaveli. K\u00e4rpp\u00e4.<br \/>\nBiisi loppuu ja vinyyli rutisee nelosraidalle. Pariisissa. Rakkaani, lienenk\u00f6 tullut, sata vuotta liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n?<br \/>\nMietin seuraavaa liikkua.<br \/>\nPit\u00e4isik\u00f6 minun nyt<br \/>\na) menn\u00e4 b) hakeutua c) uida d) ry\u00f6mi\u00e4 e) kiivet\u00e4<br \/>\ntai vaikka<br \/>\nf) levitoida<br \/>\nviel\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4s tuota mukavann\u00e4k\u00f6ist\u00e4 tytt\u00f6\u00e4?<\/p>\n<p>\u201dHaluaisitko n\u00e4hd\u00e4 tanssisalin?\u201d kysyy Nina ennenkuin ehdin valita taktiikkaa.<br \/>\n\u201dOnko t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tanssisalikin?\u201d<br \/>\n\u201dTuossa parinsadan metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4, mulla on sinne avaimet.\u201d<br \/>\n\u201dAi?\u201d<br \/>\n\u201dViikonloppuaamuisin siivoan salin ennenku nappulatreenit alkaa, 20 markkaa tunti.\u201d<br \/>\nOhjat k\u00e4siins\u00e4 ottanut Nina nostaa jalkansa sylist\u00e4ni ja ny\u00f6kk\u00e4\u00e4 minua nousemaan. Laitamme takit p\u00e4\u00e4lle ja keng\u00e4t porstuan monistuskoneen vierest\u00e4.<br \/>\nUlkona aamuy\u00f6 on hiljainen, bussitkaan eiv\u00e4t viel\u00e4 liikenn\u00f6i. Per\u00e4meren ikuinen 8 boforin tuuli on tyyntynyt, mutta pakkanen kiristyy entisest\u00e4\u00e4n. \u221227 astetta ei kuitenkaan tunnu juuri milt\u00e4\u00e4n, kun viima on j\u00e4hmettynyt paikoilleen. L\u00e4mp\u00f6voimalasta kuuluu et\u00e4ist\u00e4 huminaa. Maailma melskaa jossain muualla. Ennen \u00f6ljykriisi\u00e4 rakennettujen omakotitalojen \u00f6ljykattiloiden savut nousevat pannuhuoneista taivaalle suoriksi pylv\u00e4iksi. Jossain kaukana kaupunkia l\u00e4hestyy tavarajuna. Id\u00e4n ja l\u00e4nnen satelliitit l\u00e4hett\u00e4v\u00e4t planeetalle viesti\u00e4 maailmanrauhasta, yksi katuvaloista v\u00e4p\u00e4tt\u00e4\u00e4 heiver\u00f6isesti kuin t\u00e4m\u00e4 hetki. Se sammuisi yhdell\u00e4 ter\u00e4v\u00e4ll\u00e4 potkulla tai tyhm\u00e4ll\u00e4 vitsill\u00e4.<br \/>\nMietin pit\u00e4isik\u00f6 ottaa tytt\u00f6\u00e4 k\u00e4dest\u00e4 kiinni, mutta en ota. Saattaa olla ett\u00e4 tytt\u00f6 miettii samaa. K\u00f6lni\u00e4 vietiin yl\u00e4kertaan siihen tyyliin, ettei asian laatu j\u00e4\u00e4nyt ep\u00e4selv\u00e4ksi. T\u00e4m\u00e4 vaalea Nina on varmaan kainompi. Ehk\u00e4 min\u00e4kin olen.<\/p>\n<p>05.02<\/p>\n<p>Nina avaa nuorisotalon tanssisalin oven. Kaukol\u00e4mp\u00f6 on s\u00e4\u00e4detty t\u00e4ysille tai pakkasen kylmett\u00e4m\u00e4 naamani vain tuntee sis\u00e4lt\u00e4 tulevan l\u00e4mm\u00f6n polttavana. Otamme takit ja keng\u00e4t pois.<br \/>\n\u201dT\u00e4\u00e4ll\u00e4 me treenataan\u201d, sanoo Nina,\u201dtavoitteena on p\u00e4\u00e4st\u00e4 juniorien mm-kisoihin Blackpooliin.\u201d<br \/>\n\u201dKuinka paljon treenaatte?\u201d<br \/>\n\u201dMelkein joka p\u00e4iv\u00e4, tekniikkaa, kuntoa, kaikkia osa-alueita.\u201d<br \/>\n\u201dOon kuullu ett\u00e4 monet seurustelee tanssiparinsa kanssa.\u201d<br \/>\n\u201dMonet joo, mutta ei siit\u00e4 tanssista tule mit\u00e4\u00e4n sitten jos koko ajan riidell\u00e4\u00e4n.\u201d<br \/>\n\u201dParempi pysy\u00e4 vaan kaverina.\u201d<br \/>\n\u201dN\u00e4in on.\u201d<br \/>\nNina k\u00e4velee puuparkettilattiaa pienen salin toiseen p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Mukavan muotoinen tytt\u00f6, tai, nainen. Salin nurkkaan sijoitetuissa isoissa stereoissa on kaksi kasettipes\u00e4\u00e4 ja p\u00e4\u00e4ll\u00e4 levysoitin. Sein\u00e4\u00e4 peitt\u00e4v\u00e4n verhon takaa, syvennyksess\u00e4, n\u00e4kyy monistuskone, vieress\u00e4 lattialle tippuneita papereita, joissa on askelmerkkein\u00e4 keng\u00e4npohjan kuvia.<br \/>\n\u201dHaluatko oppia bossanovaa?\u201d kysyy Nina selin minuun samalla, kun kaivaa stereoiden vieress\u00e4 olevaa levykasaa.<br \/>\n\u201dOon min\u00e4 sit\u00e4 joskus soittanu.\u201d<br \/>\nNostan lattialla lojuneita askelmerkkipapereita monistuskoneen vierest\u00e4 k\u00e4teeni.<br \/>\n\u201dTai twistattaisko sittenkin!\u201d sanoo Nina.<br \/>\nTanssitytt\u00f6 pist\u00e4\u00e4 vinyylin soimaan. Rummut alkavat paukuttaa imev\u00e4\u00e4 twistikomppia ja kitara iskee p\u00e4\u00e4lle kahden soinnun riffi\u00e4. Kappale l\u00f6ytyy my\u00f6s omilta radiosta \u00e4\u00e4nitt\u00e4milt\u00e4ni c-kaseteilta. Siin\u00e4 lauletaan onnellisesta laivasta ulapalla. Tytt\u00f6ni tulee ja etenee kuin satumerien purjealus.<br \/>\nNina l\u00e4htee stereoiden luota minua kohti, elegantisti, harjaantunein tanssiliikkein. Katson tytt\u00f6\u00e4. Tytt\u00f6 ny\u00f6kk\u00e4\u00e4 luokseen. Teen muutaman hapuilevan tanssiliikkeen. Tytt\u00f6 hymyilee ja on ottavinaan k\u00e4sist\u00e4ni kiinni, mutta v\u00e4ist\u00e4\u00e4kin taakseni kuin h\u00e4rk\u00e4taistelija. K\u00e4\u00e4nnyn per\u00e4ss\u00e4, teen muutaman ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isen sahaavan twistausliikkeen. Kahden soinnun riffi nykii mukaansa. Heit\u00e4n askelmerkit takaisin monistuskoneen viereen lattialle. Antaa menn\u00e4, kuin Sielun Veljien keikoilla!<br \/>\nRiehun tyt\u00f6n edess\u00e4, tytt\u00f6 matkii liikkeit\u00e4ni ja saa ne n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n oikeilta tanssiliikkeilt\u00e4. Kun biisi lopulta p\u00e4\u00e4ttyy, nojaamme heng\u00e4stynein\u00e4 toisiimme. Melkein kuin tv-sarja Famessa, puuttuu vain ett\u00e4 Flashdance l\u00e4htisi soimaan.<br \/>\n\u201dKokeillaan nyt sit\u00e4 bossanovaa\u201d, sanoo Nina ja menee stereoiden luo. Levysoittimesta kantautuu pehme\u00e4t\u00e4 akustisen kitaran komppia ja jotain v\u00e4limerenkielist\u00e4 laulua.<br \/>\n\u201dSe on portugalia\u201d, sanoo Nina. \u201dTuu.\u201d<br \/>\nMenen Ninan luokse. H\u00e4n asettaa k\u00e4teni vy\u00f6t\u00e4r\u00f6lleen, toisen k\u00e4den k\u00e4teens\u00e4 ja tulee l\u00e4hemm\u00e4s, aivan kiinni. Liikumme musiikin tahtiin, mutta n\u00e4m\u00e4 askeleet eiv\u00e4t mene mink\u00e4\u00e4n tunnetun askellajin mukaan, vaikka tuntuvatkin ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tyilt\u00e4. Ne tulevat luonnostaan. Ihmiskunnan alkuh\u00e4m\u00e4rist\u00e4.<br \/>\nNina nostaa katseensa, suutelemme kevyesti, varovaisesti.<br \/>\n&#8220;Me p\u00e4\u00e4tettiin jo alkuillasta, ett\u00e4 min\u00e4 saan sut ja Saija sun kaverin.\u201d<br \/>\n\u201dNiink\u00f6 te naiset teette?\u201d<br \/>\n\u201dNiin. Tiij\u00e4tk\u00f6 mit\u00e4 min\u00e4 nyt haluaisin?\u201d<br \/>\nMietin Saab 96:n takapenkki\u00e4, liian isotukkaisia pornot\u00e4hti\u00e4, avaruudessa ohi lent\u00e4vi\u00e4 kuita ja t\u00e4hti\u00e4.\u00a0 Sahan viilakopin VHS-kasetteja. Juliet Jonesin syd\u00e4nt\u00e4, Mirjamia jolle syntyy lapsi. Mietin Aidsin kauhistuksia, Essin tamponikoulua ja Judotyt\u00f6n kirvelev\u00e4\u00e4 Mobilatia. Mietin Gorbat\u0161ovia ja Reagania neuvottelemassa Genevess\u00e4 ja Maukkaa naurattamassa naisia. Mietin Pikku Kakkosta ja Kasmasiinia, Kanoottilaulua ja Laanaojaa. Oksasta, puukoksi luultua kampaa ja Lords Of The New Churchin biisi\u00e4. Oo-oo-oo Live For Today.<br \/>\n\u201dOlishan se mahtavaa.\u201d<\/p>\n<p>05.26<\/p>\n<p>Korkeushyppypatja on puolen metrin paksuinen. Se upottaa polvien alla. Pysyttelemme polvillaan, seisovassa asennossa, kasvot vastatusten.<br \/>\n\u201dMe k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 hyppy- ja nostoharjoituksissa\u201d, sanoo Nina tuijottaen tiukasti silmiini. \u201dEi tuu mustelmia. Kisoissa ei k\u00e4rsi olla polvet mustana.\u201d<br \/>\nNina tulee l\u00e4hemm\u00e4s ja ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 kielen suuhuni. T\u00e4h\u00e4n t\u00e4ytyy vastata. Veri aivoista v\u00e4henee, kun sit\u00e4 tarvitaan jossain muualla.<br \/>\nMaailmankaikkeus ymp\u00e4rill\u00e4mme t\u00e4yttyy kosketuksista, paidan p\u00e4\u00e4lt\u00e4, paidan alta, hipaisu farkun kauluksen sis\u00e4puolelle. Yksityiskohtaisen hitaasti, mutta v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 kiihkolla, jokin etenee.<br \/>\nLaitan silm\u00e4ni kiinni samalla kun ty\u00f6nn\u00e4n k\u00e4teni pitemm\u00e4lle Ninan farkkujen takataskujen alle. Ninalla on harkitun kuluneet 501 Levis farkut. Essill\u00e4 oli viininpunaiset tyk\u00f6istuvat vanhanaikaiset hiihtohousut. Essin mustat pitk\u00e4vartiset saappaat olivat aika kivat niiden kanssa. Ei. Ei. Huono idea. Ei silmi\u00e4 kiinni. \u00c4l\u00e4 tule Essi t\u00e4nne!<br \/>\nAvaan silm\u00e4ni ja n\u00e4en edess\u00e4ni Ninan silm\u00e4t minun silmiini nauliintuneena.<br \/>\n\u201dMin\u00e4ki haluan n\u00e4hd\u00e4 sut\u201d, sanoo Nina. \u201dEn halua mit\u00e4\u00e4n semmosta huivia silmien eteen niinku Kim Basingerilla Yheks\u00e4ss\u00e4 ja puolessa viikossa.\u201d<br \/>\n\u201dEi mullakaan ole j\u00e4\u00e4paloja mukana. J\u00e4\u00e4palat ei varmaan toimis t\u00e4mm\u00f6sell\u00e4 pakkasella.\u201d<br \/>\n\u201dVoit s\u00e4\u00e4 silti aukasta mun paidan\u201d, sanoo valkoiseen ilmavaan nappipaitaan pukeutunut Nina ja kellahtaa sel\u00e4lleen korkeushyppypatjalle. Avaan patjalla makoilevan ja minua kiinte\u00e4sti tuijottavan tyt\u00f6n paidan ylimm\u00e4n napin. Nina haluaa mieluummin minut, kuin Kim Basingeria elokuvassa py\u00f6rittelev\u00e4n Mickey Rourken. H\u00e4netkin Nina saisi helposti, jos vain sulkisi silm\u00e4ns\u00e4. Tai sitten Ninallakin on jotain kummituksia, joitten h\u00e4n ei haluaa tulevan yl\u00f6s aivojen ojista. Nousevan mielen likaviem\u00e4reist\u00e4 h\u00e4iritsem\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 hetke\u00e4.<\/p>\n<p>Avaan pari seuraavaa nappia. Paidan alta paljastuvat siev\u00e4t kuvioreunaiset rintaliivit. Sama kuvio kuin A3-arkille monistetussa kuvassa n\u00e4kyneiss\u00e4 pikkuhousuissa.<br \/>\nAvaan viel\u00e4 ilmavan paidan viimeisenkin napin. Hipaisen sormellani alta paljastunutta vatsaa. Napa. Hivelen sormellani lenkin navan ymp\u00e4ri. T\u00e4h\u00e4n Mickey Rourke olisi laittanut sen j\u00e4\u00e4palan. En kuitenkaan nyt haluaisi s\u00e4ik\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Ninaa, joka tarkkailee touhuani huulet hieman raollaan. Sormeni saavuttavat farkun kauluksen. Nina v\u00e4r\u00e4ht\u00e4\u00e4. Avaan vy\u00f6n ja Leviksien liitinkinapit yksi kerrallaan. Nina nostaa hieman takapuoltaan. Ved\u00e4n farkkuja alemmas. Farkut laskeutuvat reisiin ja persmonisteesta tutut pikkuhousujen resorien kuviot tulevat n\u00e4kyville. Nina nostaa viel\u00e4 jalkojaan, otan lahkeensuista kiinni ja ved\u00e4n farkut kokonaan pois jalasta.<br \/>\nT\u00e4ss\u00e4 olisi nyt oikea nainen kaikenmaailman VHS-videoiden isotukkaisten fantasiaty\u00f6l\u00e4isten sijaan.<br \/>\nNina vet\u00e4\u00e4 minut alas ja suutelemme pitk\u00e4st\u00e4 aikaa, tai, taas &#8211; j\u00e4lleen. Ajantaju on h\u00e4vinnyt nyt kun vaellamme yhdess\u00e4, tuuma tuumalta, sentti sentilt\u00e4, kosketus kosketukselta, pusu pusulta ja lopulta karva karvalta l\u00e4hemm\u00e4s jotain, jota l\u00e4hemm\u00e4s lajimme, niin kuin kaikki muutkin lajit, ovat aikojen alusta l\u00e4htien vaeltaneet. Paitsi ehk\u00e4 kastemadot, jotka ovat kaksineuvoisia. Me emme ole. Meit\u00e4 tarvitaan t\u00e4h\u00e4n kaksi.<br \/>\nSe mit\u00e4 sitten tapahtuu, tuntuu luonnolliselta. Hiihtohousuinen Essi ei \u00e4nke\u00e4 mieleeni en\u00e4\u00e4 kertaakaan, tai, ehk\u00e4 kerran, tai, korkeintaan pari kertaa. Judotytt\u00f6\u00e4 en edes muista.<br \/>\nNina haluaa katsoa minua, sit\u00e4 mit\u00e4 teemme ja niin haluan min\u00e4kin. Yhteisen puuhailun my\u00f6t\u00e4 Nina tuntuu hetki hetkelt\u00e4 tutummalta, jotenkin l\u00e4heisemm\u00e4lt\u00e4. Kaunis kuvajainen on muuttumassa ihmiseksi. Kuin olisin tuntenut h\u00e4net pitemp\u00e4\u00e4n kuin 2-3-4 tuntia, vaikka tapasimme Hallituskadulla suunnilleen vasta seitsem\u00e4n tuntia sitten.<br \/>\nT\u00e4m\u00e4 hetki on yhdistelm\u00e4 outoa kiihkoa ja v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 levollisuutta. Levollista kiihkoa ja outoa v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4. V\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kiihkoa. T\u00e4m\u00e4 uni ei j\u00e4\u00e4 kesken. H\u00e4iritsev\u00e4t ajatukset loistavat poissaolollaan. Tulevaisuus on my\u00f6hemmin.<br \/>\nMinut on opetettu pit\u00e4m\u00e4\u00e4n lompakossani kondomeja mukana. (Ja mikroskooppitutkimuksieni mukaan ihan p\u00e4tev\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4). Hyv\u00e4, koska Nina ei ole mik\u00e4\u00e4n judotytt\u00f6, jonka ei tarvitse ehk\u00e4ist\u00e4 sill\u00e4 perusteella, ettei munasolu jatkuvan tatamiin m\u00e4tk\u00e4htelyn takia kuitenkaan onnistuisi kiinnittym\u00e4\u00e4n kohdunsein\u00e4m\u00e4\u00e4n. No senkin Judotytt\u00f6, k\u00e4vit viel\u00e4 kerran mieless\u00e4, mutta nyt: Puss och Kram ja hejsan till Stockholm tai miss\u00e4 lienetkin!<\/p>\n<p>Nina aukaisee, laskee ja sitten vet\u00e4\u00e4 pussihousuni pois jalasta. Pitk\u00e4t kalsarit l\u00e4htev\u00e4t samalla riuhtaisulla. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen avitan Ninalta pikkuhousut pois. Hivelen sormellani pehme\u00e4\u00e4 ihoa Ninan navasta alasp\u00e4in. Nina huokaisee.<\/p>\n<p>On aika laittaa musiikkia hieman isommalle ja esirippu hetkeksi kiinni.<\/p>\n<p>06.02<\/p>\n<p>Loikoilemme korkeushyppypatjalla. Nina on v\u00e4\u00e4nt\u00e4ytynyt puoliksi p\u00e4\u00e4lleni, puolittain kainaloon. L\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 t\u00f6hisev\u00e4n j\u00e4ttim\u00e4isen l\u00e4mp\u00f6voimalan uuneissa poltettu turve kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4 kaukol\u00e4mp\u00f6verkon v\u00e4lityksell\u00e4 kuumaa vett\u00e4 tanssisalin pattereissa, emmek\u00e4 tarvitse p\u00e4\u00e4llemme peittoja tai vaatekappaleita. Iho on viel\u00e4 l\u00e4mmin \u00e4skeisest\u00e4. Pitk\u00e4t vaaleat verhot ikkunoissa heiluvat ja lepattavat kevyesti kuin musiikkivideoissa jouduttuaan ikkunoiden pielist\u00e4 vet\u00e4v\u00e4n pakkasen ja pattereista puskevan l\u00e4mm\u00f6n ristiaallokkoon.<br \/>\n\u201dSaattaa olla ett\u00e4 lopetan kilpatanssin ja vaihdan moderniin. Oon k\u00e4ynyt jo koko syksyn salaa tanssistudion tunneilla.\u201d<br \/>\n\u201dSalaa?\u201d<br \/>\n\u201dKaikki ei tajua.\u201d<br \/>\n\u201dOnko se moderni niinku jazztanssia?\u201d<br \/>\n\u201dNo, ei se aivan sit\u00e4 oo, mutta se on mahtavaa.\u201d<br \/>\n\u201dMutta kuitenkin ihan irtaallaan tanssitaan?\u201d<br \/>\n\u201dIrtaallaan\u2026\u201d Nina hym\u00e4ht\u00e4\u00e4, \u201djoo.\u201d<br \/>\n\u201dEi vissiin tarvi mietti\u00e4 askelia?\u201d<br \/>\n\u201dEi sillai. T\u00e4ss\u00e4 on menty monta vuotta muiden m\u00e4\u00e4r\u00e4mien askelien mukaan.\u201d<br \/>\nKatson nuorta naista. J\u00e4\u00e4kiekko\u00e4iti ja kilpatanssi-is\u00e4, tai p\u00e4invastoin, ovat kuskanneet tunnollista tytt\u00f6\u00e4 ja sen velje\u00e4 harrastuksiin kes\u00e4t ja talvet. Ja treeneiss\u00e4 kunnianhimoiset valmentajat ovat teett\u00e4neet t\u00f6it\u00e4 t\u00e4ysill\u00e4. Muuta vaihtoehtoa ei ole, kun t\u00e4hd\u00e4t\u00e4\u00e4n maailman huipulle.<br \/>\n\u201dMit\u00e4 se sun tanssipari sanoo, jos lopetat?\u201d<br \/>\n\u201dKyll\u00e4 se jonkun l\u00f6yt\u00e4\u00e4, pojista on koko ajan pula.\u201d<br \/>\n\u201dMin\u00e4ki tii\u00e4n yhen tyt\u00f6n meill\u00e4 p\u00e4in, joka etsii uutta tanssiparia\u201d, sanon, kun mieleen muistuu musiikkileirill\u00e4 ja diskossa per\u00e4ss\u00e4ni roikkunut ysiluokkalainen Terhi. Kainalossani oleva Nina kohottautuu p\u00e4\u00e4lleni ja py\u00f6rittelee sormellaan kasia rintakeh\u00e4ni ihoon.<br \/>\n\u201dTii\u00e4\u00e4kk\u00f6 mit\u00e4, kehtaan kai min\u00e4 t\u00e4m\u00e4n nyt sulle kertoa\u201d, sanoo Nina ja katsoo minua silmiin. Ninan kasvot, nuo silm\u00e4t ja tuo suu, t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t n\u00e4k\u00f6kent\u00e4n ja tajunnan. Tuon n\u00e4k\u00f6inen tytt\u00f6, ja viel\u00e4 alasti p\u00e4\u00e4ll\u00e4ni.<br \/>\n\u201dMin\u00e4 sain orgasmin tanssistudion treeneiss\u00e4.\u201d<br \/>\nJuuri kun odotin kuulevani jonkun romanttisen tytt\u00f6jen jutun. Tai, no, t\u00e4m\u00e4 jos mik\u00e4 on kyll\u00e4 tytt\u00f6jen juttu.<br \/>\n\u201dOk.\u201d<br \/>\nMietin Ninaa tanssitreeneiss\u00e4. Miten siin\u00e4 tanssiessa voi samalla niiden liikkeiden kanssa onnistua saamaan orgasmin? Se ei voi vaatia semmoista toimintaa, kuin VHS-kasettien viihdeammattilaisilla. Olen n\u00e4hnyt tuttuja tytt\u00f6j\u00e4 monitoimitalolla jazztanssitreeneiss\u00e4. Kerran lukion liikuntatunnilla tytt\u00f6jen liikunnanopettaja tuli pit\u00e4m\u00e4\u00e4n pojille jazztanssitunnin, jotta ymm\u00e4rt\u00e4isimme, kuinka kovasta lajista on kyse.<br \/>\n\u201dKuulostaa mahtavalta, huomasko ne muut?\u201d<br \/>\n\u201dEi ne varmaan mit\u00e4\u00e4n huomannu\u201d, sanoo Nina. \u201dEi se oo semmosta kuin elokuvissa.\u201d<br \/>\n\u201dNo mink\u00e4laista se sitte on?\u201d kysyn p\u00e4\u00e4ll\u00e4ni makaavalta alastomalta tanssityt\u00f6lt\u00e4.<br \/>\n\u201dEn min\u00e4, mutta yks mun kaveri, arvaat tietenki kuka, kertoi ett\u00e4 se saa orkkuja joskus koulussakin.\u201d<br \/>\n\u201dOrkkuja koulussa?\u201d<br \/>\n\u201dPist\u00e4\u00e4 vaan v\u00e4h\u00e4n polvia ristiin ja sopivasti j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 lihaksia\u201d, selvitt\u00e4\u00e4 Nina ja painaa samalla polvensa yhteen polvieni v\u00e4liin ja j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 lihaksiaan. \u201d Jo alkaa tapahtua!\u201d<br \/>\nMietin lakitiedon tuntia ja kaikkia muita oppitunteja. Satoja, tuhansia tytt\u00f6j\u00e4 lukioissa sek\u00e4 ammattioppilaitoksissa! Yliopistoissa! Kauppaopistoissa! Em\u00e4nt\u00e4kouluissa! Puutarha-alan oppilaitoksissa! Kaikkialla! Miksi minulle ei ole kerrottu t\u00e4t\u00e4! T\u00e4m\u00e4n vuoksiko Essi vaikuttaa joskus niin poissaolevalta, kun k\u00e4ymme oppitunnilla l\u00e4pi maankuoren liikkeit\u00e4? Se ei siis johdukaan pitk\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n tai vesipaaston madaltamasta verensokerista!<br \/>\n\u201dT\u00e4m\u00e4 avaa kyll\u00e4 ihan uusia n\u00e4k\u00f6aloja koulunk\u00e4yntiin\u201d, sanon ja puristan Ninaa varovaisesti ristisel\u00e4n alaosasta itse\u00e4ni vasten. Varon kuitenkin vaikuttamasta liian r\u00f6yhke\u00e4lt\u00e4, kun muistan kuinka Judotyt\u00f6n kavereita \u00e4ll\u00f6tti hitailla miehet, jotka ty\u00f6nsiv\u00e4t etumustaan vasten. Ninaa alkaa naurattaa ja h\u00e4n kohottaa yl\u00e4vartaloaan. Tissien k\u00e4rjet irtoavat ihostani ja j\u00e4\u00e4v\u00e4t hipelt\u00e4m\u00e4\u00e4n rintaani.<br \/>\n\u201dKilpatanssissa et oo vissiin saanu orkkuja?\u201d kysyn.<br \/>\n\u201dSe on enempi semmosta teknist\u00e4 suorittamista. On siin\u00e4kin puolensa, mutta semmonen vapaampi askel kiinnostaa tosi paljo enempi.\u201d<br \/>\n\u201dNiin varmasti. Meill\u00e4 oli viime talvena vanhojen tanssit, eik\u00e4 mulla menny mill\u00e4\u00e4n jakeluun, ett\u00e4 miksi sit\u00e4 valssia ei voi vet\u00e4\u00e4 omilla askelilla.\u201d<br \/>\n\u201dValssi on kyll\u00e4 eri juttu. Ei sun parisikaan olis tyk\u00e4nny jos twistaat mihin sattuu.\u201d<br \/>\nNina laskeutuu minua vasten ja rauhoittuu. Vartalo p\u00e4\u00e4ll\u00e4ni tuntuu pehme\u00e4lt\u00e4 ja\u00a0 l\u00e4mpim\u00e4lt\u00e4, eik\u00e4 paina juuri mit\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 tytt\u00f6 voisi tosiaan melkein lent\u00e4\u00e4. Vai ovatko voimani yht\u00e4kki\u00e4 y\u00f6n aikana kasvaneet? Ninan jalka nytk\u00e4ht\u00e4\u00e4 aavistuksen jalkaani vasten. Nukahtiko h\u00e4n?<br \/>\nKatson Ninaa, mutta n\u00e4en h\u00e4net niin l\u00e4helt\u00e4, etten en\u00e4\u00e4 hahmota, milt\u00e4 h\u00e4n oikein n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Tarkempi kuva Ninasta on vasta piirtym\u00e4ss\u00e4 mieleeni. Kuin kaunis h\u00e4n oikein on?\u00a0 Mietin Nastassja Kinski\u00e4, joka Kaikki is\u00e4ni hotellit -kirjan elokuvaversiossa esitt\u00e4\u00e4 karhupukuun pukeutuvaa tytt\u00f6\u00e4, joka pit\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n rumana. Eih\u00e4n se toimi, kun kokoajan tiet\u00e4\u00e4 ett\u00e4 se hahmon n\u00e4yttelij\u00e4 on oikeasti maailman kaunein.<br \/>\nTai jos juuri nyt miettii, ehk\u00e4 toiseksi kaunein.<\/p>\n<p>06.50<\/p>\n<p>Nina s\u00e4ps\u00e4ht\u00e4\u00e4 hereille.<br \/>\n\u201dApua, nukahinko min\u00e4?\u201d sanoo Nina, katsoo minua ja samantien muistaa miss\u00e4 on. \u201dPit\u00e4isk\u00f6h\u00e4n meid\u00e4n nousta?\u201d<br \/>\n\u201dVarmaan joo\u201d, sanon, vaikken ole ehtinyt ajatella aikajanalla edess\u00e4 olevaa tulevaisuutta mitenk\u00e4\u00e4n.<br \/>\n\u201dTai, auttaisitko jos nopiaa siivottais t\u00e4m\u00e4 sali\u201d, kysyy Nina samalla, kun nostaa yl\u00e4vartaloaan irti minusta. Ihomme ovat tarttuneet nihkeydest\u00e4 toisiinsa, mutta irtoavat sitten helposti. \u201dEi tarvis tulla t\u00e4nne heti uudestaan.\u201d<br \/>\n\u201dJoo, autan.\u201d<br \/>\nNina kumartuu minua kohti ja laittaa huulensa ensin poskelleni ja sitten suulle.<br \/>\n\u201dSe oli ihanaa.\u201d<br \/>\nNina nousee p\u00e4\u00e4lt\u00e4ni ja ker\u00e4ilee korkeushyppypatjalle ymp\u00e4riins\u00e4 mytyiksi heiteltyj\u00e4 vaatekappaleita. Siev\u00e4sti kuvioidut rintaliivit ja pikkuhousut l\u00f6ytyv\u00e4t l\u00e4j\u00e4st\u00e4. Nina pukee ne notkeasti p\u00e4\u00e4lleen. Nousen itsekin istumaan ja katselen kahdeksi torveksi lytt\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4 pussihousujani, joiden sis\u00e4\u00e4n pitk\u00e4t kalsarit ovat juuttuneet. Vaarin vanhan ajurintakin rinnassa kimmelt\u00e4\u00e4 merkki, jossa kaksi k\u00e4tt\u00e4 katkaisee kiv\u00e4\u00e4ri\u00e4. Vaari itse on mets\u00e4miehi\u00e4 ja oli aikanaan sodassa. Asemasotavaiheen aikana h\u00e4n kuskasi kuormurillaan Liinahamarista j\u00e4\u00e4merenlaivojen tavaraa. Kun alkoi taas rytist\u00e4, vaari ajoi rintamalle aseita ja tarvikkeita, paluukyydiss\u00e4 kotiinviemisin\u00e4 olivat sotapoikien ruumiit.<\/p>\n<p>Nostamme korkeushyppypatjan pystyyn ja hiissaamme sen sein\u00e4n vieress\u00e4 lepattavan verhon taakse. Verhon lepatus loppuu. Nina antaa minulle metrin levyisen p\u00f6lyharjan ja menee itse levysoittiminen luokse. Klassista orkesterimusiikkia virtaa soittimesta saliin.<br \/>\n\u201dT\u0161aikovskia\u201d, sanoo Nina. \u201dMahtavaa siivousmusaa n\u00e4in joulun alla.\u201d<br \/>\nPukkaan leve\u00e4\u00e4 p\u00f6lyharjaa ymp\u00e4ri tanssisalia, kuin k\u00e4rppien ottelun er\u00e4tauoilla j\u00e4\u00e4koneenkuljettaja puhdistaisi j\u00e4\u00e4t\u00e4 pelikuntoon. Nina j\u00e4rjestelee monistuskoneesta lattialle tippuneita askelmerkkej\u00e4 hyllykk\u00f6\u00f6n ja menee sitten mopin ja \u00e4mp\u00e4rin kanssa salin reunalle, jota olen p\u00f6lyharjalla jo ehtinyt puhdistaa.<br \/>\n\u201dT\u00e4m\u00e4 on baletti\u201d, sanoo Nina, kun kastelee moppia \u00e4mp\u00e4riss\u00e4. \u201dP\u00e4hkin\u00e4ns\u00e4rkij\u00e4.\u201d<br \/>\n\u201dMin\u00e4 olisin tunnistanut helpommin p\u00e4hkin\u00e4nakkelin.\u201d<br \/>\n\u201dNakkelin? Min\u00e4 k\u00e4vin pienen\u00e4 baletissa.\u201d<br \/>\n\u201dBaletissa? Min\u00e4 harrastin lintuja\u201d, sanon. \u201dKun p\u00e4hkin\u00e4nakkelit vaelsi Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 meid\u00e4n pihalle niin kiinnostuin linnuista ja niiden tieteellisist\u00e4 nimist\u00e4.\u201d<br \/>\n\u201dT\u00e4ss\u00e4 T\u0161aikovskin P\u00e4hkin\u00e4nakkelissa on semmonen tytt\u00f6, joka saa joululahjaksi p\u00e4hkin\u00e4ns\u00e4rkij\u00e4nuken\u201d, kertoo Nina. \u201dSe tytt\u00f6 nukahtaa ja sitten se p\u00e4hkin\u00e4ns\u00e4rkij\u00e4nukke muuttuu el\u00e4v\u00e4ksi.\u201d<br \/>\n\u201dOnko se semmonen pinokkiohomma?\u201d<br \/>\n\u201dEi ihan. Sitten sinne iskee Hiirikuningas ja se P\u00e4hkin\u00e4ns\u00e4rkij\u00e4nukke yritt\u00e4\u00e4 puolustaa sit\u00e4 tytt\u00f6\u00e4, joka nukkuu\u201d, kertoo Nina mopatessaan. \u201dTytt\u00f6 her\u00e4\u00e4 ja heitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 Hiirikuningasta keng\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n ja P\u00e4hkin\u00e4ns\u00e4rkij\u00e4nukke pelastuu.\u201d<br \/>\n\u201dJa sen pituinen se?\u201d<br \/>\n\u201dEi nyt sent\u00e4\u00e4n\u201d, sanoo Nina, \u201dmuista ett\u00e4 siin\u00e4 on koko ajan meneill\u00e4\u00e4n just t\u00e4mm\u00f6nen talviy\u00f6 ja lumihiutaleita leijailee hitaasti maahan. Ja t\u00e4m\u00e4 T\u0161aikovskin musiikki soi ja se tarina kerrotaan tanssimalla.\u201d<br \/>\n\u201dSeh\u00e4n on sitten v\u00e4h\u00e4n niinku musiikkivideo\u201d, sanon ja pys\u00e4hdyn katsomaan tanssisalia moppaavaa tytt\u00f6\u00e4, joka tykk\u00e4\u00e4 P\u00e4hkin\u00e4ns\u00e4rkij\u00e4st\u00e4 ja modernista tanssista ja on pukeutunut Lewis 501 farkkuihin ja vaaleaan l\u00f6ys\u00e4\u00e4n nappipaitaan. Tytt\u00f6 huomaa ett\u00e4 katson ja pys\u00e4htyy katsomaan takaisin. K\u00e4velee sitten minua kohti.<br \/>\n\u201dSitten kun Hiirikuningas on pois pelist\u00e4, tytt\u00f6 tulee P\u00e4hkin\u00e4ns\u00e4rkij\u00e4nuken luo\u201d, sanoo Nina, \u201dja suutelee t\u00e4t\u00e4.\u201d<br \/>\nNina tulee l\u00e4hemm\u00e4s ja antaa pusun.<br \/>\n\u201dMit\u00e4 sitten tapahtuu?\u201d kysyn.<br \/>\n\u201dP\u00e4hkin\u00e4ns\u00e4rkij\u00e4prinssi muuttuu ihmiseksi.\u201d<\/p>\n<p>7.15<\/p>\n<p>Tanssisalin ovi kolahtaa takana kiinni ja pakkanen napsahtaa naamalle. Vaikka on edelleen pime\u00e4\u00e4, taivas ei ole en\u00e4\u00e4 vain musta tai valkoinen, se on v\u00e4rj\u00e4\u00e4ntynyt yl\u00e4-asteen poikien suosikkiv\u00e4riin. Tumman siniharmaalta taustalta tipahtelee harvakseltaan, hitaasti, isoja pakkasen kuivattamia lumihiutaleita.<br \/>\nVoiko laitakaupungin py\u00f6r\u00e4tie jossain 65. leveyspiirill\u00e4, Alaskan ja Islannin korkeudella, olla niin kuin se lumottu mets\u00e4 P\u00e4hkin\u00e4ns\u00e4rkij\u00e4n loppukohtauksessa? Kun tytt\u00f6 ja p\u00e4hkin\u00e4ns\u00e4rkij\u00e4prinssi menev\u00e4t pakkasy\u00f6ss\u00e4 tanssivien lumihiutaleiden keskell\u00e4 kohti Makeisten kuningaskuntaa?<br \/>\n\u201dMeilt\u00e4 puuttuu vain j\u00e4\u00e4st\u00e4 ja merkkareista tehty taikareki\u201d, sanoo Nina.<br \/>\n\u201dKyll\u00e4 mulle nyt kahvikin maistuisi\u201d, sanon. Vieress\u00e4ni k\u00e4velev\u00e4 Nina puristaa k\u00e4sivarttani lujempaa.<br \/>\nSaattaa olla, ett\u00e4 jossain juuri nyt t\u00e4hti putoaa. Satelliitti lent\u00e4\u00e4 hitaasti avaruuden halki, katsoo meit\u00e4, muttei tied\u00e4 meist\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, tai ehk\u00e4 tiet\u00e4\u00e4kin kaiken. Ei ainakaan kysele, vilkuttelee vain valkoisia antennejaan maan asukkaille ohi kulkiessa. Amerikan presidentti Reagan ja Neuvostoliiton johtaja Gorbat\u0161ov seuraavat aamuista matkaamme satelliittikameroidensa v\u00e4lityksell\u00e4, ottavat maailmanlaajuisen shakkip\u00f6yt\u00e4ns\u00e4 \u00e4\u00e4ress\u00e4 huikat kahvimukeistaan ja taputtelevat tyytyv\u00e4isin\u00e4 toisiaan valtameren yli olkap\u00e4ille.<br \/>\nNuori rakkaus, t\u00e4n\u00e4 aamuna se on ydinsotaakin vahvempi.<br \/>\nVaikka on lauantaiaamu, Mallasjuoman kaljatehtaalle py\u00f6r\u00e4ilee aamuvuorolaisia. Olut jatkaa kuplimistaan sammioissa vaikka olisi mik\u00e4. Ihmisi\u00e4 syntyy ja kuolee, mutta k\u00e4ymisreaktio jatkuu. Tuotannon rattaat eiv\u00e4t pys\u00e4hdy jouluksikaan.<br \/>\nTulemme omakotitalokujalle. Er\u00e4\u00e4n talon pihalta, lintulaudan ymp\u00e4rilt\u00e4 kuuluu jo sirkutusta, vaikka on viel\u00e4 h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4. Tanssivien lumihiutaleiden keskell\u00e4 talitiaiset ovat aloittaneet p\u00e4ivitt\u00e4isen hiilihydraattitankkauksensa. Pakkasessa niilt\u00e4 l\u00e4htee muuten henki. Talitiaisten keskell\u00e4 on siniharmaa vipelt\u00e4j\u00e4, joka napsii siemeni\u00e4 milloin p\u00e4\u00e4 alas, milloin yl\u00f6sp\u00e4in.<br \/>\n\u201dKatoppa tuota\u201d, osoitan sormella lintulaudalle. \u201dSe se on\u201d.<br \/>\n\u201dMik\u00e4\u201d, kysyy Nina.<br \/>\n\u201dTuo siniharmaa tuossa, v\u00e4h\u00e4n niin kuin balettitanssija.\u201d<br \/>\n\u201dAi tuo, joka ei n\u00e4yt\u00e4 talitintilt\u00e4.\u201d<br \/>\n\u201dSe on vaeltanut t\u00e4nne Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4.\u201d<br \/>\n\u201dOnko se se?\u201d<br \/>\n\u201dOn se.\u201d<br \/>\n\u201dMik\u00e4 se olikaan?\u201d<br \/>\n\u201dP\u00e4hkin\u00e4nakkeli.\u201d<\/p>\n<p>07.35<\/p>\n<p>Saab 96 vartioi urhoollisesti rintamiestalon rauhaa, kun palaamme tanssisalilta. J\u00e4t\u00e4mme keng\u00e4t lasiporstuaan monistuskoneen viereen. Nina pist\u00e4\u00e4 kahvit tippumaan. Nostan p\u00f6yd\u00e4lle ulko-oven luukusta porstuaan jaetun tuoreen maakunnan ykk\u00f6slehden numeron.<br \/>\n&#8220;Mit\u00e4 te siell\u00e4 kolistelette?&#8221; huhuilee Saija k\u00e4velless\u00e4\u00e4n portaita alakertaan.<br \/>\n&#8220;J\u00e4tkien pit\u00e4\u00e4 vissiin kohta l\u00e4hte\u00e4\u201d, vastaa Nina ja katsoo minua.<br \/>\nTyynyn pystytukkaiseksi kampaama K\u00f6lni k\u00e4yskentelee ulos Saijan huoneesta. Ovi takana j\u00e4\u00e4 auki, eik\u00e4 julisteen t\u00f6rr\u00f6huulta n\u00e4y.<br \/>\nKahvin tipahtamista odotellessa k\u00e4\u00e4ntelen maakuntalehden sivuja. K\u00f6lni tulee viereen, k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 muutaman sivun eteenp\u00e4in, nuortensivulle, jossa on nuorten kirjoittajien palsta. Tutkimme lehteen l\u00e4hetettyj\u00e4 runonp\u00e4tki\u00e4 ja v\u00e4rssyj\u00e4.<br \/>\n\u201dNo niin, uudenvuoden vinkut on tienattu\u201d, sanoo K\u00f6lni, kun huomaa oman runonsa palstalla.<br \/>\n\u201dNiinp\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4\u201d, sanon l\u00f6yt\u00e4ess\u00e4ni t\u00e4m\u00e4nkertaisen nimimerkkini kirjoittaman v\u00e4rssyn. Nuortenpalstalle kirjoittelu tuntuu v\u00e4h\u00e4n lapselliselta, mutta se on ollut portti laulunsanojen tekoon ja laulunteko muutamiin keikkoihin.<br \/>\n\u201dYks mun soittokaveri muuten asuu tuossa ihan l\u00e4hell\u00e4, hyv\u00e4 kitaristi, Tommi, tunnetteko?&#8221;<br \/>\n\u201dSe on meid\u00e4n\u2026\u201d, sanoo Nina ja nielaisee lauseen.<br \/>\n\u201dTeid\u00e4n Marin luokalla\u201d, jatkaa Saija.<br \/>\n\u201dPikkusiskon\u201d, tarkentaa Nina.<br \/>\n\u201dAi, sulla on siskokin?\u201d<br \/>\nVilkaisen K\u00f6lni\u00e4, joka katsoo toiveikkaasti viimeisill\u00e4\u00e4n puhisevan kahvipannun suuntaan. Saija menee hakemaan kahvipannua keittimest\u00e4.<br \/>\n\u201dOltiin Tommin kans v\u00e4h\u00e4n aikaa sitten Rauhalassa keikalla. Soitettiin meid\u00e4n omia biisej\u00e4.\u201d<br \/>\n\u201dN\u00e4m\u00e4 samat kupit kelpaa kyll\u00e4\u201d, sanoo K\u00f6lni ja ottaa oman y\u00f6llisen mukinsa k\u00e4teen.<br \/>\n\u201dTeettek\u00f6h\u00e4n te juttua t\u00e4st\u00e4 illasta siihen seuraavaan lehteenne?\u201d kysyy Saija samalla, kun kaataa kahvia, kohteliaasti ensin vieraille.<br \/>\n\u201dTai aamusta\u201d, sanoo K\u00f6lni.<br \/>\nH\u00f6rpp\u00e4\u00e4n mukista. Maidolla lantrattu kuuma kahvi imeytyy poskien kautta suoraan aivoihin. Kirkastuu.<br \/>\n\u201dKuvat olis ainaki jo lehteen otettuna\u201d, lis\u00e4\u00e4 Nina ja vilkaisee minua. N\u00e4en mieless\u00e4ni reportaasin, joka kuvitetaan tytt\u00f6jen persmonistekuvilla. Juttu alkaa monistuskoneessa asuvan kitaristi-Orman haastattelulla. Sitten menn\u00e4\u00e4n tanssisalin tapahtumiin ja lopuksi p\u00e4hkin\u00e4nakkelin synkk\u00e4\u00e4n yksinpuheluun, jossa lintu tilitt\u00e4\u00e4 kaipuutaan kotiseudulle Siperiaan.<br \/>\n\u201dMietittiin muuten eilen, ennenku tultiin t\u00e4nne, ett\u00e4 mik\u00e4 vika meiss\u00e4 on, kun ei yht\u00e4\u00e4n ahista?\u201d havahtuu K\u00f6lni ajatuksistaan. \u201dMonistuskoneet hajoaa, autot on j\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja j\u00e4\u00e4kiekkoilijat vittuilee.\u201d<br \/>\n\u201dSilti ei ahista\u201d, lis\u00e4\u00e4n. \u201dJa nyt ahistaa viel\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n, vaikkei alunperink\u00e4\u00e4n ahistanu yht\u00e4\u00e4n.\u201d<br \/>\n\u201dMin\u00e4 oon menett\u00e4ny jopa haluni hyp\u00e4t\u00e4 Merikoskeen\u201d, sanoo K\u00f6lni.<br \/>\n\u201dMe ei taijeta olla oikeita kaupunkilaisia\u201d, sanon.<br \/>\nSaija ja Nina hymyilev\u00e4t. Saija vilkaisee ikkunasta ulos.<\/p>\n<p>08.00<\/p>\n<p>Teemme K\u00f6lnin kanssa l\u00e4ht\u00f6\u00e4. Nina ja Saija k\u00f6mpiv\u00e4t siskonpetiin talon is\u00e4nt\u00e4v\u00e4en paris\u00e4nkyyn. S\u00e4ngynp\u00e4\u00e4dyss\u00e4 kelloradion punaiset digitaalinumerot sykkiv\u00e4t tasan kahdeksaa. Aurinko ei ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n noussut.<br \/>\nEnsimm\u00e4inen havainto ulkona on se, ett\u00e4 mustaa johtoa ei mene Saabin konepellin alle, eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sielt\u00e4 poisp\u00e4in. Ei mihink\u00e4\u00e4n suuntaan, ei minnek\u00e4\u00e4n.<br \/>\nSaab ei edes inahda, kun v\u00e4\u00e4nn\u00e4n avainta virtalukossa. Ysk\u00e4isee vain kerran.<br \/>\nK\u00f6lni k\u00e4y pyyt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 y\u00f6lliset yst\u00e4v\u00e4tt\u00e4remme avuksi. Tyt\u00f6t laittavat l\u00e4mp\u00f6takit y\u00f6paitojensa p\u00e4\u00e4lle, huopikkaat jalkoihin ja tulevat polvet paljaina pukkaamaan Saabia k\u00e4yntiin.<br \/>\nAuto l\u00e4htee jo toisella pukkausyrityksell\u00e4 k\u00e4yntiin, mutta sammuu heti kun pukkaaminen loppuu. V\u00e4h\u00e4inen vauhti pys\u00e4htyy risteyksen j\u00e4lkeiselle bussipys\u00e4kille. Sinikeltainen aamubussi on menossa pys\u00e4kin ohi, mutta \u00e4kki\u00e4 bussi pys\u00e4htyykin jarrut kuivasti narahtaen pys\u00e4kill\u00e4 olevan Saabimme viereen.<br \/>\nKuuluu suhaus. Bussin ovi aukeaa h\u00f6yryten. Usvan mukana bussista h\u00f6yrystyy ulos Tommi, nuori kitaransoittajakaverini. Tommin takaa tulee n\u00e4kyviin Ray Liottan piirteiden mukaan valettu bussikuski Maukan p\u00e4\u00e4. Vastaher\u00e4nneen n\u00e4k\u00f6inen Tommi pys\u00e4htyy katsomaan touhuamme. Maukka roikkuu puolittain ulkona bussin ovesta.<br \/>\n\u201dJ\u00e4tk\u00e4t, teij\u00e4n em\u00e4nn\u00e4t on aika v\u00e4hiss\u00e4 vaatteissa\u201d, huutaa Maukka. \u201dTarviiko neitit kyyti\u00e4?\u201d<br \/>\n\u201dKyll\u00e4 t\u00e4m\u00e4 t\u00e4st\u00e4 viel\u00e4, vittu, l\u00e4htee k\u00e4yntiin!\u201d huudan pakkasen ja bussin lyijynk\u00e4ryisen pakokaasupilven l\u00e4pi.<br \/>\nTommi k\u00e4velee Saabin per\u00e4puolelle, katsoo Saijaa ja sitten Ninaa, hymyilee leve\u00e4sti, tervehtii heit\u00e4 ja menee mukaan ty\u00f6nt\u00e4\u00e4kseen autoa. H\u00e4nell\u00e4 on siit\u00e4 kokemusta. Saab on pukattu useamman kerran soittotreenien p\u00e4\u00e4tteeksi k\u00e4yntiin.<br \/>\n\u201dEn ehi j\u00e4\u00e4h\u00e4 pitemm\u00e4ksi aikaa oottamaan\u201d sanoo Maukka, yst\u00e4v\u00e4llisemmin kuin koulukyydityksiss\u00e4. \u201dJ\u00e4tt\u00e4k\u00e4\u00e4 auto siihen, niin ette kuole t\u00e4h\u00e4n pakkaseen.\u201d<br \/>\n\u201dMe j\u00e4\u00e4d\u00e4\u00e4n ainakin t\u00e4nne\u201d, huutaa Saija bussin ovesta kurkistavalle macholle.<br \/>\n\u201dKiitos tuesta Maukka, mutta on t\u00e4m\u00e4 ennenki k\u00e4ynnistynyt! Pukatkaa!\u201d huudan tyt\u00f6ille, K\u00f6lnille ja autonpuskuporukkaan liittyneelle Tommille.<br \/>\nPukkaavat. Sininen savu tuprahtaa. Auto k\u00e4ynnistyy. Maukka heilauttaa k\u00e4tt\u00e4 ja\u00a0 l\u00e4htee bussilla pohjoiseen.<br \/>\nPumppaan Saabin kaasupoljinta. Juuri kun K\u00f6lni on istumassa autoon, Saab sammuu taas. Tulppia ei k\u00e4rsi kastella enemp\u00e4\u00e4, joten nousen autosta odottamaan uutta k\u00e4ynnistysyrityst\u00e4.<br \/>\n\u201dMit\u00e4 Tommi, olitko naisissa?\u201d kysyn kitaristilta, joka illan viimeisess\u00e4 n\u00e4k\u00f6havainnossa soitti kitaraa kahden musiikkilukiolaistyt\u00f6n piiritt\u00e4m\u00e4n\u00e4.<br \/>\n\u201dSaatoin ollakin. Tek\u00f6 ootta ollu t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Saijan ja Ninan kans?\u201d kysyy Tommi riemastuneena. \u201dY\u00f6t\u00e4?\u201d<br \/>\n\u201dEi auto l\u00e4hteny k\u00e4yntiin\u201d, sanon.<br \/>\n\u201dMeij\u00e4n luokalla on ihan hyvi\u00e4 tyyppej\u00e4\u201d, sanoo Tommi leve\u00e4 virne naamallaan.<br \/>\n\u201dTunnettako te?\u201d sanon ja katson Ninaa ja Saijaa. Saija vilkaisee pikasesti Ninaa ja alkaa hymyill\u00e4.<br \/>\n\u201dNiin, etteh\u00e4n tek\u00e4\u00e4n olleet ihan oikeita kaupunkilaisia\u201d, sanoo Saija ja katsoo minua ja K\u00f6lni\u00e4.<br \/>\n\u201dEik\u00e4 me ihan viel\u00e4 kakkosella\u201d, jatkaa Nina ja katsoo minua suoraan silmiin. Katse tuo mieleeni bodarimestari Kiken mukaan nimetyn koiramme katseen, kun olen sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 j\u00e4\u00e4tel\u00f6\u00e4. Tai, katse on kauniimpi. Anovuuden m\u00e4\u00e4r\u00e4 kuitenkin l\u00e4hentelee j\u00e4\u00e4tel\u00f6nhimoisen koiran katsetta. Mutta. Tommin luokalla. Ysill\u00e4. Nina on 15. Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 minut nyt heitt\u00e4\u00e4 Merikoskeen?<br \/>\n\u201dEi se j\u00e4tk\u00e4t haittaa!\u201d sanoo Tommi. \u201dMin\u00e4ki her\u00e4sin just yhen abin vierest\u00e4.\u201d<br \/>\nK\u00f6lni\u00e4 alkaa naurattaa. Katsomme toisiamme. Nauru tarttuu.<br \/>\nAivan sama.<br \/>\n\u201dKukaan ei ole t\u00e4ydellinen\u201d, sanoo K\u00f6lni. Kukaan ei ole t\u00e4ydellinen.<br \/>\n\u201dPukataanpa Saabbi k\u00e4yntiin!\u201d sanon, virnist\u00e4n Ninalle ja istun autoon. Pukkaajien k\u00e4det etsiv\u00e4t tukevia otteenpaikkoja kaarevalinjaisen saippuakoteloa muistuttavan sukkulan j\u00e4isest\u00e4 per\u00e4st\u00e4.<br \/>\n\u201dAntaa menn\u00e4!\u201d<br \/>\nAuto l\u00e4htee hitaasti liikkeelle. Olen painanut kytkimen valmiiksi pohjaan. Kun vauhti kasvaa, laitan vaihteen suoraan kakkoselle. Saabin vauhti kiihtyy edellisi\u00e4 yrityksi\u00e4 kovemmaksi. K\u00e4\u00e4nn\u00e4n virta-avaimen ajoasentoon, ennen kuin nostan kytkimen. Kun lopulta nostan kytkimen, Saabin runko nytk\u00e4ht\u00e4\u00e4 muutaman kerran kuin elvytetyn syd\u00e4npotilaan keho, kun se muuttuu syd\u00e4men k\u00e4ynnistytty\u00e4 j\u00e4lleen kuolleesta ruumiista elollisen vartaloksi. Moottori hurahtaa k\u00e4yntiin. Laitan vaihteen vapaalle ja huudatan kaasua isoilla kierroksilla, jotta moottori l\u00e4mpenisi niin ettei en\u00e4\u00e4 sammu. Maailma t\u00e4yttyy savusta, mutta Saabin syd\u00e4n sykkii taas.<br \/>\n\u201dMin\u00e4 l\u00e4hen kotia nukkumaan\u201d, sanoo Tommi. Mustaan pitk\u00e4\u00e4n sarkatakkiin pukeutunut nuori taiteilijasielu k\u00e4\u00e4ntyy kohti kotikortteliaan. K\u00f6lni istahtaa Saabin v\u00e4nk\u00e4rin paikalle.<br \/>\n\u201dN\u00e4m\u00e4 meinas unohtua!&#8221; huikkaa Nina, tulee auton luo ja ojentaa viel\u00e4 avonaisesta ovesta meille siististi rullatut A3-kokoiset paperit. Toisen minulle, toisen K\u00f6lnille.<br \/>\n&#8220;Pist\u00e4k\u00e4\u00e4 sein\u00e4lle!&#8221; huutaa Saija, kun painan kytkimen pohjaan.<br \/>\nRusautan ykk\u00f6sen silm\u00e4\u00e4n ja k\u00e4\u00e4nn\u00e4n Saabin kohti pohjoista.<\/p>\n<p>08.20<\/p>\n<p>\u201dEn min\u00e4 oo kyll\u00e4 viel\u00e4k\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ajokunnossa. Se on siin\u00e4 ja siin\u00e4\u201d, sanon.<br \/>\n\u201dAjetaan meille j\u00e4it\u00e4 pitkin\u201d, sanoo K\u00f6lni. \u201dMerell\u00e4 ei oo ratsioita.\u201d<br \/>\n\u201dJoo. Jos k\u00e4\u00e4nnyt\u00e4\u00e4n Suolam\u00e4nnyn kohalta rantaan, lumenkaatopaikalta ainaki p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4lle\u201d, sanon.<br \/>\n\u201dSudenv\u00e4yl\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 varoa\u201d, sanoo K\u00f6lni.<br \/>\n\u201dSano sitte kun se on eess\u00e4.\u201d<br \/>\nLumenkaatopaikalta menee kuorma-autoja varten aurattu tie rantapenkan yli\u00a0 meren j\u00e4\u00e4lle.\u00a0 Edess\u00e4 avautuu Ruotsin rannikolle asti ulottuva j\u00e4\u00e4tikk\u00f6. Kaasutan luoteeseen. Marraskuun lopun talvimyrsky on kasannut j\u00e4it\u00e4 karikkojen p\u00e4\u00e4lle. L\u00e4ji\u00e4 on harvakseltaan, muuten j\u00e4\u00e4 on tasaista. Helppo menn\u00e4. Ajan kahdeksankympin vauhdista kokeeksi pienen j\u00e4\u00e4kasan muodostamaan hyppyriin. Saab lent\u00e4\u00e4 usean metrin matkan, ennen kuin t\u00f6m\u00e4ht\u00e4\u00e4 pehme\u00e4sti ohuen lumikerroksen peitt\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4hes puolen metrin ter\u00e4sj\u00e4\u00e4h\u00e4n.<br \/>\nPainan kaasua lujempaa. Saab kulkee kuin puuterissa tasaisella j\u00e4\u00e4ll\u00e4. Nopeusmittarin punainen viisari n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 120 kilometrin tuntinopeutta.<br \/>\n&#8220;El\u00e4m\u00e4 on kaunis, kuin viinalasi mets\u00e4ss\u00e4. Toisaalta kaunis, mutta niin kallis\u201d, tiivist\u00e4\u00e4 K\u00f6lni. En tajua mit\u00e4 K\u00f6lni sanoo, mutta ymm\u00e4rr\u00e4n lauseen t\u00e4ydellisesti. El\u00e4m\u00e4 on kaunis, kuin viinalasi mets\u00e4ss\u00e4. Toisaalta kaunis, mutta niin kallis.<br \/>\nLumi p\u00f6lisee auton takana l\u00e4pin\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 pilven\u00e4. Menneisyyteen ei n\u00e4e.<br \/>\n\u201dKatoppa tuonne\u201d, K\u00f6lni sanoo viittoillen eteenp\u00e4in. \u201dSe Sudenv\u00e4yl\u00e4 on jossain tuolla edess\u00e4, Kraaselin ja Piim\u00e4per\u00e4n v\u00e4liss\u00e4\u201d.<br \/>\nTaivas on jo valjennut hieman ja valaisee j\u00e4\u00e4tikk\u00f6\u00e4. Karikoiden takana valkeassa j\u00e4\u00e4tik\u00f6ss\u00e4 n\u00e4kyy tumma kohta. Sula Sudenv\u00e4yl\u00e4 on suoraan edess\u00e4. Painan kaasun pohjaan saakka.<br \/>\nNostan vasemman k\u00e4den irti ratista ja katson K\u00f6lni\u00e4.<br \/>\n\u201dHyp\u00e4t\u00e4\u00e4n siit\u00e4 vauhdilla yli!\u201d sanon.<br \/>\nK\u00f6lni ny\u00f6kk\u00e4\u00e4.<br \/>\nLy\u00f6mme nyrkkimme samanaikaisesti yl\u00f6s kuin Tommie Smith ja John Carlos Mexico Cityn olympialaisten palkintojen jaossa.<br \/>\n\u201dKuoleman nimi on Saab 96!\u201d\u00a0 karjaisemme yhteen \u00e4\u00e4neen.<\/p>\n<p>Saab kiihtyy kuin formula. L\u00e4hestymme sulapaikan edess\u00e4 olevaa karikkoa, jossa v\u00e4yl\u00e4merkin vieress\u00e4 on parin metrin j\u00e4\u00e4kasa. Mittari n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jo 150 km\/h ja kohta ylikin. Renkaat osuvat karikolle viistosti kasautuneisiin j\u00e4\u00e4teleihin kolahtaen. Saab nousee j\u00e4\u00e4hyppyrist\u00e4 lentoon kuin Jari Puikkonen tai paremminkin kuin h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4 Top Gun -elokuvassa, jonka tunnusmelodia alkaa soida samantien p\u00e4\u00e4ss\u00e4ni. Mietin hetki\u00e4 pari tuntia aikaisemmin Ninan kanssa. Take My Breath Away. Ota henki pois. J\u00e4\u00e4tik\u00f6n tumma sula kohta ylitet\u00e4\u00e4n, mutta Saab ei tee elett\u00e4k\u00e4\u00e4n laskeutuakseen takaisin j\u00e4\u00e4tik\u00f6lle.<br \/>\n\u201dSiit\u00e4s sait Newton! Olemme kumonneet painovoiman! \u201d huutaa K\u00f6lni.<br \/>\nLumi ei p\u00f6lise en\u00e4\u00e4 renkaissa. T\u00e4ydess\u00e4 lastissa oleva tukkirekka ajaa vastaamme aamutaivaalla.<br \/>\nKurkkaan Saabin sivuikkunasta alas. N\u00e4en tutunn\u00e4k\u00f6isen pikkupojan luistelemassa luistinradalla. Nostamassa haukea lammesta, irrottamassa Loimulippaa ahvenen suusta, rapsuttamassa koiraa, tuulettamassa maalia junioripelissa. N\u00e4en pojan auttamassa is\u00e4\u00e4 talomme rakennuksella viisi vuotta aikaisemmin, \u00e4\u00e4nitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 radiosta p\u00e4iv\u00e4n mietelausetta, jossa \u00e4idin runo lausuttiin. N\u00e4en punkkariyst\u00e4v\u00e4ni ompelemassa pussihousuja. N\u00e4en Essin viem\u00e4ss\u00e4 minua kes\u00e4y\u00f6n\u00e4 pellolle selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tamponin toimintaperiaatteita, n\u00e4en palavia monistuskoneita ja tanssisalin, jonka hyppypehmusteella nuori vaalea nainen huokaa. N\u00e4en yliopiston, kaupungin, kerrostalon, asunnon, meren ja taivaan. N\u00e4en tuntemattomia naisia, kauppakasseja, lapsia k\u00e4rryiss\u00e4, n\u00e4en palavereja, k\u00e4nnykk\u00e4buumin, n\u00e4en Provinssirokin, kiinalaisen miehen seisomassa panssarivaunun edess\u00e4, kaljaa kioskeissa, Berliinin muurin sortumisen, Gorbat\u0161ovin Pizzahutin mainoksessa, Matti Nyk\u00e4sen laulamassa olutfestareilla. N\u00e4en marketteja ja moottoriteit\u00e4, jalkapallokentti\u00e4, kalareissuja ja lopulta tuhat joulupukkia konttaamassa kuun sirpist\u00e4 alas maapalloa kohti.<br \/>\nOlemme nousseet niin korkealle, ett\u00e4 jossain kaukana it\u00e4isess\u00e4 horisontissa pilkahtaa nouseva aurinko, vaikka maanpinnalle sen s\u00e4teet ulottuvat vasta parin tunnin p\u00e4\u00e4st\u00e4.<br \/>\nEi p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, vaan se liike.<br \/>\nT\u00e4ydess\u00e4 vauhdissa K\u00f6lni aukaisee Saabin oven ja hypp\u00e4\u00e4. Levitt\u00e4\u00e4 k\u00e4tens\u00e4 ja liit\u00e4\u00e4 kauemmas, lopulta omakotitalon kattoikkunan l\u00e4pi, jonnekin kymmenen vuoden p\u00e4\u00e4h\u00e4n, olohuoneeseen, sohvalle vaimonsa (joka ei ole t\u00e4m\u00e4n y\u00f6n Saija) ja lastensa seuraan. Vaimo menee nukuttamaan lapsia ja K\u00f6lni j\u00e4\u00e4 olohuoneeseen tutkimaan karttoja, juo kaljaa ja lopulta nukahtaa Hollannin kartan p\u00e4\u00e4lle.<br \/>\n\u201dT\u00e4\u00e4ll\u00e4 maa kohoaa, mutta Friisinsaarilla se vajoaa\u201d, sanoo K\u00f6lni ennen kuin nukahtaa.<\/p>\n<p>Min\u00e4 jatkan kotia kohti viel\u00e4 hiukan pohjoisemmas. Kaukana vasemmalla siint\u00e4\u00e4 Ruotsi, yksin\u00e4inen j\u00e4\u00e4nmurtaja halkoo v\u00e4yl\u00e4\u00e4 Kemiin. Ohitan Isoniemen ja jokisuun majakan. Sahan voimalaitoksen piippu j\u00e4\u00e4 vasemmalle, kun karautan punaisella ratsullani kalasataman aallonmurtajalle ja siit\u00e4 tiet\u00e4 pitkin kotipihaan.<\/p>\n<p>08.55<\/p>\n<p>Vhiu-vhiu-vhiu. Kuulen vihelt\u00e4v\u00e4n laskevamelodisen \u00e4\u00e4nen, kuin jokin putoaisi. Se ei ole kranaatti uudesta Mollbergin Tuntemattomasta sotilaasta eik\u00e4 ohjus Tom Cruisen h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4lentokoneesta Top Gun -elokuvassa. Se ei ole edes Mickey Rourken vihellys 9 ja puolessa viikossa Kim Basingerin per\u00e4\u00e4n. \u00c4\u00e4ni on se, joka kuuluu kun videopelin isosilm\u00e4iset helmojaan heiluttavat jahtaajat saavat Pacmanin kiinni. Jos Pacmanilla on el\u00e4mi\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4, peli jatkuu. Jos kaikki el\u00e4m\u00e4t on silt\u00e4 er\u00e4\u00e4 k\u00e4ytetty, l\u00e4htee henki. Vhiu-vhiu-vhiu. Seikkailu on ohi. Henki pois.<br \/>\nOtan avaimen ja ty\u00f6nn\u00e4n. Ab Lukko Oy:n luomat, toisiinsa t\u00e4ydellisesti sopivat metalliset muodot kohtaavat. V\u00e4\u00e4nn\u00e4n. Kotiovi aukeaa ja menen sis\u00e4lle.<br \/>\nEteisess\u00e4 y\u00f6n illuusio alkaa kuoriutua taas realismiksi. Viime y\u00f6n keijup\u00f6ly ymp\u00e4r\u00f6i viel\u00e4 minua, mutta arjen imuri ryyst\u00e4\u00e4 sit\u00e4 johonkin tyhji\u00f6\u00f6n, niin ett\u00e4 hihat lepattavat. Se ei kuitenkaan haittaa, sill\u00e4 vappupallot poukkoilevat mieless\u00e4ni yh\u00e4 ja punaliput jatkavat juhlavaa l\u00e4psytyst\u00e4\u00e4n.\u00a0 Judotytt\u00f6 heittelee minua niskalenkill\u00e4 kev\u00e4thankeen ja Essi pit\u00e4\u00e4 k\u00e4dest\u00e4ni tunturin rinteess\u00e4, keskiy\u00f6n auringon paisteessa. Ne kaikki ovat kuitenkin vain kuvajaisia edellisist\u00e4 avaruuksista. Olen selviytynyt seuraavaan avaruuteen, minulla on bonuspisteit\u00e4 ja viel\u00e4 monta el\u00e4m\u00e4\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4. N\u00e4en Ninan edess\u00e4ni j\u00e4\u00e4tik\u00f6ll\u00e4. Nina n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 minulle kuinka tanssitaan bossanovaa. Bossanovaa j\u00e4\u00e4tik\u00f6ll\u00e4.<br \/>\nT\u00e4m\u00e4h\u00e4n menee niin kuin joskus lapsuuden onkireissuilla arvelin. Silloin kun kuvittelin kaukaiset majakat seuraaviksi avaruuksiksi, uusiksi tasoiksi el\u00e4m\u00e4n videopeliss\u00e4. Ensin ne vilkkuvat kaukana horisontissa. V\u00e4hitellen ne tulevat l\u00e4hemm\u00e4s ja sitten, lopulta, ne ovat totta. Ja sitten, ne yht\u00e4kki\u00e4 j\u00e4\u00e4v\u00e4t taa.<\/p>\n<p>Eteisess\u00e4 minua on vastassa pelkkiin kalsareihin pukeutunut, selv\u00e4sti ei viel\u00e4 edes krapulainen is\u00e4.<br \/>\n\u201dHyv\u00e4 kun tulit, ei mee kuin 5 minuuttia\u201d, sanoo is\u00e4. \u201dSoittivat just t\u00f6ist\u00e4, pakko menn\u00e4 korjaamaan yks juttu.\u201d<br \/>\nKatson is\u00e4\u00e4ni, jonka silm\u00e4t viel\u00e4 verest\u00e4v\u00e4t unihiekoituksesta ja pikkujouluista.<br \/>\n\u201dL\u00e4hekk\u00f6 kuskiksi?\u201d tiivist\u00e4\u00e4 is\u00e4.<br \/>\nEi kai se muu auta.<br \/>\nMenen keitti\u00f6\u00f6n ja lasken hanasta lasiin vett\u00e4 samalla, kun is\u00e4 pukee. Nyt se ei ainakaan kehtaa valittaa tyhj\u00e4st\u00e4 Saabin tankista. Kaadan j\u00e4\u00e4kylm\u00e4\u00e4 vett\u00e4 suuhuni.<br \/>\nIkkunasta n\u00e4en kun talon ohi vilahtaa\u00a0 j\u00e4\u00e4st\u00e4 ja merkkareista tehty taikareki. Lintulaudalle pomppaa siniharmaa p\u00e4hkin\u00e4nakkeli.<br \/>\nPalaako kaikki alkuun sitten kun videopelin viimeinenkin avaruus on n\u00e4hty, kun peli on pelattu l\u00e4pi? Vai onko peli s\u00e4\u00e4detty niin, ettei sit\u00e4 edes ole mahdollista pelata l\u00e4pi? Onko se tehty sellaiseksi, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4t, saavutetut pisteet ja bonukset eiv\u00e4t miss\u00e4\u00e4n tapauksessa riit\u00e4 kaikkien avaruuksien l\u00e4pi? Vai jatkuuko se loputtomasti palaamatta alkuun?<br \/>\nVhiu-vhiu-vhiu.<br \/>\nEi p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, vaan se liike.<\/p>\n<p>09.15<br \/>\nAjamme saha-alueelle, is\u00e4n kunnossapitovastuulla olevalle puutavaran j\u00e4lkik\u00e4sittelylaitokselle. Joku aamuvuorolainen hakee is\u00e4n ja l\u00e4htee n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n vikapaikkaa. J\u00e4\u00e4n asentajien ty\u00f6huoneeseen odottelemaan.<br \/>\nIstun metallisorvin \u00e4\u00e4ress\u00e4 korkealla baarijakkaralla, kun ei ole paikkaa mihin panna pitk\u00e4kseenk\u00e4\u00e4n. T\u00f6ihin ei tulla makaamaan.<br \/>\nJa aivan kuten arvasin, aikaa kuluu enemm\u00e4n kuin 5 minuuttia. Joku isompi vika. Ehk\u00e4 se kakkosnelosnippujen kuljetuskiskojen korjaaminen vasemman k\u00e4den kahdella ja puolella sormella ei onnistu niin hyvin kuin ennen, vaikka is\u00e4n oikea k\u00e4si ehyt onkin. Laite, joka on rikki, on sama, joka pari vuotta aikaisemmin riuhtaisi is\u00e4lt\u00e4 sormet irti.<br \/>\nAsentajien huoneen hyllyll\u00e4 on pieni p\u00f6lyinen matkaradio, josta kuuluu musiikkia. Painan otsani metallisorvin kipin\u00e4suojaa vasten. Suljen silm\u00e4t. Uppoan pumpuliin.<br \/>\nT\u00e4n\u00e4 jouluna radiossa on alettu soittaa muutakin kuin tiptappia ja virsi\u00e4. Eetterist\u00e4 puskee pehmenneeseen tajuntaani The Preteders -yhtyeen kappale 2000 Miles (It Must Be Christmas Time). Kitarat liplattavat kuin l\u00e4mmin, jaloviinalla ter\u00e4stetty gl\u00f6gi. Jossain kaukana, varmasti 2000 mailin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4, laulajattaren meikatut milla magian silm\u00e4t katsovat minua l\u00e4mpim\u00e4sti, mustan otsatukan alta, kaiken ymm\u00e4rt\u00e4en.<br \/>\nThe snow is falling down. Gets colder day by day. I miss you.<br \/>\nKuinka Chrissie Hynde osaakin laulaa juuri t\u00e4st\u00e4 pakkasy\u00f6st\u00e4? Siit\u00e4 kummasta kaipauksesta, joka on aamuy\u00f6n tapahtumien j\u00e4lkeen ilmestynyt rintaani vaarin vanhan ajurintakin alle?<br \/>\nJokin todella painaa takin sis\u00e4ll\u00e4 rintaani. Kaipaus? Ei kai. Nostan otsani metallisorvin kipin\u00e4suojalta. Kaivan ajurintakin povitaskua. Siell\u00e4 on paperirulla. Aukaisen paperirullan. A3-kokoisella paperilla n\u00e4kyv\u00e4t mustavalkoisina pikkuhousut, joiden resoreissa on tuttu kuvio. Paperin laitaan on kirjoitettu puhelinnumero.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Jukka Takalon esikoisfiktio Kuoleman nimi on Saab 96 joulunpyhien ajan luettavana t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Mukana teoksen tarinan mukana v\u00e4lj\u00e4sti kulkeva soittolista. Hanki oma fyysinen teos kirjastosta tai nettikirjakaupasta, esim booky.fi 13.55 Pulpetin reunaan on vedetty kolme syv\u00e4\u00e4 viirua jollain ter\u00e4v\u00e4ll\u00e4 esineell\u00e4. Varmaan &hellip; <a href=\"https:\/\/www.jukkatakalo.fi\/?page_id=3433\">Continue reading <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":2,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.jukkatakalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/3433"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.jukkatakalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.jukkatakalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.jukkatakalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.jukkatakalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3433"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.jukkatakalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/3433\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3554,"href":"https:\/\/www.jukkatakalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/3433\/revisions\/3554"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.jukkatakalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3433"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}